Koronarajoitukset ovat jatkuneet niin pitkään, että tähän on jotenkin jo tottunut ja turtunut. Se mikä olisi ollut vielä helmikuussa utopistista on nyt normaalia arkea. Minä en enää lue päivittäin uutisia. Alkuun muistan tarkistaneeni uutisia ja koronatilannetta montakin kertaa päivässä.


Lapset ovat tottuneet tähän uudenlaiseen arkeen. Etäopiskeluun on tullut rutiinia ja lapset suunnittelevat viikko-ohjelmansa varsin itsenäisesti. Alkuun lapset kapinoivat ja vastutivat perheemme yhteisiä metsäretkiä. Retkille lähteminen oli kiukuttelua ja valittamista, vaikka itse retket menivät mukavasti ja kaikilla oli hauskaa. Nyt en edes muista, milloin lapset olisivat vastustaneet yhteiselle retkelle lähtemistä. Päinvastoin he odottavat retkiä ja ovat ehdotelleet retkikohteita lähiluonnosta. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävimme yhden lapsen ehdotuksesta kävelyllä Tiirismaan televisio- ja radiomaston lähistöllä Hollolassa.

Viikonloppuihimme kuuluu myös yhteinen lautapeli-hetki. Osa lapsistamme vastusti niitäkin alkuun ja yhteisen, kaikille mieluisan pelin valitseminen tuntui olevan mahdotonta. Pelihetkienkin suhteenkin tilanne on muuttunut. Pelin valinta sujuu ilman draamaa samoin kuin itse peli. Toki välillä voi olla erimielisyyksiä ja hetkellisiä tunteiden kuumenemisia. Sen verran kilpiluhenkistä porukkaa meillä asuu.



Lapsemme ovat olleet pääsääntöisesti kotona, eivätkä he näe kavereitaan esikoista lukuunottamatta. Esikoinenkin näkee vain yhtä kaveriaan ja vain ulkona. Viime viikolla postiin saapui tyttärellemme tilaamani college-housut. Tyttö halusi mukaani housuja hakemaan. Samalla reissulla kävin viemässä roskia kierrätyspisteelle sekä hain kaupasta jäätelöt lämpimän päivän kunniaksi. Sanoin tytölle, että en aio ottaa häntä mukaan sisälle postiin tai kauppaan. Siitäkin huolimatta tyttö lähti mukaani. Kun olin hoitanut asiani ja palasin autoon harmittelin tytölle sitä, että hän joutui odottamaan yksin autossa. Arvaatteko, mitä tyttö vastasi?

Poikkeusajan plussat

Poikkeusajan miinukset

Viime viikkoon mahtui taas tuttuun tapaan ruuanlaittoa, etäkoulua, metsäretkiä, kevyitä äänikirjoja sekä Netflix-sarja. Oli mukavia hetkiä, jolloin kaikki tuntui normaalilta ja jopa hauskalta, mutta välillä tuntui myös ahdistavalta ja itketti. Viime viikolla minusta tuntui pahimmalta kuin vielä koskaan aiemmin tämän korona-kevään aikana. Olen joutunut tsemppaamaan itseäni todenteolla tähän uuteen viikkoon.

Käyn monta kertaa viikossa metsässä. Hoitolapset ja oma 6-vuotias viihtyvät hyvin metsässä. Lapset kiipeilevät ja rakentavat majoja. Laskemista voi harjoitella vaikkapa käpyjen ja keppien avulla. Minä pyysin viime viikolla 6-vuotiasta ottamaan minusta valokuvan. Visioni oli tyylikäs uuden viikon toivotus instagramiin kuvan kera. No, kuvasta tuli enemmän huvittava kuin tyylikäs. Malttamaton kuvaaja räpsäisi kuvan ennen kuin ehdin asettua oksalle.



Metsäretkien lisäksi myös pienet pyöräretket ovat lisääntyneet. Kuopus on innokkain pyöräilijä.

Viikon ostos

Viikon kirja

Viikon Netflix-suositus

Anna lapsesi pukea sinut-päivä

Viime perjantaina vietettiin Anna lapsesi pukea sinut-päivää. 10-vuotias valitsi minulle asun perjantaiksi. Hänen valintansa oli farkut ja neule. Kaulassa minulla oli helmet ja korvissa kultaiset korvikset. Minulla ei ollut vaikeuksia viettää päivää tytön valitsemissa vaatteissa

Sunnuntaina oli 6-vuotiaan vuoro valita minulle vaatteet. Hän valitsi minulle mekon, t-paidan ja korviin vaneriset kettu-korvikset.

