Päivällä kävimme oman perheen kesken syömässä ravintola Santa Fessä. Poika yllätettiin lopuksi vielä suklaakakulla, joka tuotiin pöytään sädetikku sädehtien. 

Olen aiemmin kirjoittanut esikoisemme syntymästä ja ensimmäisistä vuosista 6 vuotta sitten.

 Tammikuussa

Tammikuun kirjat

Luin kaksi kirjaa ja kuuntelin kuusi äänikirjaa. 

Matt Haig, Keskiyön kirjasto  

Nora on 34-vuotias yksinäinen, sinkku, joka saa potkut töistä. Hänen kissansa löytyy kuolleena kadulta. Norasta tuntuu, ettei hänellä ole mitään syytä elää. Hän päätyy Keskiyön kirjastoon, joka sijaitsee elämän ja kuoleman välissä. Siellä Nora voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka hän olisi voinut elää jos olisi valinnut toisin. Keskiyön kirjasto oli koskettava ja ajatuksia herättävä. Tykkäsin!  

Anita Korhonen, Kirjeitä Tiinalle 

Kirjaston palautushyllystä nappasin mukaani Korhosen kirjan, joka koostuu nimensä mukaan äidin kirjeistä tyttärelleen Tiinalle. Ensimmäinen kirje on huhtikuulta 1987, jolloin äiti kirjoittaa tyttärelleen vieroitushoitoon. Kirjan viimeinen kirje on tammikuulta 2004. Kirjassa seurataan äidin kirjeiden kautta tyttären vuosikymmeniä kestänyttä huumeidenkäyttöä. Googlaamalla selvisi, että Korhonen on kirjoittanut tämän jälkeen tästä aiheesta kaksi muutakin kirjaa. Kirjasta on ehkä vertaistueksi huumeita käyttävien vanhemmille. Itse luin tämän mielenkiinnosta. Toivottavasti ei tarvitse tutustua lähemmin huumeisiin. 

Vera Miettinen, Eerika 

Kirja, jonka kuuntelin lähes yhdellä istumalla. Tätä ei vain voinut keskeyttää. Karmea tositarina, joka sai minut tuntemaan avuttomuutta. Silloin kun Eerikan tapauksesta uutisoitiin lehdissä, en pystynyt edes lukemaan uutisia aiheesta. 

Miika Viljakainen, Myrkkyhoitaja - sarjamurhaajan tarina 

Aino Nykopp on Suomen ainoa tiedetty naispuolinen sarjamurhaaja. Hoitoalalla työskennelleen Nykoppin teot alkoivat paljastua vuonna 2009, kun sairaalaan tuotu vanhus väitti kotihoitajan laittaneen myrkkyä hänen jogurttiinsa. Useilla eri työnantajilla hoitajana työskennellyt Nykopp kiisti tehneensä mitään rikollista, mutta tutkinnan edetessä uhreja löytyi lisää. Monen yliannostuksen saaneen vanhuksen kuolemaa oli pidetty luonnollisena ja näin Nykopp oli saanut jatkaa rikoksiaan useamman vuoden ajan. Rikostoimittaja Miika Viljakainen kertoo myrkkyhoitajan tapauksen true crime -äänikirjassa 

Eveliina Talvitie, Vanha nainen tanssii

Talvitie haastattelee kirjassaan 11 naista, jotka kertovat miltä ikääntyminen tuntuu. Kirjan naiset ovat iältään 50-80. Nämä naiset ovat Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Katariina Souri, Laila Snellman, Leena Pasanen, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti, Raisa Rauhamaa ja Seela Sella. Upeita naisia ja voimaannuttavaa luettavaa! 

Anne Cathrine Bomann, Agathe 

71-vuotias eläkkeeseen päiviä laskeva psykiatri ottaa vastentahtoisesti vielä yhden uuden potilaan. Kovia kokenut saksalaisnainen Agathe lepyttää kireän lääkärin ja saa hänet pohtimaan elämäänsä uudesta näkökulmasta. Vähäeleinen ja lyhyt kirja paljastaa lukijalle lisää psykiatrista ja Agathesta kirjan edetessä.  

Agnès Martin-Lugand, Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia 

Olin ajatellut kuunnella jotain kevyttä rankempien kirjojen jälkeen. Nyt meni liian kevyeksi hötöksi. En oikein ymmärrä, miksi edes kuuntelin tämän loppuun. Ehkä tämä auttoi iltaisin nukahtamaan. Pariisissa sijaitsevan kirjakahvilan Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia omistaja Diane ei ole käynyt kahvilassaan ainakaan vuoteen. Ei enää sen jälkeen, kun hänen miehensä ja tyttärensä kuolivat. Diane päättää jättää entisen elämänsä ja muuttaa Irlantiin. Maahan, jota hänen aviomiehensä rakasti. Pieni kylä ottaa Dianen ystävällisesti vastaan. Lukuunottamatta naapurimökissä asuvaa Edvardia. Kirjan nimi hämää, kirjassa ei olla onnellisia eikä juoda kahvia. 

Eeva Vekki ja Risto K. Järvinen, Päiväkirjaklubi 

Myötähäpeän ja nostalgian sekainen matka muistoihin. Kirjassa entiset teinit eri vuosikymmeniltä paljastavat päiväkirjansa. Kirjan lopussa on runoja sekä muutama kouluaine. Paikoitellen hieman tylsää ja samaa toistavaa luettavaa. Välillä nauroin vedet silmissä. Onneksi en enää ole teini. Meillä asuu kaksi teiniä ja kaksi tulevaa teiniä. Osaisinpa olla heille oikeanlainen äiti.  

Tammikuun blogipostaukset