torstai 31. tammikuuta 2019

Tammikuu 2019



Tammikuussa

Kuntoilin lunta kolaamalla ja joogaamalla You Tuben tahtiin. Kolaamista oli huomattavasti enemmän kuin joogaamista.

Kävin kalenterimanian Lahden tapaamisessa. Raapustin Bullet Journaleihini ja luin Ryder Carrollin kirjaa Bullet Journal-metodi. Ryder Carroll on luonut Bullet Journal- muistikirjan.

Siivosimme joulukoristeet pois loppiaisena. Kuusi päätyi talonpäätyyn lumihankeen seisomaan. Hoitolapset ovat leikkineet monta kertaa pupujen joulua ja koristelleet kuusen hiekkaleluilla.

Vietimme koko perheen kanssa viikonlopun Mikkelissä. Miehellä ja pojilla oli siellä salibandyturnaus. Yhdistimme turnausmatkaan viikonlopun miehen siskon perheen luona. Vietimme aikaa myös miehen vanhempien ja toisen siskon kanssa.

Mies oli viikon Singaporessa työmatkalla. 8-vuotiaalla oli yhden yön leirikoulu sekä futiksen yhden yön leiri. 12-vuotias esikoinen oli parin yön salibandyleirillä.

Pehmolelut pääsivät ulkoilemaan monena pakkaspäivänä.

Luin tammikuun aikana yhden kirjan ja kuuntelin neljä äänikirjaa. Osan kirjoista olen aloittanut jo viime vuoden puolella. Huomasin, että kaikki lukemani kirjat on julkaistu vuonna 2018.


Mia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin
Michelle Obama: Minun tarinani
Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Minna Lindgren: Vihainen leski
Ilkka Luukkonen: Kongolainen kampa


Julkaisin blogissa tammikuussa 13 kirjoitusta. Aiheina ovat olleet mm. Aarrekartta ja Bullet Journal, erilaiset viikko koosteet, viime vuoden neulomukset, pikkujoulujen goodiepack ja lukeminen.

 
Blogin tammikuun Top 3
eli luetuimmat postaukset


  1. 33 asiaa minusta miehen sanoin
  2. Miksi valitsemme steinerkoulun myös yläasteella?
  3. Kun minulta mitattiin ferritiini


Minkälainen oli sinun tammikuusi?
 

Ihanaa alkavaa helmikuuta!


tiistai 29. tammikuuta 2019

Viikko 4




Viikon kirjat:

Ilkka Luukkonen: Kongolainen kampa
Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää


Viikon soittolista:

Kielinuppu: Viikonpäiväsoppa
Kielinuppu: Kulkuneuvoja


Viikon kilometrit:

Mies: yli 9000km
Minä: 58,8km treenikuskauksia


Viikon puuhat:

YouTuben jooga-videot
Kiehuvan veden heittäminen pakkasessa


Viikon ruuat:

Miehen ja tyttöjen leipomat korvapuustit
Pojan laatikosta löytynyt eväsleipä






Viime viikolla luin loppuun Ilkka Luukkosen Kongolaisen kamman. Kirja oli lukupiirimme tammikuun kirja. Ei mene lempikirjojen joukkoon. Sen verran kiinnostava oli kuitenkin, että luin kirjan loppuun E-kirjana kännykältä niskat jumissa, pää kipeänä ja Buranan voimalla. Gail Honeymanin Eleanorille kuuluu ihan hyvää on myös lukupiirin kirja. Meinasin lopettaa kuuntelun alkuvaiheessa. Kirja vaikutti tylsältä. Juuri kun olin lopettamassa, kuunneltuani kirjaa alle 20%:a, kirja tempaisikin mukaansa ja loput kirjasta kuuntelin nopealla aikataululla. Oli pakko saada tietää, mitä kirjassa tapahtuu. Ja olihan kirja myös viihdyttävä ja koskettava.

Hoitolasten kanssa kuuntelimme YouTubesta Kielinupun Viikonpäiväsoppaa ja Kulkuneuvolaulua sekä lauloimme mukana. Kulkuneuvolauluun meillä on oma koreografiakin. Muitakin Kielinupun kappaleita kuuntelimme, mutta nämä kaksi olivat ehdottomat suosikit.

Meidän 8-vuotias tyttö oli yhden yön futisleirillä. Mies lähti työmatkalle Singaporeen. 12-vuotias esikoinen taas lähti salibandyn maajoukkuetieleirille. Minä kuljetin lapsia treeneihin kotikaupungissa.

Joogasin muutaman kerran YouTube videoiden tahtiin. Kyse ei ollut monista minuuteista, mutta asian julkisesti kertominen toivottavasti lisää joogaminuutteja tällä viikolla ja tulevaisuudessa.

Minua ainakin kiinnostaa, mitä muut ihmiset syövät. Muiden ruuista saa ideoita omiinkin ruokiin. Meidän viime viikon lounaslista oli tällainen.

Ma: broileripyörykät, peruna, porkkanaraaste
Ti: punajuripasta, raejuusto, (sinihomejuusto), pähkinät, salaatti
Ke: chili con carne, makarooni, kurkku
To: kanakeitto
Pe: uunikala juustokastikkeessa, uunitomaatit, peruna, paprika

Mies ja tytöt innostuivat leipomaan perjantaina korvapuusteja 8-vuotiaan toiveesta. Viikon ylivoimainen ällötys oli pojan huoneesta löytynyt eväsrasia. Varmaksi en voi sanoa oliko kyseessä ruisleipä vai vaalea leipä. Sitäkään en tiedä oliko välissä juustoa vai kinkkua. Kaikki näytti samanväriseltä.




Hauskaa viikkoa!

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Kirja käteen ja lukemaan

Tai ehkä otsikon pitäisi olla "kuulokkeet korviin ja kuuntelemaan. Viime vuoden aikana löysin nimittäin äänikirjat. Kuunteleminen vaati aluksi hieman totuttelua. Nyt kuuntelen jo sujuvasti. Pientä hämmennystä tulee, jos peräkkäisillä kirjoilla on sama lukija. Niin kävi muun muassa silloin kun kuuntelin ensin Michelle Obaman Minun tarinani ja heti perään Gail Honeymanin Eleonorille kuuluu ihan hyvää. Minä kuuntelen kirjoja autolla ajaessa, kun vien lapsia treeneihin tai odottelen heitä parkkipaikalla. Kotona kuuntelen kirjoja esimerkiksi pyykkejä viikatessa tai iltaisin ennen nukkumaan menoa. Minulla voi olla useampi kirja kesken. Yhtä kuuntelen lasten läsnä ollessa, yhtä yksin ja lisäksi myös perinteisiä kirjoja voi olla kesken useampikin. Erilaiset tilanteet vaativat erilaisen kirjan. Jos kesken on mukaansatempaava ja koukuttava kirja, niin sitten keskityn vain siihen. Viimeksi minut tempaisi mukaansa Mia Kankimäen Naiset, joita ajattelen öisin. Myös jo mainitsemani Eleanorille kuuluu ihan hyvää on saanut minut unohtamaan muut kirjat.


Kuva: Pixabay

Lukupiiri johdatti minut takaisin kirjojen ääreen


Olen aina pitänyt lukemisesta ja luen viihtyäkseni, en niinkään sivistyksen vuoksi. Viime vuosina lukeminen on jäänyt kuitenkin vähemmälle. Perhe, työt, some, käsityöt ja Netflix ovat vieneet aikaa lukemiselta. En ole ollut tyytyväinen tilanteeseen. Olen halunnut lukea enemmän. Reilu vuosi sitten pääsin mukaan aktiiviseen lukupiiriin, joka on kokoontunut jo 5 vuotta. Kokoonnumme joka kuukausi heinäkuuta lukuun ottamatta jonkun lukupiiriläisen kotona. Tarjottavat kokoamme nyyttäriperiaatteella. Emäntänä toiminut lukupiiriläinen saa valita seuraavaksi luettavan kirjan. Tiedämme aina kaksi kirjaa etukäteen, joten kirjan lukemiseen on noin 2 kuukautta aikaa. Lukupiiri on saanut minut lukemaan aiempia vuosia enemmän. Lukupiirin ansiosta olen myös löytänyt mielenkiintoisia kirjoja, joita en olisi muuten tullut lukeneeksi.


Helmet-lukuhaaste tarjoaa uusia tapoja valita luettava kirja


Viime vuonna kuulin ensimmäistä kertaa Helmet-lukuhaasteesta. Se on leikkimielinen Pääkaupunkiseudun kirjastojen järjestämä koko vuoden kestävä lukuprojekti, jossa on 50 erilaista tapaa valita luettava kirja. Lukuhaaste löytyy netistä, joten ei tarvitse olla Helmet-kirjastojen asiakas osallistuakseen. Vuosi sitten tulostin lukulistan ja taisin lukea haasteeseen pari kirjaa. Sitten haaste unohtui. Tänä vuonna on taas lista tulostettu ja kuuluun Helmet facebook-ryhmään. Tavoitteena on lukea enemmän kirjoja haasteeseen kuin edellisenä vuonna.



Kuva: Pixabay

Aikuisetkin voivat suorittaa lukudiplomin


Vuoden vaihteessa huomasin, että aikuisillekin on lukudiplomi. Siitä innostuin jopa enemmän kuin Helmet-lukuhaasteesta. Kirjat on valmiiksi määritelty ja niitä on vähemmän. Ja kai minä voisin lapsille esimerkiksi suorittaa lukudiplomin, kun heitä yritän kannustaa lukudiplomin suorittamiseen. Lahden kaupunginkirjasto on siis julkaissut aikuisille suunnatun lukudiplomin eli kirjavinkkilistan, jonka tavoitteena on innostaa lukemaan ja saada ihmiset löytämään uutta luettavaa. Kirjaston henkilökunta on laatinut kirjalistat neljästätoista eri aihealueesta. Lukudiplomi on hyväksytysti suoritettu, kun on lukenut vähintään yhden kirjan kymmenestä eri aihealueesta. Lukudiplomilista löytyy netistä sekä kirjastoista.




Luetko sinä?
Haluaisitko lukea enemmän?
Perinteinen kirja vai äänikirja?


Hyödyllisiä linkkejä lukutoukille ja lukutoukiksi aikoville


Helmet-lukuhaaste 2019

Aikuisten lukudiplomi

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

33 asiaa minusta miehen sanoin

Vältellessäni kodin siivoamista päädyin käymään läpi blogin luonnoksia. Keskeneräisten kirjoitusten joukosta löytyi tämä 33 kysymystä-haaste. Olen jo viime vuoden puolella lukenut muun muassa Nakit ja mutsi blogista haastepostauksen, joissa miehen pitää vastata kysymyksiin. Tässä olisi 33 kysymystä minusta ja mieheni vastaukset.

Olemme tavanneet miehen kanssa syksyllä 1999. Muutimme nopeasti yhteen. Kihloihin olemme menneet vuoden ensimmäisenä päivänä vuonna 2001. Ensi kuussa meillä on 14. hääpäivä. Viime vuosina olemme eläneet lapsikeskeistä elämää. Lapset ja lasten menot ovat aina etusijalla. Onneksi olemme ymmärtäneet huomioida myös toisiamme näiden vuosien aikana. Parisuhdekurssit ovat olleet meidän suhteemme pelastus.

1. Mitä ajattelit minusta ensitreffeillämme?
Vaaleet hiukset, siniset silmät ja aika laiha.

2. Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua?
Et.

3. Pidänkö halailusta?
Et. Kai sä pidät. Aika vähän halaillaan. Et pidä. Jos pitää vastata kyllä tai ei vastaan ei.

4. Halusinko pienet vai isot häät?
Isot.

5. Olenko koskaan rikkonut lakia?
Olet. Olet varastanut työmaakyltin. (En oikeasti ole varastanut työmaakylttiä.)

6. Millainen on voileipäni?
Juusto alla ja kinkku päällä.

7. Millaista musiikkia kuuntelen?
En tiedä. Sekalaista. Kaija Koota.

8. Mitä pelkään?
Jos lapsille tai läheisille sattuu jotain.

9. Kestänkö stressiä?
No joo. (Tässä olen parantunut vuosien myötä. Vieläkään en kehuskelisi stressinsietokyvylläni)





10. Oudoin tapani?
Tämä koko kysely meinasi kariutua tähän kohtaan. Mies ei keksinyt mitään outoa.

11. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?
Palomieheksi tai pörssimeklariksi. Se ei vaan toimisi. Et ole parhaimmillasi numeroiden kanssa. Menis eurot ja prosentit ja kaikki sekaisin.

12. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän tai kuolleen kanssa, kuka se olisi?
Madonna.

13. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?
Maksaisit lainat pois.

14. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?
Sininen. Introvertti väri.

15. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?
Höpöttäminen ja tyhjän puhuminen.

16. Mikä on suosikki roskaruokani?
McFeast

17. Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?
Jotkut vanhat alushousut. Kauheita riepuja.

18. Mikä oli viimeisin tekstiviesti minkä lähetin sinulle?
"Lähetys JJFI62...." eli paketinnoutoilmoitus.

19. Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan?
Kyllä. Pitää palvella.

20. Kun riitelemme miten käyttäydyn?
Todella ärsyttävästi. Ärsytät niin kauan, että toinen ärsyyntyy. Todella huono käytöstä.

21. Menemme ravintolaan, mitä tilaan?
Jonkun salaatin.

22. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?
Kännykän ja somen. Etkä vaan voisi vaan vietät. (Auts!)

23. Mikä saa minut todella vihastumaan?
Jättämällä asiat puolivalmiiksi. Itse harrastat samaa, mutta et siitä ärsyynny.

24. Entä piristymään?
Hyvä ruoka.

25. Millainen olen vaimona?
Huolehtivainen ja perheestä huolta pitävä.

26. Kumpi sanoi ensin “rakastan sinua” ja missä se tapahtui?
Eikö se aika nopeasti tapahtunut? Vaikea sanoa.

27. Mitä teen heti ensimmäiseksi aamulla?
Avaat kännykän.

28. Millaisia vaatteita käytän kotona?
Peruskotivaatteita. Löpsöjä.

29. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?
Aamupuuronkeitto. (Tavallaan. En ikinä muista veden ja hiutaleiden suhdetta. Mies yleensä keittää puuron.)

30. Kumpi määrää kaapin paikan?
Aikalailla tasan menee.

31. Mikä on paras luonteenpiirteeni?
Huolehtivaisuus.

32. Entä paras piirre ulkoisesti?
Peppu.

33. Ihanin yhteinen muisto? 
Häät ja parisuhdekurssit.

Huomasin, ettei meistä ole juurikaan yhteisiä valokuvia. Suurin osa valokuvista on otettu lapsista. Mies on joskus kuvissa mukana. Minä en juuri koskaan. Tämän vuoden tavoite voisi olla viettää enemmän aikaa yhdessä ja edes joskus olla yhdessä valokuvissa.



Joko sinä olet osallistunut tähän haasteeseen?

Vaikka et aiokaan osallistua tähän haasteeseen, niin haastan sinut viettämään aikaa sohvannurkassa tai jossain muualla yhdessä kumppanin kanssa ja keskustelemaan. Jos muuta puhuttavaa ei tule mieleen, niin käykää vaikka nämä kysymykset yhdessä läpi ja vastailkaa molemmat niihin.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Tammikuun kolmas viikko

Viime viikolla saimme nauttia lumesta ja pakkasesta eli ihan oikeasta talvesta. Hoitolasten kanssa pääsimme joka päivä tekemään lumitöitä. Minulla oli innokkaita ja ahkeria apureita. Laskimme mäkeä, kahlasimme lumihangessa lumisessa metsässä ja veimme pehmolelutkin ulkoilemaan monena päivänä. Miten paljon iloa tuleekaan siitä, että saa ottaa pehmolelun pakkasella ulos mukaan. Pari vuotta sitten keksin tämän pehmolelut ulos pakkasella idean ja sen jälkeen pehmolelut ovat päässeet muutaman kerran talvessa ulkoilemaan.

Minä kuuntelin loppuun Michelle Obaman kirjan Minun tarinani. Kuuntelin kirjaa usein autossa kuljettaessani poikaa koristreeneihin. Jos en kuunnellut, niin poika pyysi minua laittamaan Obaman. Meillä oli myös hyviä keskusteluita, joiden aiheet tulivat kirjasta. Aika mahtavaa! Taas yksi syy, miksi maksaa äänikirjojen kuuntelusta.

Perjantaina siskoni järjesti miehelleen yllätyssynttärit. Aloitimme illan pakohuonepelillä. Pääsimme pakenemaan autiotalosta. Tämä oli kolmas kertani pakohuoneessa ja ensimmäinen kerta, kun pääsin ulos. Onnistuneen pelin jälkeen kävimme syömässä jokin aika sitten avatussa ravintolassa nimeltä Coppa. Kuvassa on Coppan burgeri kasvisversiona, jossa pihvi on korvattu portobellosienellä. Nam!



Lauantai meni pojan koristurnauksen merkeissä. Toinen poika oli Imatralla säbäturnauksessa. Sunnuntaina oli vuorossa oma hetkeni. Lukupiiri kokoontui meillä. Tarjolla oli herkkuja ja keskustelua. Olimme lukeneet tai melkein lukeneet Ilkka Luukkosen kirjan Kongolainen kampa. Minulla on kirja vielä hieman kesken. Olen lukenut kirjaa E-kirjana puhelimelta ja huono lukuasento on aiheuttanut päänsärkyä niskojen jumittumisen vuoksi. Meidän lukupiirissä on aina mahtavia herkkuja. Tällä kertaa Oreo juustokakkua (kuvassa), juustoja, keksejä, viikunahilloa, suklaata, manteleita ja fetatomaattipiirakkaa.



Mukavaa uutta viikkoa!

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Esittelyssä goodiebag

*Kaupallinen yhteistyö #kppikkujoulut

Vietimme joulukuussa Kaksplusblogiverkoston bloggaajien kanssa pikkujouluja Lempäälän Ideaparkissa ja Tampereella. Joulukuussa kirjoitin pikkujouluista, joissa pääsimme mm. high heels-tanssitunnille ja Naimaan.

Hauskojen muistojen lisäksi pikkujouluista oli kotiin viemisenä runsas ja laadukas goodiebag. On aina ihanan jännittävää, kun pääsee kurkistamaan goodiebagiin. Sisältö ei ole vielä koskaan ollut pettymys, eikä se ollut sitä tälläkään kerralla.

Ensimmäisenä kassista tuli vastaan ihana tuoksu. Epäilin heti, että kassista löytyy jotain ihanaa Lushilta. Minun kassistani löytyi Big Buffy kuoriva vartolovoide, Milky Bar saippua, Floating Island kylpysula ja Cloak Of Invisibility kylpyöljy. Joskus Lushin tuotteet ovat liian voimakastuoksuisia minun makuuni, mutta Big Buffy ja Milky Bar olivat ihanan miedon ja miellyttävän tuoksuisia. Olen saanut viettää ylellisiä suihku- ja käsienpesuhetkiä. Kylpysulan ja kylpyöljyn annoin kylpyammeen omistavalle ystävälleni.



Medisoftin tuotteet ovat tuttuja jo aiemmista goodiebageistä. Ainoastaan käsihuuhde oli minulle uusi tuote. Mielellään en käsihuuhdetta kotona käytä, mutta uhkakin vatsataudista saa minut pullosta käsihuuhdetta pumppaamaan. Medisoftin käsihuuhde sopii onneksi myös herkälle iholle. Vartalovoidetta, käsivoidetta ja pesunestettä käytämme koko perhe.

 

Hieman nostalginen olo valtasi minut, kun löysin goodiebagistä Dermosilin shampoon ja hoitoaineen. En ole vuosiin käyttänyt Dermosilin tuotteita. Ollessani aiemmin töissä sairaalassa kahvihuoneen pöydälle ilmestyi säännöllisin väliajoin Dermosilin kuvasto. Aina siitä löytyi jotain tilattavaa! Tuotteissa on hinta-laatusuhde kohdallaan. Ehkä nyt olisi jo aika vuosien tauon jälkeen tehdä Dermosil-tilaus. Edellisestä on aikaa varmasti jo yli 10 vuotta! Nyt testaamani shampoo ja hoitoaine ovat miellyttävän tuoksuisia ja jättävät hiukset silkkisen tuntuiseksi.



Kassista löytyi tuttu ja hyväksi havaittu tuote eli Airamin termospullo. Kerran teet reppuun kaataneena arvostan termospulloissa sitä, että nesteet pysyvät pullon sisällä vaikka pullon kääntäisi ylösalaisin. Tämä Airamin malli on juuri sellainen. Tällainen pieni pullo on kätevä antaa myös lapsille mukaan turnausmatkalle. Meillä on pojilla usein mukana pelireissuilla Pasta Snack Pot. Kuppiin lisätään vain kuuma vesi ja kohta on pieni pasta-ateria valmis. Tämä termosmuki on sopivankokoinen pelireissulle mukaan otettavaksi. Ei tarvitse poikien aina vain leipää pupeltaa pelien välissä.


Namituvan sydämenmuotoiset rakkaus salmiakit hävisivät nopeasti kupista joulun aikaan. Samoin Enkelin eväspussin piparikaramellit. En edes kuvia ehtinyt ottaa. Etenkin salmiakit saivat kehuja monilta aikuisvierailta.



Oliko tuttuja tuotteita?
Mikä on sinun suosikkisi?





keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Miksi valitsemme steinerkoulun myös yläluokilla

Kolme vanhinta lastamme ovat käyneet esikoulun steinerpäiväkodissa. Eskarista he ovat siirtyneet kukin vuorollaan steinerkouluun. Olen kirjoittanut aiemmin siitä, Miksi valitsimme steinerkoulun? Nyt lapsemme ovat olleet jo useamman vuoden steinerkoulussa. Lapset ovat oppineet paljon uusia asioita ja taitoja, samoin me vanhemmat.


Kuva Pixabay

Steinerkoulussa on sama opettaja ensimmäisestä luokasta kahdeksannen luokan loppuun. Joissain aineissa, esimerkiksi kielissä on eri opettajia jo heti ensimmäiseltä luokalta alkaen. Kyllä, kirjoitin kielissä. Steinerkoulussa ensimmäisellä luokalla alkaa kaksi vierasta kieltä, englanti ja saksa. Kolmas vieras kieli alkaa kuudennella luokalla. Yhdeksännellä luokalla alkaa aineenopettajavaihe eli luokka saa opettajan sijaan luokanvalvojan. Luokka pysyy silloinkin samana. Minusta on hyvä, että luokalla on pitkään sama opettaja. Opettaja oppii tuntemaan oppilaansa. Murrosiän kuohuissa tuttu opettaja osaa arvioida mikä käytös kuuluu normaaliin murrosikään ja mikä kertoo mahdollisesti ongelmista, joihin pitää puuttua.

Tykkään myös siitä, että luokka pysyy samana vuodesta toiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan toisensa ja yhteisiä muistoja on pitkältä ajalta. Osa on tutustunut toisiinsa jo päiväkodissa. Kun sama luokka on vuosia yhdessä, saattavat jotkut luokkakaverit myös ärsyttää. Sitä on pakko opetella tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Niinhän se on elämässäkin. Aina ei voi valita esimerkiksi työkavereitaan. Heidänkin kanssaan on tultava toimeen ja toimittava yhdessä.

Myös oppilaiden vanhemmat ehtivät tutustua toisiinsa kouluvuosien varrella. Minä ainakin tiedän keiden kanssa lapseni viettää aikaa ja monien lasten vanhempien yhteystiedot löytyvätkin puhelimestani. Ja jos yhteystietoja ei minulla jo ole, tiedän mistä ne löydän.  Kun vanhempien kanssa tiedämme ja tunnemme toisemme, on helpompi ottaa yhteyttä myös ikävimmissä asioissa ja selvittää yhdessä mahdollisia ongelmia. Kokemukseni on, että steinerkoulussa on yhteisöllisyyttä enemmän kuin peruskouluissa. Vanhempainiltojakin on useammin. Samoin talkoita ja tapahtumia.

Kuva Pixabay

Peruskoulussa olisi mahdollista hakea seitsemännellä luokalla ainakin kuvataiteen, käsityön, liikunnan, luonnontieteen ja matematiikan, luovan työskentelyn, musiikin tai viestintätaidon painotettuun opetukseen. Minä en aio näitä vaihtoehtoja lapsilleni mainostaa. Ne eivät ole vaihtoehtoja meidän lapsillemme. Me vanhemmat olemme päättäneet, että Steinerkoulua käydään ainakin yhdeksännen luokan loppuun. Miksei myös lukionkin loppuun. Lapsemme voivat käydä koulua samassa rakennuksessa ensimmäisestä luokasta lukion loppuun. Onkin ollut hienoa huomata, miten jo ekaluokkalaiset tietävät yläluokkalaisia nimeltä. Ihanaa yhteisöllisyyttä ja kyläkoulumeininkiä suuressa kaupungissa.

