Viime viikonloppuna tunsin suurta riittämättömyyttä. Minun viikonloppuni alkaa jo perjantaina, jolloin minulla on vapaapäivä. Perjantaina olin väsynyt, mutta silti tuli touhuttua ja tehtyä paljon. Kaiken lisäksi vielä valvottuakin myöhään. (Suuri virhe)
Lauantai alkoi lempeästi. Mies tosin lähti jo aikaisin kirjastoon opiskelemaan. Minä kirjoitin blogiani ja vietin lasten kanssa rauhallisen aamun. Kaikki meni mukavasti puoli yhteen saakka, jolloin muistin yhtä-äkkiä eskarilaisen kaverisynttärit, jotka olisivat olleet klo 11-13. Minua harmitti vähintään yhtä paljon kuin eskarilaista.
Oli hieman huono-omatunto lähteä lähes saman tien ajamaan Vierumäelle Day Spahan erikoiskasvohoitoon. Sieltä jatkoin matkaa vielä Heinolaan Partylite kynttiläkutsuille, josta kotiuduin vasta lasten mentyä nukkumaan. Mukava päivä, mutta rankka kaltaiselleni introvertille.
Sunnuntaina olisin tarvinnut palautumispäivän kaikista sosiaalisista tilanteista. Sitä vastoin päädyinkin pesemään viisi koneellista pyykkiä ja olemaan lasten kanssa koko iltapäivän ja illan. Oli nimittäin miehen vuoro viettää omaa aikaa golfkisojen merkeissä Vierumäellä. Sunnuntai-iltana olin jo lähes itkupotkuraivari fiiliksissä saatuani lapset nukkumaan.
Onneksi minulla on ymmärtäväinen mies, joka jaksoi kuunnella sekavaa kiukutteluani niin kauan, että sain lopulta sanottua kaipaavani omaa aikaa. Siis aikaa aivan yksin. Minä nimittäin nautin todella paljon muiden ihmisten seurasta, mutta se myös väsyttää minua. Vastapainoksi tarvitsen rauhallista yksinoloa. Sitä ei olekaan ollut liikaa tarjolla viime aikoina. Meitä asuu tässä kerrostalo kolmiossa kuusi ihmistä. Täältä ei löydy huonetta tai edes nurkkia, joihin voisi vetäytyä hiljaisuudesta nauttimaan.
Keskustelu miehen kanssa ja se, että koin tulleeni kuulluksi ja ymmärretyksi helpotti uuden viikon aloittamista. Mies todellakin mietti, miten voisi helpottaa minun viikkoani ja tarjota mahdollisuuksia oman ajan viettämiseen. Ei todellakaan helppo tehtävä tämän työ/harrastus/miehenopiskelu/yllättävätmenot-rumban keskellä. Maanantaina mies ilahdutti tekemällä meille lounaan valmiiksi. Illalla minulla oli vielä valokuvauskurssi. Tiistaina pääsin yksin saunomaan ja uimaan järven rannalle. Lisäksi löysin netistä tämän mietelauseen, joka tuli vastaan juuri sopivaan aikaan.
You do enough
You are enough
You have enough
Relax
Tällainen vuodatus tähän torstai-iltaan. Olin jo kahden vaiheilla, että deletoinko tämän kirjoituksen vai julkaisenko. Voisinhan tämän toki tallentaa ja miettiä asiaa yön yli. Sellainen vain ei ole minun tapaistani.
Mukavaa viikonloppua!
4 kommenttia
Ihanaa että sinä tiedostat itse mitä tarvitset. Sosialista elämää ja vastapainoksi hiljaista yksinoloa. Kuulostaa harmoniselta ajatukselta <3 Rupesin ihan miettimään asioita. Minä taidan olla aivan toisenlainen, ahdistun kun olen liian pitkään yksin ja kaipaan paljon ihmisiä ympärilleni!
VastaaPoistaKyllä minäkin ahdistuksen, jos pitkään olisin yksin. Nykyään vaan ei ole sitä pelkoa. Olen koko ajan tekemisissä ihmisten ja etenkin lasten kanssa. Sekä töissä että vapaa-ajalla. Itsestään pitää pitää huolta, että voi olla paras mahdollinen versio itsestään.
PoistaHyvä mietelause! Vaikka olenkin päivät lähes tulkoon itsekseni kotona, mutta huomaan kaipaavani myös omaa aikaa, ja nimenomaan poissa normikuvioista. Kotona siivoilen muiden jälkiä ja teen kaiken moisia kotihommia.
VastaaPoistaKivahan se olisi, että löytyisi se kaikkia tyydyttävä tasapaino perheen, ystävien ja oman sjan kanssa.
Mukavaa viikonloppua 😊
Toivottavasti pääset viettämään omaa aikaa kaukana normikuvioista! :) Huomaan, että mun suuri haave on viettää aikaa ihan yksin kotona siistissä kodissa. Saahan sitä ihmisellä olla epärealistisiakin haaveita! Tässä minun tapauksessani tuo siisteys-kohta on se epärealistisin..
Poista