Tähtihetkeni vanhempana

Mutsi ja murupullat blogin Ida haastoi Kaksplussan verkostobloggaajat mukaan "Tähtihetkeni vanhempana"-haasteeseen. Sen verran sarkastinen tämä haaste on, että tarkoitus ei ole kertoa onnistumisistaan vaan niistä vähemmän hohdokkaista ja enemmän huvittavista (ainakin jälkeenpäin) hetkistä.

Kun kerroin miehelle tästä haasteesta hänen kommenttinsa oli: "No, sulla ainakin riittää tarinoita!". Eli mies pitää minua aika sählänä. Kun aloin muistelemaan niin eipä niitä tapahtumia kovin montaa mieleen tullut. Eli säheltämisen lisäksi vaivaa ilmeisesti myös huono muisti. Suurin osa muistamistani tapahtumista on jo useamman vuoden takaa. Ajalta, jolloin pojat olivat pieniä. Eli olisiko tämä sittenkin jotain äitiysdementiaa. Muistan vanhat asiat ja tuoreemmat ovat unohtuneet. Tai ehkä viime vuosina neljän lapsen kanssa kierroksia on ollut niin paljon, ettei tässä ole ehtinyt edes muistiin painamaan kommelluksiaan. Kommelluksia nimittäin on aivan varmasti ollut!

Tässä olisi nyt neljä mieleeni tullutta tähtihetkeä.


1. Esikoisen ollessa vauva minun oli tarkoitus keittää tutteja. Laitoin veden kiehumaan liedelle. Muistin tutit vasta sitten, kun kattila oli edelleen täysillä ja vesi oli jo kokonaan haihtunut. Onneksi olin unohtanut laittaa tutit kattilaan. Veden keittäminen pohjaan onnistuu!

2. Meillä oli kaksi lasta kun olimme Kodin Terran Infotiskillä hakemassa S-etukortin rinnakkaiskorttia minulle. Täytin lomaketta. Lomakkeessa kysyttiin lasten syntymäaikoja. Vastasin 2006 ja 2007. Sitten aloin ääneen ihmetellä, että eihän meidän lapset voi olla syntyneet peräkkäisinä vuosina. Ihmettelin asiaa miehelle ja Terran myyjäkin oli siinä vieressä. Siis oikeesti! Onko meidän pojat muka syntyneet peräkkäisinä vuosina?! Ja mikä vuosi nyt on? Siinä vaiheessa mies otti lapun ja sanoi, että mennäänpäs nyt seuraavaan kohtaan.

3. Kävimme melkein kymmenen vuotta vauva/perheuinnissa samassa uimahallissa. Meillä oli jo neljä lasta, kun menimme kahdella eri autolla uimaan. Mies meni edeltä poikien kanssa ja minä tulin hieman myöhemmin tyttöjen kanssa toisella autolla. Olimme kävelleet jo uimahallin ovelle isomman tytön kanssa ja tervehtineet tuttua lapsiperhettä, kun he kysyivät että ollaanko kahdestaan uimassa. Siitä sitten pikavauhtia autolle vauvaa hakemaan.   

4. Bonuksena voisin kertoa miehen kommelluksen. Esikoisemme oli 6 kuukautta ja alkanut maistella kiinteitä ruokia. Minä olin hyvin tarkka, että listalle otettiin yksi ruoka-aine kerrallaan ja sitä maisteltiin useamman kerran ennen kuin kokeiltiin taas uutta ruoka-ainetta. Olimme Mikkelissä miehen vanhemmilla ja anoppi oli ohjeiden mukaan keittänyt bataatin poikaa varten. Miehen tehtävänä oli se pojalle syöttää. Voisiko mikään mennä pieleen?! Kyllä! Mieshän voisi ottaa kylmiöstä vanhan sacherkakkua varten tehdyn aprikoosihillon ja syöttää sitä vauvalle. Kaiken huippu oli, että mies oli maistanutkin hilloa ennen syöttämistä, mutta ei ollut huomannut mitään. Minä huomasin asian kun tulin paikalle syöttämisen lopulla. Ihmettelin, miten bataattisose on niin oudon väristä. Sain aikamoiset hepulit!

Tähtivanhemmat tässä Moi!

 



Muistatteko te omia "tähtihetkiänne" vanhempana?! Olisi mukava kuulla hauskimpia juttuja. Tai ylipäätänsä juttuja, jos muisti pätkii samaan tapaan kuin minulla.