Kaksplus.fi

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Jämälankahaaste 2014

Yhdeksi tavoitteeksi tänä vuonna asetin itselleni lankavarastoni pienentämisen ja uusien lankojen ostamisen välttämisen. Koska meidän keittiövaaka on epätarkka, niin en voi punnita valmiita töitä ja siten mitata lankavaraston pienemistä. Niinpä en aio myöskään punnita omistamiani lankoja. Tänään päätin kuitenin kuvata lankani. Toivottavasti loppuvuodesta ei ole näin paljon lankoja, joita kuvata.

7 veljestä langat. Oikealla keskeneräinen sukka.


Vasemmalla Novita Woolia, oikealla Nallea. Alhaalla Kotikullan villalankaa.

Novitan Huopasta ja Puroa. Vasemmalla kerä jotain muuta villalankaa.
 

Kaikenlaista sekalaista. Novitalta Teddyä, Crystalia, Isoveljeä, Rose Mohairia, Flip Flopia, Tico Ticoa ja bambua. Lumion heijastavaa lankaa ja muutama tunnistamaton kerä.
 
 
 
Tänä vuonna olen kartuttanut lankavarastojani yhdellä luonnon valkoisella 7 veljestä kerällä.
Tähän mennessä on valmistunut:
 




lauantai 25. tammikuuta 2014

Broken seed

Ainakin facebookin "Voihan villasukka!"-ryhmässä olen nähnyt broken seed-sukkia. En katsellut niitä ollenkaan sillä silmällä, että sellaiset voisin tehdä. Kunnes sitten jossakin keskustelussa oli selvät ohjeet tuon pintakuvion tekemiseen. Vaikutti niin helpolta, että pakko oli kokeilla. Tähän saakka olen tehnyt vain perusvillasukkia. Ajatus palmikkoneuleesta tai pitsistä kauhistuttaa, mutta tämähän ei ole kumpaakaan.

 
Sukat valmistuivat nopeasti ja helposti. Ensimmäinen sukka paljon nopeammin kuin toinen. Miten se toisen samanlaisen sukan tekeminen voi ollakkin niin tylsää?!


Lankana näissä sukissa on 7 veljestä luonnonvalkoinen ja joku pätkävärjätty 7 veljestä. Molemmat omista varastoista eli onnistunut jämälankatyö! Sukissa on 12 silmukkaa puikolla ja tein nämä nelosen bambupuikoilla. Tein nilkan kohdalle varmuuden vuoksi joustinneuletta, jotta istuisivat hyvin jalassa. Sukat on tehty lahjaksi.

Broken seed kuvion tein siten, että joka toinen kierros on neulottu valkoisella langalla oikeaa. Ja joka toinen kierros sitten tuolla värillisellä langalla 1o, 1n. Värillisellä kierroksella oikeat ja nurjat tulevat eri kohtiin. Eli ensimmäisellä kerralla 1o, 1n. Seuraavalla kerralla 1n, 1o jne.

torstai 23. tammikuuta 2014

Kadonnut keskittymiskyky

Vauva sai ensimmäistä kertaa kurkkua
 
Viimeisen vuoden aikana asiat eivät ole menneet ihan niin kuin on suunniteltu. Kaikenlaista pientä takapakkia on tullut. Asiat ovat kuitenkin järjestyneet jollakin uudella tavalla, eikä se ole aina ollut huono juttu. "Asioilla on tapana järjestyä" on oiken hyvä lause ja se olisi syytä pitää aina mielessä.
 
Vähän aikaa sitten mies sanoi, että onneksi meillä on vauva. Hän kun hymyilee aina ja muistuttaa siitä miten paljon hyvää meidän elämässä on. Miksi pitääkin aina keskittyä siihen, mikä on huonosti. Arki olisi paljon parempaa kun keskittyisi niihin asioihin, jotka ovat hyvin eikä märehtisi huonoja asioita. Tottakai epäkohdat pitää pyrkiä korjaamaan, mutta asenne ratkaisee paljon.
 
Vauva täyttää kohta puoli vuotta. Pari kertaa olen antanut neidille palan kurkkua. Isommat lapset eivät ole meillä juuri sormiruokailleet. En ole sellaisesta aiemmin tainnut oikein tietääkkään. Toki ovat syöneet itse maissinaksuja, talk-muroja ja riisikakkuja. Mutta lähinnä siksi, että ovat viihtyneet pöydässä ja muut ovat saaneet syödä. Tällä kertaa pitäisi ottaa selvää tästä sormiruokailusta. Liityin jo facebookissa johonkin sormiruoka-ryhmään. Saa nähdä onko se meidän juttu. Vähän hurjalta kyllä tuntuu isojen palojen antaminen vauvalle. Olisiko kenelläkään kokemuksia sormiruokailusta? Mielelläni kuulisin.
 
