Minun piti palata elokuun alussa vakituiseen työpaikkaani sairaanhoitajaksi keskussairaalaan.
Jo jonkin aikaa olen jossitellut kahden vaihtoehdon välillä.
Tänään oli se päivä, kun tein lopullisen päätöksen.
En palaa vanhaan työpaikkaani, vain irtisanoin itseni.
Olen hoitanut tammikuusta saakka kahta hoitolasta ja syksyllä olisi tarkoitus jatkaa. Samalla myös oma nuorimmaiseni saa jatkaa kotihoidossa. Koululaisten ei tarvitse tulla tyhjään kotiin koulun jälkeen. Toiseksi nuorin saa aloittaa eskarissa puolipäiväisenä.
Mukavaa viikonloppua!
23 kommenttia
onnea työllesi mitä sitten teetkin mukavaa viikon loppua sinullekkin
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMahtava päätös!! Onnittelut siitä, että kuuntelit sydäntä!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaHieno valinta! Itse olen oppinut sen, että kun uskaltaa sulkea vanhoja ovia, niin silloin avautuu ihan uusia ovia. Mukavaa alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaTähän asti olen vain lukenut siitä, että kun jostain luopuu niin parempaa saa tilalle. Nyt uskalsin toimia.
PoistaVau! Rohkea päätös - joskus pitää kääntää sivua ja aloittaa alusta ja sinullahan on tähän hyvä suunnitelmat jo valmiina! <3 Ihanaa viikonloppua :)
VastaaPoistaPitkään tätä tulikin pohdittua. Monta vuotta ajatuksena oli ihan toisenlainen ratkaisu, mutta tällainen sivu tuli käännettyä tällä kertaa.
PoistaKiitos! Ja niinhän se on.
VastaaPoistaHienoa uskallusta! Lapset ovat pieniä vain hetken ja jos kotonaoloon vain on mahdollisuus, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää.
VastaaPoistaVähän kyllä hirvitti. Lähinnä taloudellinen puoli. Oma asunto on myyty. Asumme vuokralla ja etsimme isompaa kotia. Lainalle olisi tarvetta sitten kuin uusi koti löytyy. Ja täällä sitä nyt ollaan "kotirouvana" aivan liian pienessä asunnossa. Mutta silti tuntuu oikealta tämä päätös!
PoistaHei Minna! Saavuin tänne Rva Kepposen blogista. Oletpa tehnyt hienon päätöksen, pakko onnitella. Siis onnea!
VastaaPoistaKiitos onnitteluista! Onnea aina tarvitaan! Mukava kun kävit täällä!
PoistaHieno päätös! Olen itsekin niin tyytyväinen, että uskalsin kokeilla ehkä hieman epätavallista ratkaisua asua Algeriassa, koska tämä on ollut yksi parhaista päätöksistäni :). Huomaan, että lähes jokaiselle tulee jossakin vaiheessa eteen tilanne, jossa haluaakin tehdä jotakin aivan muuta kuin aikaisemmin.
VastaaPoistaKiitos! Hienoa, että uskalsitte muuttaa Algeriaan!
PoistaHei Minna! Täällä ollaan, vaikken aina ehdikään kommentoida mitään. Rohkea päätös ja varmasti oikea! Hyvää kesää koko teidän perheelle!
VastaaPoistaMukava kun nyt ehdit kommentoida! Ihanaa kesää myös teille!
PoistaHieno ja rohkea ja vahva päätös. Täälläkin ollut onnellinen, että olen saanut olla lapsia vastaanottamassa kotiin ja lähettämässä matkaan.
VastaaPoistaKivaa uutta viikkoa <3
Kiva kuulla, että sinäkin olet saanut olla lapsia lähettämässä/vastaanottamassa. Ja mikä parasta, et kadu asiaa.
PoistaHei, upea päätös. Ihailen ihmisiä jotka osaavat (ja uskaltavat!) kuunnella sydäntään tehdessään itselle tärkeitä päätöksiä. Itse olen juuri jäänyt äitiyslomalle lastenhoitajan työstä päiväkodista, vakipaikka ollut jo 13,5 v. Ajatus on , että en enää tuossa muodossa työhöni palaa. Ehkä pienemmillä työtunneilla, ehkä vuorotyötä, kuka tietää. Vanhusten ja vammaisten parissa? Nyt ehkä vihdoin 35v:nä uskallan tehdä päätöksiä ajatellen itseäni (ja toki perhettäni). Työ on niin iso osa elämää, että sen on oltava mieluista. Ja tahdon olla läsnä lasteni elämässä niin paljon kuin mahdollista. Kaksi isompaa jo koululaisia, silti koen että kaipaamme yhdessäoloaikaa paljon.
VastaaPoistaAurinkoisia päiviä sinulle!
T.Sanniska
Kiitos viestistäsi! Ja toivottavasti sinullekin löytyy se oikea ratkaisu töiden suhteen sitten kun sen aika on.
PoistaKiva blogi sulla. Kiva kun kävit kommentoimassa niin löysin tänne.
VastaaPoistaHienon ja rohkean päätöksen teit! Kiva kun joku uskaltaa kuunnella sydäntään.
Kiitos! Mukava kun kävit kommentoimassa! Päätöstä en ole katunut, vaikka välillä vähän jännittää kun tietynlainen varmuus puuttuu. Toisaalta puutuu myös ahdistus.
Poista