Steinerkoululle tyypillistä on muun muassa tekemällä oppiminen. Opetuksessa käytetään taideaineita, joiden käytöllä onkin nykytutkimuksen mukaan suuri merkitys aivojen kehitykselle ja koko ihmisen kasvulle. Kaunokirjoitusta ei ole lopetettu steinerkouluissa. Oppisisällöt ja opetusmenetelmät on suunniteltu niin, että ne tukevat kunkin ikäkauden kehitysvaihetta. Luokan yhteiset näytelmät opettavat esiintymistä ja ilmaisua. Eurytmia taas on Steinerkoulujen ikioma oppiaine. Jo alaluokilla retkeillään ja leireillään. Retkillä ja leirikouluissa opitaan, koetaan yhteisiä elämyksiä ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Steinerkoulussa rytmillä on suuri merkitys. Yksittäisellä oppitunnilla, koulupäivässä ja kouluvuodessa huomioidaan tasapaino kuuntelemisen ja tekemisen välillä. Vanhempien tiivis osallistuminen koulun ja lasten elämään on oleellinen osa koulun toimintaa. Yhteisöllisyys syntyy vanhempien, lasten ja opettajien sekä koulun muun henkilökunnan osallistumisesta ja yhteisen hyvän eteen ponnistelemisesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen steinerpedagogisen koulun perustamisesta.

Ps. Steinerkouluun on mahdollista hakea milloin vain. Vapaita oppilaspaikkoja voi kysyä suoraan kouluista.


 
 

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Tammikuun toinen viikko

Takana on vuoden ensimmäinen kokonainen arkiviikko. Lapset palasivat maanantaina kouluun yli kahden viikon joululoman jälkeen. Illat täyttyivät lasten harrastuksista. Herätyskello soi aamuisin kuuden jälkeen ja iltaisin menin liian myöhään nukkumaan. Lapsetkaan eivät saaneet ajoissa unta. Me kaikki olimme vielä lomarytmissä.

Valmistauduin viikkoon suunnittelemalla etukäteen koko viikon lounaat ja välipalat. Kirjoitin ruokalistan jääkaapin oveen ja viereen ostoslistaa kauppassa käyntejä varten. Tämä järjestely helpotti arkea. Olen ostanut tätä varten Tigerista jääkaapin oveen magneettisen ruokalista/ostoslista lehtiön. Teen joka päivä uuden ruuan lounaalle. Syön lounaan hoitolasten ja kuopuksen kanssa. Iltaisin lämmitämme usein lounaalta jäänyttä ruokaa. Niin tälläkin viikolla. Ainoastaan yhtenä iltana tein ruokaa. Söimme uuniperunoita katkaraputäytteellä.




Ruokalista

Ma: makaroonilaatikko, porkkanaraaste, salaatti
Vp: riisipiirakka, päärynä
Ti: nakkikeitto
Vp: jogurtti, banaani, leipä
Ke: kanakiusaus, salaatti 
Vp: hedelmiä, leipä
To: linssibataattikeitto, raejuusto, ruiskrutongit
Vp: viili
Pe: tonnikalapasta, salaatti
Vp: hedelmiä, leipä 

Meidän tokaluokkalainen oli kuluneella viikolla yhden yön luokkansa kanssa leirikoulussa. Leirikoulu oli onnistunut ja tyttö viihtyi. 5-vuotias ikävöi isosiskoaan. Tytöt leikkivät joka päivä yhdessä Barbeilla ja nyt puuttui leikkikaveri. Minä kävin nuorimman kanssa kirjastossa ja piirtelimme yhdessä. Selvisimme illasta ilman siskoa. Mutta voi sitä riemua kun isosisko seuraavana päivänä tuli kotiin!




Tällä viikolla oma aikani oli neulomista sohvannurkassa ja bullet journalin täyttämistä. Kuuntelin loppuun Mia Kankimäen kirjan: Naiset joita ajattelen öisin. Olipa mielenkiintoinen kirja! Suosittelen.



Viikonloppua olemme viettäneet Mikkelissä miehen siskon perheen luona. Myös miehen vanhemmat ja toinen sisko asuvat täällä. Eilen pojilla ja miehellä oli säbäturnaus, jota olimme katsomassa. Tytöt pääsivät mummon ja papan luokse leikkimään tätinsä vanhalla barbiautolla. Minä kävin pikaisesti ostoksilla ja pitkällä kävelylenkillä. Illalla innostuimme tekemään joukolla kyselyitä Matequiz-nettisivuilla ja vastailimme toistemme kyselyihin.

Jos haluat kokeilla kuinka hyvin tunnet minut, niin  kyselyni löytyy TÄÄLTÄ!

Rentoa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa! 

Meillä on tänään ohjelmassa vielä kyläilyjä Mikkelissä, kotimatka sekä ensi viikon suunnitteleminen. Suunnittelemme ensi viikon ruuat ja treenikuskaukset. Tavoitteena on mahduttaa omia menojakin ensi viikoon.

Miten sinun vuotesi on alkanut?
Vinkit arjen helpottamiseksi ovat myös tervetulleita!

perjantai 11. tammikuuta 2019

Kun minulta mitattiin ferritiini

*KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: PUHTI LAB OY

Syksyllä kirjoitin väsymyksestäni, hengästymisestä kävellessä ja korkeasta pulssistani. Epäilin syyksi alhaista ferritiiniä eli varastorautaa. Terveyskeskuksessa oireitani kuunneltiin ja minulta otettiin verikokeita. Ei kuitenkaan ferritiiniä. Sitä ei mitattu edes sen jälkeen, kun minulta löytyi anemia eli alhainen hemoglobiini. Hemoglobiinini oli lokakuussa 101 minulle normaalin 130-140 sijaan. En siis ollut kuvitellut oireitani. Olin nimittäin jopa miettinyt olenko masentunut, kun en jaksanut tehdä töiden jälkeen mitään ja pääkin tuntui sumuiselta ja asioita unohtui. Olin kärsinyt juuri sellaisista oireista, joita alhainen ferritiini voi aiheuttaa.

Terveyskeskuksessa minulle määrättiin anemian vuoksi hemoglobiinikontrolli kolmen kuukauden päähän ja kehotettiin syömään rautaa. Feritiiniä ei kuulemma tarvitse mitata. Oloni koheni nopeasti alettuani syödä rautalisää. Söin apteekin rautaa (Obsidan) sekä luontaistuotekaupan rautaa (Ferronol). Puhuin monen tutun ja tuntemattoman kanssa ferritiini-arvoista ja kaikesta asiaan liittyvästä. Aloin olla entistä vakuuttuneempi siitä, että haluan tietää myös ferritiini-arvoni. Minullahan on takana neljä raskautta ja monta vuotta imetystä sekä runsaat menkat. Lisäksi olen viime vuosina suosinut kasvisruokaa. Kaikki asioita, jotka kuluttavat elimistön rautavarastoja. Koska terveyskeskuksen kautta en päässyt mittauttamaan ferritiiniä, niin valintani oli Puhti. Puhti on syksyllä perustettu palvelu, joka tarjoaa terveystarkastuksia laboratoriomittausten avulla. Kaikki testit voi ottaa ilman lääkärin lähetettä 26 paikkakunnalla Suomessa.


Tammikuun alussa kävin Puhdin kautta tilatuissa verikokeissa. Valitsin Liikkujan terveystarkastuksen, joka sisältää ferritiinin ja hemoglobiinin lisäksi myös kilpirauhasarvoja, b12 ja d-vitamiinin sekä monia muita arvoja. Verikokeiden varaaminen ja maksaminen onnistui helposti verkossa. Puhdin kautta voi tilata valmiita verikoepaketteja tai suunnitella itse oman pakettinsa tai otattaa vain yhden kokeeen. Vertailtuani hintoja Puhti-palvelu vaikutti halvimmalta. Näkyviin hintoihin ei lisätä näytteenottomaksuja tai palvelumaksuja eli lopullisen hinnan tietää jo verikokeita varatessaan.




Näytteenotto tapahtui Synlabin laboratoriossa. Jo seuraavana päivänä verikokeissa käynnin jälkeen sain tekstiviestin, että verikokeitani on valmistunut. Koin hyvänä, että minun ei tarvinnut itse käydä tarkistamassa olisivatko tulokseni jo valmiit. Muutamassa päivässä kaikki verikoevastaukset olivat valmiit. Sitten vain ihmettelin, miten olin saanut hemoglobiinini nousemaan kolmessa kuukaudessa 101:stä 138:aan! Eniten minua kiinnosti kuitenkin ferritiini. Se oli 24,3. Viitearvojen sisällä, mutta todella matala. Luin, että kolmessa kuukaudessa ferritiini voi nousta 15 pykälää. Alkutilanteessa ferritiini-arvoni on saattanut olla todella matala. Yllättävää oli, että D-vitamiiniarvoni oli alle viitearvon. Ei kovin paljon, mutta syön kuitenkin vähintään 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Usein enemmänkin. Välillä olen jopa miettinyt syönköhän liikaa D-vitamiinia! Hyvä oli näköjään tämäkin asia selvittää.




Verikoevastauksia oli helppo lukea. Ne eivät olleet pelkkiä lyhenteitä ja numeroita. Jokaisen näytteen kohdalla oli lyhyesti ja selkeästi kerrottu, mitä kyseinen verikoe tarkoittaa ja mihin se voi vaikuttaa. Yhdellä silmäyksellä näki helposti, jos jokin tulos ei ole normaali eli viitearvojen sisällä. Jos verikokeissa käy säännöllisesti, tulos esimerkiksi juuri ferritiini näkyy yhdessä kuvassa ja omien arvojen kehittymistä on helppo seurata. Itse aion käydä kevään aikana uudestaan mittauttamassa ferritiini- ja hemoglobiiniarvoni. Vatsani ei kestä tällaista määrää rautaa, jota olen nyt syönyt. Jatkan vielä raudan syömistä, mutta pienemmällä annoksella. On hyvä tarkistaa, mihin suuntaan omat arvoni kehittyvät.


Syksyisen blogikirjoitukseni voi käydä lukemassa klikkaamalla: Kun ferritiiniä ei tarvitse mitata
Puhti palveluun voi käydä tutustumassa Puhti.fi

Jos jäit miettimään, että mikä ihmeen ferritiini, niin Puhdin sivuilta löytyy selkeä tietopaketti ferritiinistä. Tietopaketteja oli myös monista muista aiheista. Kannattaa käydä katsomassa.

Oletko kuullut Puhti-palvelusta?
Mitä ajatuksia sinulla on ferritiinistä? 


tiistai 8. tammikuuta 2019

Mitä neuloin vuonna 2018

En ole kirjoittanut blogiin kaikista viime vuonna tekemistäni käsitöistä. En ole julkaissut niistä instagram-kuvia. Enkä ollut edes valokuvannut kaikkia neulomuksiani. Vaati siis hieman aikaa ja vaivaa selvittää, mitä sitä tulikaan viime vuonna neulottua. Tutkin kalenterini muistiinpanoja sekä etsin kuvia käsitöistä tietokoneelta ja puhelimelta. Eilen vielä räpsin muutaman kuvan tekemistäni käsitöistä päivän valoisimpina hetkinä hoitolasten nukkuessa. Tätä postausta kirjoittaessa löysin kuvia muutamasta kokonaan unohtuneesta neulomuksesta. Yhdet sukat annoin miehen siskolle jo alkuvuodesta. Unisukista minulla ei ole mitään mielikuvaa.   


Viime vuonna neuloin
viisi paria lapasia
kymmenen paria sukkia
yhden peiton
kaksi keppihevosen päätä
virkkasin
yhden leikkialustan

Peruslapaset Novitan seitsemän veljestä langasta.


Jämälankalapaset Novitan seitsemän veljestä langasta. Taustalla Kiikun lähde.



Lapaset Novitan Naistenpankki seitsemän veljestä raitalangasta ja mustasta langasta.



Kahdet lapaset Novitan seitsemän veljestä langasta. Neulos vahvistettua. *Joka toinen kerros oikeaa ja joka toinen kerros 1 o, 1 nostetaan puikolle neulomatta* Mummoni neuloi tällä tyylillä lapasia. Lapasista tulee hieman paksummat, kuin pelkkää oikeaa neuloessa. 





Kirsikkasukat. Novita Venla.


Kahdet Marisukat. Novitan Seitsemän veljestä lankaa. Kuviot sukkiin Eilen tein blogista.






Sukat ohuesta langasta. Nämä olivat keskeneräisenä pitkään, ehkä useamman vuoden.  En muista enää edes langan merkkiä. Itseasiassa olin unohtanut nämä sukat kokonaan, mutta kuva sukista tuli sattumalta vastaa etsiessäni kuvaa toisista sukista.



Harmaat miesten sukat Novita seitsemän veljestä langasta.




Tiikerisukat. Novitan seitsemän veljestä lankaa nämäkin.



Sukat Novitan Nalle langasta.



Piirakka sukat. Novitan seitsemän veljestä lankaa.


Unisukat Socki-langasta. Näitä sukkia en muistanut ollenkaan. En edes sitä olenko antanut nämä jollekin. Ei näitä kyllä ole meilläkään näkynyt.



Sukat Socki-langasta.



Peitto. Chunky Wool.


Keppihevosten päät. Seitsemän veljestä lankaa. Nämä lahjoitin keppihevostyöpajaan.



Virkattu leikkialusta. Sekalaisia lankoja.


Aiempien vuosien käsitöitä löytyy myös blogista.





Tämän vuoden aloitin neulomalla lapasia. Ohje osoittautui liian hankalaksi ja luovutin. Nyt puikoille on sukat kerrosrivinousulla. Ehkä palaan lapasiin myöhemmin.


Teetkö sinä käsitöitä?
Minkälaisia?


sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Tammikuun ensimmäinen viikko

Minulla oli tammikuun ensimmäisen viikon tavoitteena palauttaa lapset arkiselle aikavyöhykkeelle. Meillä ei ole vielä koskaan lähes kolmentoista lapsiperhevuoden aikana saatu rytmejä näin sekaisin. Lapset ovat valvoneet myöhään ja nukkuneet pitkään. Pienten lasten äideille voisin lohdutukseksi kertoa, että kyllä tämäkin aika vielä tulee. Saa nukkua pitkään! (Jos osaa). Kokeneemmilta kysyisin, että miten saan lapset ajoissa nukkumaan tänä iltana?



 
Lapset ovat lomailleet tämän viikon. Mies meni keskiviikkona töihin. Myös minun työni alkoivat keskiviikkona. Minulla oli lyhyt viikko ja lyhyet työpäivät vajaalla hoitoryhmällä. Omat lapset olivat aamupalalla, kun minä tarjosin lounasta. Viikon saavutus oli, että perjantaina sain tytöt jo ennen kymmentä ulkoilemaan. Sitten tulikin viikonloppu ja lauantaina söimme aamupalaa puoli yhdeltätoista. 
 



Olen jo pidemmän aikaa kuulunut facebookissa Kalenterimania-ryhmään. Kalenterin koristelu ei ole oikein lähtenyt käyntiin. Silti olen ryhmässä mukana roikkunut. Joulun jälkeen innostuin kokeilemaan bullet journalia. Ja tämä tuntuu olevan minun juttu. Tällä viikolla osallistuin Kalenterimanian tapaamiseen. Sain heti uutta intoa ja uusia ideoita bujon tekoon. Meitä oli tapaamisessa 13 manialaista. Alla olevassa kuvassa on pinossa miittiin osallistuneiden kalenterit ja bujot.



Tällä viikolla 5-vuotiaalta kuopukselta irtosi ensimmäinen hammas! Toinen hammas heiluu jo. Hammas irtosi illalla. Tyttö ei halunnut laittaa hammasta tyynyn alle hammaskeijua odottamaan, koska halusi tutkia hammasta seuraavana päivänä. Edellisen kerran hammaskeijun vierailua meidän perheessä piti odottaa monta viikkoa jopa kuukausia. Hampaatkin ehtivät hävitä hetkeksi ennen kuin keiju muisti käydä ne rahaksi vaihtamassa. Tällä kertaa hammaskeiju toimi nopeammin.




Aloitin vuoden ensimmäisen käsityön, lapaset intialaisella peukalokiilalla. Purin myös samaisen käsityön. En ymmärtänyt ohjetta. Neulon nyt sukkia kerrosrivinousulla. Onnistuu ilman ohjetta ja pystyn samalla kuuntelemaan äänikirjaa. Nyt kuuntelussa on Mia Kankimäen Naiset, joita ajattelen öisin.




Vaikka koulusta on ollut vielä lomaa, niin harrastukset alkoivat tällä viikolla. Esikoinen kävi kolmissa säbätreeneissä ja Lappeenrannassa säbäturnauksessa. Toinen poika oli keskiviikosta perjantaihin aamupäivät korisleirillä. Kahtena iltana koristreeneissä ja perjantaina hän lähti viikonlopuksi Saloon koristurnaukseen. Vanhemmalla tytöllä alkoi futistreenit. Hänellä oli yhdet treenit tällä viikolla. Minä taisin käydä kerran tai kaksi pienellä kävelylenkillä.

En tehnyt uuden vuoden lupauksia, mutta tavoitteenani on välillä pysähtyä sekä vältellä monen asian tekemistä yhtä aikaa. Pysähtyminen voi olla muutaman minuutin rauhallinen hengittely kesken työpäivän. Tai teekupin juonti ilman, että katson puhelinta samalla. Toki tietenkin silloin kun hoitolapset ovat päiväunilla.


Energistä ja mukavaa uutta viikkoa!


perjantai 4. tammikuuta 2019

Joulukuu 2018

Tässä on jo monta päivää eletty tammikuuta ja vuotta 2019. Minä olen tehnyt aarrekartan ja täyttänyt innolla bullet journalia tälle vuodelle. Katse on jo pitkällä kuluvassa vuodessa. Toki yritän myös muistaa elää hetkessä. Palataan silti vielä hetkeksi viime vuoteen ja joulukuuhun. Tässä olisi vielä viime vuoden viimeinen kuukausikooste kuvakollaasin ja pienen muistelun kera. 




Joulukuussa...