Hmm.. Tämän postauksen otsikko on kadonnut keskittymiskyky ja minä kirjoitan ihan jostakin muusta. Taitaa kuvata aika hyvin minun elämääni tällä hetkellä. Uudet tuttavuudet pitävät minua varmaan ihan pöhkönä ja vanhat kaverit ehkä ajattelevat minun seonneen lopullisesti. Liian vähän unta, liikaa asioita, tapahtumia ja muistettavaa. Sopivasti imetystä ja vauvahuurua. Ja tulos on tämä. Niin ja minut keskeytetään koko ajan. Tämänkin postauksen kirjoittamisen aikana olen käynyt pari kertaa alaovella, kerran yläovella, puhunut kolmen lapsen kanssa ja kurkannut nukkuvan vauvan vaunuihin. Niin ja vastannut ainakin kolme kertaa kysymykseen, että "alkaako pikku kakkonen nyt?" Nämä kirjoitukset täällä uudessa blogissani eivät ole ollenkaan sellaisia, kun etukäteen olin ajatellut. Eikä minulla ole ollut aikaa opetella bloggerin käyttöä. Saati, että olisin osannut muokata tätä blogia käyttäjaystävällisemmäksi.
 
Viikko sitten menin uimahalliin vauvan ja pikkusiskon kanssa. Parkkipaikalla juttelin erään äidin kanssa, kun kävelimme kohti uimahallia. Puolivälissä matkaa tajusin unohtaneeni vauvan autoon. 


Ensimmäistä kertaa hampaita pesemässä. Alhaalla on kaksi hammasta.



Ensimmäistä kertaa syöttötuolissa.









sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Epäonnistuneet jämälankasukat

Tämän vuoden haasteena minulla on neuloa lankavarastoja pienemmäksi ja välttää uusien lankojen ostoa. Heti vuoden toisessa neulomuksessa tämä tavoite epäonnistui. Valkoinen lanka loppui kesken. Paljon ei jäänyt puuttumaan. Niin fanaattinen en kuitenkaan ole, että olisin purkanut toista sukkaa sen verran, että olisin tehnyt kärjet tuolla kirjavalla langalla. Päädyin siis ostamaan yhden kerän luonnonvalkoista 7 veljestä lankaa.

 
Lankaa olen kuluttanut yksien lapasten ja näiden kokoa 45-46 olevien sukkien verran. Minun oli tarkoitus punnita tehdyt työt, mutta meidän keittiön vaaka onkin epätarkka ja epäluotettava. Harkitsin jo uuden vaa'an ostamista, mutta se ei taas sopisi sen periaatteen kanssa, että yritän välttää turhan tavaran ostamista.
 
 
 
 
Tänä vuonna olen ostanut 150g lankaa ja neulonut noin 270g.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Illalla pelataan Afrikan tähteä

Jokin aika sitten luin Mereta Mazzarellan kirjan: Illalla pelataan Afrikantähteä. En ollut aiemmin Mazzarellaa lukenut, mutta tämä kirja sattui olemaan hyvin esillä lähikirjastossa. Ihan sattumalta en kirjaa kotiin lainannut, vaan muistin erään äidin tätä kirjaa leikkipuistossa suositelleen. Puhuimme puistossa siitä, että onko sillä eroa, jos mummo on isän äiti tai äidin äiti. En ihan tarkkaan muista miten keskustelu meni. Kovin pitkä tai syvällinen se ei ainakaan ollut. Puistossa jutut keskeytyvät, kun pitää seurata mitä lapset tekevät, ohjata pienempiä ja isompiakin, hyssytellä vauvaa ja niin edelleen.

Kirja oli niin mielenkiintoisesti kirjoitettu minua kiinnostavasta aiheesta, että luin sen nopeasti. Kirjassa käsitellään isovanhemmuutta ja lastenlapsia sekä anoppi-miniä-suhdetta. Kirja on henkilökohtainen, mutta myös yleisellä tasolla kirjoitettu. Mietin, että olisiko Mazzarella kirjoittanut samalla tavalla, jos hänen miniänsä olisi ollut suomalainen tai jos hänen poikansa ei olisi eronnut.

Kirja herätti ajatuksia, niin kuin hyvän kirjan pitääkin. Suorastaan ahmin Mazzarella viisaita sanoja. Luettuani kirjan minulle tuli tunne kuin olisin tutustunut oikeasti uuteen ihmiseen. Ainakin yritän olla suvaitsevaisempi muita ihmisiä kohtaan. Varsinkin niitä isoäitejä. Jatkossa aion etsiä kirjastosta muitakin Mazzarellan kirjoja, mutta sitä ennen minulla on luettavana monen vuoden tauon jälkeen Marian Keyesiä. Hän oli yksi suosikeistani joskus ennen lapsia. Saa nähdä, miten tämä hömppä minuun nyt uppoaa. Tosin ei tämä pelkkää hömppää ole. Keyesillä on yleensä jokin vakava aihe käsiteltävänä viihdyttävissä kirjoissaan. Tälle kertaa se on masennus.

Ovatko teille tuttuja nämä Merete Mazzarella ja Marian Keyes?

tiistai 14. tammikuuta 2014

Varovainen remonttipäivitys

Jotenkin epäilyttää kirjoittaa remontin edistymisestä tai tulevista remonttisuunnitelmista. Alitajuntaisesti ajattelen, että jos kirjoitan niin asiat eivät sitten menekkään niin kuin on suunniteltu ja tulee ikäviä takapakkeja.

Tänään säikäytti, kun meidän remonttimies sanoi, että löytyi vesivahinko! Patterin putki oli tiputtanut vettä kodinhoitohuoneen puolelle. Putki on kotelossa, josta sitä ei ole voinut nähdä. No, tämä vuoto on ilmeisesti tippa silloin tällöin. Eli mitään suurta kuivausta ei liene luvassa. