Yhdeksi tavoitteeksi tänä vuonna asetin itselleni lankavarastoni pienentämisen ja uusien lankojen ostamisen välttämisen. Koska meidän keittiövaaka on epätarkka, niin en voi punnita valmiita töitä ja siten mitata lankavaraston pienemistä. Niinpä en aio myöskään punnita omistamiani lankoja. Tänään päätin kuitenin kuvata lankani. Toivottavasti loppuvuodesta ei ole näin paljon lankoja, joita kuvata.




Ainakin facebookin "Voihan villasukka!"-ryhmässä olen nähnyt broken seed-sukkia. En katsellut niitä ollenkaan sillä silmällä, että sellaiset voisin tehdä. Kunnes sitten jossakin keskustelussa oli selvät ohjeet tuon pintakuvion tekemiseen. Vaikutti niin helpolta, että pakko oli kokeilla. Tähän saakka olen tehnyt vain perusvillasukkia. Ajatus palmikkoneuleesta tai pitsistä kauhistuttaa, mutta tämähän ei ole kumpaakaan.



Lankana näissä sukissa on 7 veljestä luonnonvalkoinen ja joku pätkävärjätty 7 veljestä. Molemmat omista varastoista eli onnistunut jämälankatyö! Sukissa on 12 silmukkaa puikolla ja tein nämä nelosen bambupuikoilla. Tein nilkan kohdalle varmuuden vuoksi joustinneuletta, jotta istuisivat hyvin jalassa. Sukat on tehty lahjaksi.

Broken seed kuvion tein siten, että joka toinen kierros on neulottu valkoisella langalla oikeaa. Ja joka toinen kierros sitten tuolla värillisellä langalla 1o, 1n. Värillisellä kierroksella oikeat ja nurjat tulevat eri kohtiin. Eli ensimmäisellä kerralla 1o, 1n. Seuraavalla kerralla 1n, 1o jne.

Vauva sai ensimmäistä kertaa kurkkua




Ensimmäistä kertaa hampaita pesemässä. Alhaalla on kaksi hammasta. Ensimmäistä kertaa syöttötuolissa. 

Tämän vuoden haasteena minulla on neuloa lankavarastoja pienemmäksi ja välttää uusien lankojen ostoa. Heti vuoden toisessa neulomuksessa tämä tavoite epäonnistui. Valkoinen lanka loppui kesken. Paljon ei jäänyt puuttumaan. Niin fanaattinen en kuitenkaan ole, että olisin purkanut toista sukkaa sen verran, että olisin tehnyt kärjet tuolla kirjavalla langalla. Päädyin siis ostamaan yhden kerän luonnonvalkoista 7 veljestä lankaa.

Tänä vuonna olen ostanut 150g lankaa ja neulonut noin 270g.

Jotenkin epäilyttää kirjoittaa remontin edistymisestä tai tulevista remonttisuunnitelmista. Alitajuntaisesti ajattelen, että jos kirjoitan niin asiat eivät sitten menekkään niin kuin on suunniteltu ja tulee ikäviä takapakkeja.

Tänään säikäytti, kun meidän remonttimies sanoi, että löytyi vesivahinko! Patterin putki oli tiputtanut vettä kodinhoitohuoneen puolelle. Putki on kotelossa, josta sitä ei ole voinut nähdä. No, tämä vuoto on ilmeisesti tippa silloin tällöin. Eli mitään suurta kuivausta ei liene luvassa. Miksi sitten ylipäätänsä kirjoitan koko remontista?! Ihan vain itselle muistiin näitä valokuvia.

Tällä viikolla postiin tuli paketti pikkuveljelle. Hain paketin hänen kanssaan. Pikkuveli sai itse todistaa henkilöllisyytensä passilla ja kirjoittaa nimmarinsa sellaiseen elektroniseen pieneen tauluun. Jännää ja vielä jännempää oli kun paketti avattiin.

Tämä talven tulen muistamaan vähälumisuudesta ja hiekasta! Hiekkaa on sisällä ja ulkona. Sauna ja pesuhuone ovat olleet yhtä suurta hiekkalaatikkoa.

Jostain alelaarista muutamalla eurolla olen löytänyt Roope Lipastin Rajanaapuri-kirjan. Itse luin tämän viime kesänä, kun mies teki lyhyen kesälomansa ja kaikki vapaa hetket pientä remonttia uudessa kodissa. Kirja oli hauskaa ja lohduttavaakin luettavaa.

Mieheni lukee nykyään aika vähän kirjoja. Hän ei voi vetäytyä rauhassa makuuhuoneeseen lukemaan ja imettämään, niin kuin minä. Jostakin laatikosta mieheni tämän kirjan löysi ja luki joulun aikaan. Kehui hauskaksi. Ja näin hänen oikeasti nauravankin kirjaa lukiessa. Taisi olla hänellekkin vähän terapeuttinen lukukokemus. Jollakin on vielä hullumpi remontti kuin meillä.

Kirjassa kerrotaan kahdesta erilaisesta naapurista. Toinen tekee ja toinen tarkkailee. Sillä tekijällä on kuusi lasta ja vaimo. Aidan toisella puolella ruoho on aina... leikkaamatta. Meno menee aika hulvattomaksi kirjan edetessä.

Jos joku tuttu tämän postauksen lukee ja kiinnostuu kirjasta, niin tämä joutaisi kiertoon.

Joulukuun alussa selvisi, että meillä on kosteutta alakerran pesuhuoneessa. Asiaa alettiin tutkia, kun mies huomasi muutaman lattialaatan kopisevan eritavalla eli olevan irti.


Asia oli yllätys ja aika shokki. Ei oltu ajateltu tehdä remonttia juuri nyt. Tieto kosteudesta aiheutti kuitenkin sen, että halusimme purkamisen alkavan heti! Tältä meillä näyttää nyt.


Vasemmalla sauna, oikealla pesuhuone. Väliseinä jouduttiin purkamaan, koska seinän alla menee putket, jotka uusimme nyt samalla.

Vielä en edes uskalla haaveilla uusista laatoista ja uudesta saunasta. Purkaminen jatkuu vielä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vielä piikattavaa. Mutta ennen piikkausta pitää vielä tehdä joitakin tukivaluja, ettei tuo ulkoseinä romahda.

Tässä viime vuoden viimeiset sukat, jotka kuvasin vasta tänä vuonna.