Esittelin lapsille kaikki vaatteeni hääpukua ja vanhojentanssimekkoa lukuunottamatta. Tytöt päätyivät maltillisiin ja minunnäköisiin asuihin.

Olen kertonut perheemme viikon ruokaostoksista täällä blogissa ennen koronaa. Maaliskuun alussa kirjoitin blogiin otsikolla:

Viikon ruokaostokset suurperheessa

Ennen koronaa kaupassa tuli käytyä liian usein. Suunnitelmallisuudessa oli parantamisen varaa. Sitten tuli koronan aiheuttamat rajoitukset. Kaupassa suositeltiin käymään mahdollisimman harvoin. Ihmisten hamstraaminen on aiheuttanut sen, ettei kaikkia tuotteita ole aina saatavilla. Esimerkiksi viime viikolla meidän piti tehdä lasagnea. Kaupassa ei ollut lasagnelevyjä. Ennen tämä olisi johtanut siihen, että olisin käynyt ostamassa lasagnelevyt toisesta kaupasta. Nyt en tehnyt lasagnea sinä päivänä, kun oli alunperin suunnitellut sitä tekeväni.

Perheeseeme kuuluu kaksi aikuista ja neljä lasta (14v, 12v, 10v ja 6v.) Teini ja esiteini syövät välillä enemmän kuin aikuiset. Mies on etätöissä ja lapset opiskelevat kotona, joten syömme tällä hetkellä kaikki ruuat kotona. Koululaiset hakevat koululta kouluruokaa pari kertaa viikossa. Koululta saa lounaan arkipäiviksi. Arkisin meillä syö aamupalan, lounaan ja välipalan oman perheen lisäksi myös kaksi hoitolasta.

Tiistai 

Lidl  95,10€

Torstai 

Fazer leipomo 29,80€

Torstai K-Supermarket 74,63

Viikon urheilu

Ulkoilu metsässä

 

Viikon paras läksy

Somehaasteet

Viikon retki

Ilman koronan aiheuttamia rajoituksia meillä ei olisi näitä perheen yhteisiä metsäretkiä. Nyt käymme 1-2 kertaa viikossa koko perheen kanssa metsässä. Yhdessä on seurattu kevään etenemistä. Ensimmäisellä retkellä järvi oli vielä jäässä. Nyt on nähty silmujen kasvua, sinivuokkoja, leskenlehtiä ja sitruunaperhonen.

Viikon kirja

Amanda Vaara, Pientä fiksausta vailla

Kolme etäopiskelevaa koululaista, 1 eskarilainen, etätöitä tekevä mies ja minun kaksi hoitolasta ja tämä vallitseva koronatilanne. Kombo, joka vaatii paljon kävelylenkkejä luonnossa sekä kevyttä lukemista.

Kevyttä hyvänmielen lukemista tarjosi kolmeosaisen Villa Venla-kirjasarjan ensimmäinen osa. Pientä fiksausta vailla kertoo burnoutista toipuvasta ja eronneesta Venlasta. Venla jättää elämän kaupungissa ja työnsä kiinteistövälittäjänä. Venla ostaa vanhan kansakoulun, johon hän perustaa majatalon. Downdhiftaamisesta haaveilevan Venlan elämään järjestää yllättäviä tapahtumia teinitytär, ex-mies, persoonalliset naapurit sekä majatalon vaihtuvat vieraat.

Viikon Netflix suositus

Viikon yllätys

Lauantai-iltana saimme kotiovelle höyryävän kuumaa kahvikakkua naapurin 10-vuotiaan pojan leipomana. Oli kuulemma kolmas kakku, jonka poika oli sinä päivänä leiponut.

Koronarajoitusten alkamisen näkee ainakin minun puhelimestani. Ruutuaika on lisääntynyt, mutta niin ovat myös askeleet. Nykyään tulee lähdettyä aiempaa useammin kävelylle. Minulla ei ole mitään varsinaisia liikunnallisia tavoitteita. Kävelemään lähden yleensä tuulettaakseni päätäni.




Ennen koronaa kävin kävelyllä yleensä kaverini ja hänen koiransa kanssa. Harvemmin kävin yksin ja jos kävin, niin kävelin aina kuulokkeet korvilla äänikirjaa kuunnellen.




Nykyään käyn kävelyllä yleensä yksin. Harvemmin kuuntelen äänikirjaa tai musiikkia kävellessäni. Tuntuu, että kaipaan hiljaisuutta ja yksinoloa. Viikonloppuisin on koko perheen lenkkien aika. Silloin saatan käydä myös kahdestaan miehen kanssa lenkillä. Muutaman kerran olen käynyt kävelyllä yhden lapsen kanssa. Samalla on voitu keskustella rauhassa ilman, että muut keskeyttävät.




Nämä kuvat ovat eiliseltä iltakävelyltä Vesijärven rannasta Myllysaaresta. Myllysaareen ei päässyt pariin viikkoon, kun saareen johtavaa ensimmäistä siltaa korjattiin. Nyt onneksi taas pääsee! Myllysaaressa on hyvä käydä katsemassa järvelle ja miettimässä elämää. Eilen näin kaksi joutsenta.

Viime viikolla meillä oli ilmassa väsymystä ja kyllästymistä tähän korona-arkeen. Jokapäiväiset koulutehtävät, ruuanlaitto, kotityöt ja kävelylenkit alkoivat tuntua uuvuttavilta. Havaitsin perheessämme aiempaa enemmän ärtymystä. Koitin tsempata lapsia hoitamaan velvollisuudet. Pääsiäisenä sai unohtaa koulutehtävät neljäksi päiväksi.

Viikon paras koulutehtävä

Kuudesluokkalainen sai vaihtoehtoiseksi uskonnontehtäväksi Brownien leipomisen. Poika pyysi pikkusiskonsa avuksi ja yhdessä he tekivät Brownien sekä siivosivat jälkensä. Ihan parasta!

Pääsiäisen herkku

Vanhoilla hoodeilla

Ihastelimme maisemia ja muistelimme, mitä olemme eri paikoissa tehneet. Kiinnitimme huomiota myös asioihin, jotka olivat muuttuneet.




Pienellä kävelylenkillä näimme kaikki kolme erikokoista järveä eli Vähä-Tiilijärven, Keski-Tiilijärven ja Iso Tiilijärven. Kaikkien järvien kiertäminen olisi 7,5 kilometrin pituinen lenkki. Nyt kiersimme vain pienimmän järven ja kävimme isompien järvien rannoilla.




Yhtenä iltana kävin miehen kanssa kahdestaan kävelyllä. Onneksi lapset ovat jo niin isoja, että heidät voi jättää hetkeksi keskenään kotiin.

Viikon leffa

Viimeiset neljä viikkoa 

Meidän kolme koululaista ovat opiskelleet kotona neljä viikkoa. Mies on tehnyt yhtä kauan etätöitä kotona. Eskarilainen palasi takaisin kotihoitoon neljä viikkoa sitten. Minulla on ollut vain kaksi hoitolasta. Lasten harrastukset ovat olleet tauolla. Kotoa lapset poistuvat lähinnä perheen yhteisille metsäretkille. Minä tai mies käymme 1-2 kertaa viikossa ruokakaupassa.

Hyvät puolet

Huonot puolet

Lapset eivät pääse kouluun eivätkä harrastuksiinsa. Me emme näe ystäviä emmekä sukulaisia. Ruutu-aika on lisääntynyt. Epävarmuus ja pelko ovat läsnä. Emme pääse esimerkiksi uimaan tai museoihin. Omaa rauhaa ja hiljaisuutta ei juuri ole. Olemme yleensä aina kaikki kotona. Tuntuu, että ruokaa saa tehdä koko ajan.

Minun työni ei ole enää niin mielekästä kuin aiemmin. En saa tehdä työtäni niin hyvin ja rauhassa kuin haluaisin. Omat koululaiset aiheuttavat keskeytyksiä. Toisaalta myös hoitolapset keskeyttävät koululaisia. On mukavampaa kun ryhmä on täynnä eli paikalla on 4 hoitolasta. Silloin leikit, pelit ja muu ohjelma on mukavampi toteuttaa kuin vain kahdelle lapselle. Tosin nyt paikalla on oikeastaankolme lasta, kun oma kuopus on osa ryhmää.

Mitä kivaa me keksittäis?

Jos jotain kivaa pitää keksiä, niin se on yleensä hyvää ruokaa ja juomaa sekä herkkuja. Monena iltana olemme istuneet yhdessä television ääressä syömässä herkkuja. Toki välttelemme herkkujen syömistä arkisin. Normaalisti emme osta näin usein herkkuja kuin nyt. Ennen koronaa lapsilla oli lähes joka viikonloppu turnauksia, joten herkkuja ei syöty eikä myöhään valvottu myöhään turnausta edeltävänä päivänä.

Asiat, jotka ovat tuoneet iloa korona-arkeen

Pari viikkoa ennen pääsiäistä aloitin lapsille yllätyksenä Hiirikalenterin. Hoitolapset ja omat lapset etsivät aamuisin Hiirtä, joka oli keksinyt jotain tekemistä päivään tai piilottanut herkkuja. Minä ainakin olen tehnyt kaikkeni, etteivät suklaafirmat ajaudu nyt konkurssiin. Niin paljon on tullut suklaata ostettua. Hiirikalenteri löytyy kokonaisuudessaan instagramista tilini kohokohdista.

Onneksi iloa elämään tuo myös liikunta ja luonnossa liikkuminen. Oma perhe innostuu helposti liikunnasta. Kuopus on tehnyt pyöräilylenkkejä isänsä ja minunkin kanssa. 10-vuotias tyttö käy usein aamulenkeillä isänsä kanssa. Lisäksi hän hyppii trampoliinilla tai temppuilee jalkapallon kanssa. Esiteini heittelee korista päivittäin. Hänellä on myös omatoiminen treeniohjelma koriksesta. Siihen kuuluu mm. kuntopiiri, lenkkejä ja heittoharjoituksia. Teini käy juoksu-, pyörä- ja kävelylenkeillä. Lisäksi hänellä on menossa jonkinlainen vatsalihashaaste. Mies lenkkeilee ja treenaa kotona. Minä olen käynyt kävelyillä yksin ja oman perheen kanssa. Lisäkai olen tehnyt erilaisia jumppia ja joogaa muun muassa youtubesta. Itseasiassa minä olen liikkunut enemmän kuin ennen koronarajoituksia.

Asiat, jotka ovat helpottaneet korona-arkea

Olin erittäin iloinen, kun kuulin että lasten koululta saa hakea kouluruokaa. Ruokatarjoilu alkoi viime viikolla. Samalla kertaa sai kahden päivän ruoka-annokset. Ensimmäisellä hakukerralla sai lisäksi kuuden viikon margariiniannoksen sekä parin viikon näkkileivät. Kuvissa kolmen lapsen annokset. Viime viikolla koulusta saatiin perunaa ja nakkikastiketta, pasta carbonaraa, perunaa ja lihapullia sekä kanakeittoa ja hedelmärahkaa. Lisäksi oli porkkanaa ja kurkkua sekä vaaleaa leipää.

Mikä muu helpottaa korona-arkea? 

Lanka: Novita 7 veljestä harmaa ja Adlibris Socki harmaa-valko-sini-raidallinen
Puikot: 3,5
Koko: 42-43

Esikoisen jalka on kasvanut ja vanhat villasukat ovat jääneet pieniksi. Lankajemmoistani löytyi raidallinen Socki -lanka. En ollut varma riittääkö lanka sukkiin, joten tein kantapään, kärjen ja sukan yläosan harmaalla seiska veikalla. Jotta sukat istuisivat paremmin jalkaan neuloin joustinneuletta myös jalkapöydän päälle.




Neulonta toimii minulle rentoutuksena. Samalla voin myös katsoa televisiota, jutella muun perheen kanssa tai kuunnella äänikirjaa. Voin myös miettiä omia asioita. Silloin kun mieltäni painaa jokin asia neulonta rauhoittaa. Neulonta on toiminut terapiana muun muassa silloin, kun olin huolissani neljännen raskauden aikana olleista vauvan rytmihäiriöistä sekä silloin, kun pelkäsin  oman terveyteni puolesta. Nyt tämä meneillään oleva korona-tilanne on saanut minut neulomaan.

Tällä viikolla otin esiin myös tämän kesken jääneen lankatupsutyöni. Nyt olen pyöritellyt lankatupsuja tähän ryijyyn, jota olen tekemässä kesähuoneen seinälle. Olen saanut myös miehen ja tytönkin pyörittelemään minulle lankatupsuja. Minulla on tupsujen tekoon neljä erikokoista muovista kehikkoa. Ei siis tarvitse leikata kymmeniä pahvisia renkaita tupsujen tekemiseen.

Onko korona saanut sinut tekemään käsitöitä?

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Viime viikolla maaliskuu vaihtui huhtikuuksi. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä menin hoitolasten ja yhden koululaisen kanssa metsäretkelle. Lumisen metsän innoittamana meillä oli eväänä glögiä ja edellisenä päivänä leipomiamme piparkakkuja.

Viikon elokuva

Elokuva kertoo yhdestä suuresta kirjailijasta, joka nuorena uhmasi yhteiskunnallisia normeja ja uskonnollisia kieltoja. Hän seurasi omaa sydäntään.

Koskettava ja kaunis elokuva, joka sai myös ärsyyntymään naisten epätasa-arvoisesta asemasta. Katsoin elokuvan Viaplaysta.

Minulla oli tavoitteena käydä tänä vuonna vähintään kerran kuussa elokuvissa. Kaksi kertaa ehdin elokuvissa käymään. Näin satiirin Jojo Rabbit ja lastenelokuvan Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen.

Viikon kirja

Perhepäivähoidossa tapahtuu