sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
Kevätjuhlat vol 2,3 ja 4
Tänä viikonloppuna on juhlittu! Perjantaina olimme koko perheen kanssa koulun kevätjuhlassa. Lauantai aamuna kävimme katsomassa, kun pojat saivat todistukset ja runot. Suoraan koululta ajoimme Espooseen miehen kummitytön lakkiaisiin. Vaikka myöhästyimmekin juhlan alusta niin ehdimme nähdä todistustenjaon ja lakituksen. Juhlahumu huipentui minun osaltani vielä siihen, kun pyöräilin kaverini luokse kuohuviinipullon kanssa lauantai-iltana. Meitä kokoontui useampikin "Steiner-äiti" vertaistuen merkeissä viinilasien äärelle.
Viikonlopun aikana sai pyyhkiä liikutuksen kyyneleitä silmänurkista ja nauraa vedet silmissä. Nyt olo on väsynyt, mutta henkisesti virkistynyt.
Kesäloma voi alkaa!
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Toukokuu 2016 - kollaasihaaste
Toukokuussa
- Kävimme oman perheen ja siskoni perheen kanssa sirkuksessa
- Esikoisen tekemä linnunpönttö laitettiin puuhun
- Juhlittiin äitienpäivää
- Kävin Dr. Hauschkan luonnonkosmetiikka illassa
- Teimme hoitolasten kanssa retken Lanu-puistoon
- Irtisanouduin vakituisesta työpaikastani
- Juhlimme perhepäivähoidon kevätjuhlia
Toukokuusta jäi mukavat muistot. Monta kertaa olimme jo ihan kesälomatunnelmissa. Tuntuu, että kesää olisi jo jatkunut pitkään, vaikka oikeasti nyt on vasta kesäkuun ensimmäinen päivä ja kesä on vielä edessä!
Osallistun nyt näillä kännykkäräpsyillä ensimmäistä kertaa Pieni Lintu-blogin kollaasihaasteeseen.
Ihanaa kesäkuuta!
tiistai 31. toukokuuta 2016
kevätjuhlat vol 1
Hoitolasten äiti ehdotti, että pidettäisiin kevätjuhlat viimeisenä hoitopäivänä. Juu, olisihan minun pitänyt järjestää juhlat ja harjoitella lasten kanssa ohjelmaa, leipoa tarjottavat ja... Vanha minä olisikin saanut tästä kauheat morkkikset ja miettinyt, että miksi olin saamaton ja miksi en järjestänyt. Ja mitä muut ihmiset nyt minusta ajattelevat! Uusi minä taas nautti iltapäivästä hoitolasten ja heidän äitinsä kanssa. Sääkin oli lämmin ja aurinkoinen.
Pihalla syötiin välipala picnic hengessä. Aikuisille oli lisäksi pieni lasillinen skumppaa. Tytöt tanssivat flamencoa ja esittivät yhden lorun. Keinuissa keinuttiin, kiipeiltiin, leikittiin aarteen etsintää ja puhallettiin saippuakuplia.
Mukava iltapäivä huipentui häkellyttävään lahjavyöryyn. Minut yllätettiin täysin. Ei tullut mieleenkään, että minua olisi muistettu. Ihana yllätys! Huikea loppu mukavalle keväälle, jonka olen saanut hoitolasten kanssa viettää ja heihin paremmin tutustua.
Tämän kirjoituksen alussa mainitsin uuden ja vanhan minän. En osaa sanoa, milloin muutos on alkanut. Kuitenkin tässä ollaan muutoksessa, matkalla, henkisen kasvun tiellä tai miten tätä nyt edes nimittäisi. Minun on täytynyt elää lähes 38 vuotta ennen kuin uskallan tehdä itse omaa elämääni koskevia päätöksiä.
Hyvää kesää!
sunnuntai 29. toukokuuta 2016
Futisviikonloppu, jolloin en jalkapalloa nähnyt
Esikoisella oli tänä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin futisturnaus Vierumäellä. Toisella pojalla oli futisturnaus lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. 6-vuotias oli saanut kutsun kaverinsa synttäreille lauantaina. Kaikkialle vaadittiin kyydittäjiä ja saattajia. Mitekäs tämä hoidettaisiin? Kiireinen viikonloppu täynnä ajelua edes takaisin?! Väliin jääneet kaverisynttärit?! Ei onneksi!
Äitini tuli miehensä kanssa perjantaina asuntovaunulla Lahteen. Äitini mies lähti perjantai-iltana kuljettajaksi Vierumäelle. Poika pääsi kaverinsa kanssa paluumatkalla leirintäalueelle uimaan ja saunaan. Poika jäi yöksi asuntovaunuun mummin ja hänen miehensä kanssa. Aamulla joukko starttasi jo aikaisin Vierumäelle turnaukseen.
