Alkuvuoden aloe vera-villitys

tiistai 11. helmikuuta 2014
 
Joitain viikkoja sitten olin kaverini luona kuuntelemassa tietoa ja kokemuksia Foreverin aloe vera tuotteista. Jotain pääsin testaamaankin. Tilasin itselleni tuota juotavaa aloe veraa (kuvassa oikealla) sekä Aloe Propolis cremeä. Ihanan rasvaista, mutta nopeasti imeytyvää. Olen rasvannut sillä lähinnä todella kuivia käsiäni. Rasva sisältää aloe veraa ja mehiläisvahaa. Jo aiemmin olen ostanut tuota aloe vera gellyä, joka sopii muun muassa pieniin palovammoihin. 
 
Jokin aika sitten sain toiselta kaveriltani tuon aloe vera-kasvin, joka on ruukussa. Ja nyt sunnuntaista lähtien olen rasvannut itseäni tuolla ihan oikealla aloella. Kuvassa etualalla. Tuliainen kaukomailta. 

 
 
Olen poistanut nuo reunapiikit. Halkaissut palan ja sivellyt iholle. 




Lääkeaaloe (Aloë vera, syn. Aloë barbadensis Miller/Caracao aloë) on aaloeihin kuuluva mehikasvi, jolla on paksut mehevät lehdet, joista kasvi on tunnistettavissa. Aloë vera muodostuu tikarimaisista, kovista vihreistä lehdistä, jotka kasvavat kasvin keskeltä ruusukkeena siten, että täysikasvuiset lehdet suojaavat uusia versoja. Aaloen lehdet sisältävät yli 99 prosenttia vettä, ja ne voivat kasvaa 60–90 senttimetriä pitkiksi. Lehden halkaisija on 7,5–10 senttimetriä tyvessä ja paino on 1,5–2 kiloa. Kasvi on korjuuvalmis 3–4 vuoden ikäisenä. Aaloeta viljellään Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Karibialla ja Afrikassa ja Aasiassa sekä joillakin Tyynenmeren saarilla. Lehtien sisus on rakenteeltaan geelimäistä, ja sitä voi käyttää ulkoisesti ja sisäisesti moniin vaivoihin.[2]
Aaloeita on yli 300 lajia, mutta vain muutamalla niistä on hyödyllisiä terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Tehokkain niistä on lääkeaaloe. Vastaavanlaisia vaikutuksia on myös muilla aaloelajeilla, kuten esimerkiksi Aloë perryi Bakerilla, piikkiaaloella (Aloë ferox) sekä rohtoaaloella (Aloë arborescens), jota käytetään Japanissa ja Venäjällä.
Lääkeaaloe tulee neljässä vuodessa korjuukelpoiseksi, jolloin sen lehtien sisällä oleva hyytelö kerätään talteen, säilötään ja pullotetaan. Näin saatu tuote on mahdollisimman suuressa määrin luonnonmehun kaltaista. Aaloehyytelöä voidaan nauttia sisäisesti sen ravintoarvon hyödyntämiseksi. Sitä voidaan myös yhdistää muihin aineisiin, jolloin sitä käytetään paikallisena voiteena ihonhoitoon ja sen parantamiseksi.

Lähde: Wikipedia

Lähetä kommentti

Instagram