- Kävin lukupiirin naisten kanssa Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa Kissani Jugoslavia-näytelmän. Lukupiiri on ollut koossa viisi vuotta ja minä olen saanut kuulua siihen vuoden.
- Kävin Tampereella Kaksplus blogiverkoston pikkujouluissa
- Leivoimme lasten kanssa kahdesta kilosta piparkakkutaikinaa jokaiselle oman "piparkakkutalon". Meiltä valmistui kaksi taloa, yksi koripallokenttä ja yksi asetelma talojen julkisivuja, eläimiä ja ihmisiä
- Osallistuimme kolmeen koulun pikkujouluun ja yhteen kerhon joulujuhlaan
- Askartelin lasten kanssa kuusiaiheisia-askarteluja
- Käytin kolme vanhentumassa ollutta, viime jouluna lahjaksi saatua lahjakorttia
- Kävimme hiihtämässä koko perheen kanssa itsenäisyyspäivänä
- Kävin hoitolasten ja omien lasten kanssa luistelemassa
- Leivoin saaristolaisleipää joulupöytään
- Vietimme joulun kotona oman perheen kanssa
- Minä ja mies saimme perheemme suurimmat paketit jouluna
- Minä sain tietokoneen, jonka pojat ottivat käyttöönsä. (Tätäkin postausta kirjoitan vanhalla koneella.)
- Mies sai loimulohen valmistussysteemin. Hän testasi sitä ensimmäisen kerran uutena vuotena
- Uutena vuotena olimme kotona ja meille tuli kaveriperheitä kylään
- Pojat järjestivät naapurissa Fortnite-lanit kahden kaverinsa kanssa uutena vuotena

Blogissa joulukuu oli vuoden aktiivisin


Julkaisin 12 postausta. Kirjoitin muun muassa

siitä, että olen fanittanut Kaija Koota vuodesta 1993 ja vasta marraskuussa kävin ensimmäistä kertaa Kaijan keikalla.

tahattomista ja noloista viesteistä Messengerissä

#blogiperjantai18 haasteessa kerroin tähtihetkistäni bloggaajana

miten kadotin ja löysin arvokkaan ja tärkeän koruni

osallistumisestani #kestotyylihaasteeseen

kerroin tarinat yhdeksän tykätyimmän instagram kuvan takaa

julkaisin 12 kuvaa vuodesta 2018, yksi kuva jokaiselta kuukaudelta


Vuoden 2018 kuukausikollaasit




Nämä kuukausikoosteet ovat olleet itselleni tärkeitä. Minun tulee katsottua kännykkäkuvat aina kuukauden lopussa ja silloin usein huomaan, miten paljon mukavia juttuja on kuukauteen mahtunut. Kuukausikoosteet kännykkäkollaaseineen jatkuvat myös tänä vuonna. Jonkinlaista viikkokoostettakin olen harkinnut.


Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Aarrekartta ja bullet journal vuodelle 2019

Olen kuullut aarrekartasta aiemminkin, mutta vasta muutama päivä sitten tein elämäni ensimmäisen aarrekartan. Tuttu joogaopettaja Auli järjesti Aarrekartta-iltapäivän. Ensin joogasimme tunnin verran, sitten Auli kertoi aarrekartan tekemisestä. Meille oli varattu iso kasa lehtiä, A3 kartonkeja, liimaa, saksia, teetä ja kahvia sekä pientä purtavaa. Aika kulu nopeasti lehtiä selaillen ja ystävien kanssa jutellen samalla kun teimme omia aarrekarttojamme.

Aarrekartta, unelmakartta tai luova visualisointi on menetelmä, joka auttaa selkiyttämään ja toteuttamaan unelmia. Aarrekartan tekeminen tekee toiveista ja visioista konkreettisempia. Aarrekartan tekemisen ideana on tiedostaa sitä mitä ihmisellä jo on ja mitä hän tulevaisuudelta haluaa. Minä olen nähnyt aarrekarttoja vain isoina julisteina, mutta sen voi toteuttaa myös postikorttikokoisena taskuversiona. Aarrekartan tutkiminen päivittäin auttaa muistamaan unelmat, jolloin niitä kohti on helpompi kulkea. Siksi kartta pitääkin laittaa sellaiselle paikalle, josta sen näkee usein. Minä laitoin oman karttani vaatehuoneen seinälle.




Yllä olevassa kuvassa on vielä osittain keskeneräinen aarrekarttani. Kotona selailin vielä muutamaa lehteä ja löysin useampiakin asioita aarrekarttaani lisättäväksi.

Aarrekartta ei ole ainoa asia, jonka avulla olen ajatellut ensi vuotta, suunnitellut tekemisiäni ja järjestänyt ajatuksiani. Joulun jälkeen olen aloittanut kaksikin bullet journalia. Periaatteessa yksikin riittäisi; mutta halusin blogiasioille oman kirjan. Bullet journal eli bujo on kalenterin, tehtävälistojen ja päiväkirjan yhdistelmä. Se tehdään tyhjään kirjaan tai vihkoon, joten jokainen voi itse päättää kuinka monta sivua millekin asialle tulee. Ennen kuin aloitin oman bujon selailin pinterestistä ja instagramista kuvia ihmisten bujo sivuista. Alla olevan kuvan pistekirjat olen ostanut Suomalaisesta kirjakaupasta (vasemmanpuoleinen ovh. 14,95€) ja Flying Tiger Copenhagenista (oikeanpuoleinen, n. 7€). Itse tykkään nimenomaan käyttää näitä pistesivuisia kirjoja. En käytä viivotinta ja pisteet helpottavat suorien viivojen vetämistä ja suoraan kirjoittamista.



Alla olevassa kuvassa on viikkonäkymä eli kalenterisivu tammikuun ensimmäiselle viikolle. Bullet journalin sivuja voi koristella esimerkiksi piirtämällä, tarroilla tai teipeillä. Itse en ole vielä omaa tyyliäni löytänyt. Alkuinnostuksessa varmasti kokeilen kaikenlaista. Nämä kuvat piirsin sapluunoilla, jotka tulivat Tigerista ostamani kalenterintuunaussetin mukana.




Tälle aukeamalle kirjoitan luetut ja kuunnellut kirjat. Vasemmalle puolelle kännykkään kirjoitan kuuntelemani kirjat. Kirjahyllyyn piirrän kirjoja, joiden selkämyksiin kirjoitan luettujen kirjojen nimet. Minä en ole näitäkään ideoita itse keksinyt, vaan löysin ne joululoman lempisovelluksestani pinterestistä.

Oletko sinä kuullut aarrekartasta ja bullet journalista?
Oletko tehnyt aarrekartan tai bullet journalin?


Hyödyllisiä linkkejä:
Kalenterimania Facebook-ryhmä

Instagram