Mies lähti lauantaina kuljettamaan toista poikaa Helsinkiin. Taapero halusi yllättäen lähteä mukaan. Minä jäin siis kotiin 6-vuotiaan kanssa. Ja osan ajasta tyttö oli kaverinsa synttäreillä. Sain siis olla yksin kotona melkein kaksi tuntia! Harvinaista ja ihanaa! Lauantai-iltana me kaikki kokoonnuimme leirintäalueelle. Saunottiin ja uitiin. Useampi talviturkkikin lähti. Minäkin uskaltauduin uimaan 17 asteisessa vedessä. Kaksi keskimmäistä lasta jäivät vielä yöksikin asuntovaunulle äitini ja hänen miehensä luokse. Oli outoa kuin kotona oli vain kaksi lasta.
Sunnuntai-aamuna piti herätä aikaisin keittämään puuroa esikoiselle, joka lähti jälleen Vierumäelle. Tällä kertaa kaverin äidin kyydillä. Mies ja taapero suuntasivat taas kohti Helsinkiä. Minä olin jälleen hetken yksin kotona. 6-vuotias palasi kyllä kotiin, mutta on leikkinyt kaverinsa kanssa Petseillä. Minua ei ole kaivattu.
Etukäteen vähän hirvitti, että miten me näistä viikonlopun aikatauluista selvitään ja ollaanko maanantaina ihan väsyneitä viikonlopun menoista. No, ainakin äiti on virkeä! Tämä viikonloppuhan on ollut "helpompi" kuin normaalit viikonloput. Ensi viikolla ollaan myös vajaalla kokoonpanolla. Esikoinen on kaksi yötä leirikoulussa ja pikkuveli yhden. Pyykkäystä ja pakkausta siis luvassa.
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Ps. Asuntovaunu jäi leirintäalueelle ja meillä on sinne avain. Tarkoitus on hyödyntää asuntovaunua ja leirintäalueen saunaa tänä kesänä. Aika huippua!
torstai 26. toukokuuta 2016
Yksi ovi sulkeutuu
Minun piti palata elokuun alussa vakituiseen työpaikkaani sairaanhoitajaksi keskussairaalaan.
Jo jonkin aikaa olen jossitellut kahden vaihtoehdon välillä.
Tänään oli se päivä, kun tein lopullisen päätöksen.
En palaa vanhaan työpaikkaani, vain irtisanoin itseni.
Olen hoitanut tammikuusta saakka kahta hoitolasta ja syksyllä olisi tarkoitus jatkaa. Samalla myös oma nuorimmaiseni saa jatkaa kotihoidossa. Koululaisten ei tarvitse tulla tyhjään kotiin koulun jälkeen. Toiseksi nuorin saa aloittaa eskarissa puolipäiväisenä.
Mukavaa viikonloppua!
tiistai 24. toukokuuta 2016
Toukokuinen tiistai
Lähdin tänään tyttöjeni sekä kahden hoitolapsen kanssa pienelle kevätretkelle. Matkasimme paikallisbussilla Pikkuveskulle ja Lanu-puistoon. Tarkoituksena oli ulkoilla ja syödä eväitä. Olin varautunut myös lyhyeen retkeen. Lapset kuitenkin viihtyivät hyvin, joten retkemme kesti koko aamupäivän. Vasta päiväunille palasimme kotiin.
Ihan kaikkia Olavi Lanun veistoksia emme nähneet, vaan kiertelimme puistossa tai pikemminkin metsäpoluilla sen verran kun lapsilla riitti kiinnostusta. Matkan varrelle mahtui jyrkkiä nousuja ja laskuja. Oikein hyvää "vuorikiipeily"-harjoitusta sanoi meidän 6-vuotias.
Lanu-puiston jälkeen menimme sataman leikkipaikalle kiipeilemään ja leikkimään. Leikkien jälkeen suuntasimme takaisin Pikkuveskulle etsimään sopivaa picnic-paikkaa.
Eväinä meillä oli tekeminäni lihapullia, tummaa reissumiestä ja juustoa, viinirypäleitä ja vesimelonia. Jälkiruuaksi olin napannut mukaan välipalakeksit. Eväät maistuivat kaikille hyvin. Ja antoivat sen verran voimia, että lapset ja hoitaja jaksoivat kävellä hyvillä mielin bussille ja vielä bussilta kotiin.
Linnuista näimme ja tunnistimme Sorsan, naurulokin ja talitintin. Sorsanpoikasiakin pääsimme ihastelemaan.
Kuvissa näkyy omat tyttäreni. Hoitolasten kuvia en tietenkään nettiin laita.
Ei-lahtelaisille tiedoksi että, Lanu-puisto on veistospuisto, jossa on 12 kuvanveistäjä Olavi Lanun suurta betonista valettua veistosta. Tuhansia työtunteja vaatineessa veistosten valamisessa on ollut apuna Lahden taideinstituutin opiskelijoita. Veistokset on suunniteltu sulautumaan ympäröivään luontoon. Veistosten väritys muistuttaa luonnonkiveä ja niiden annetaan sammaloitua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
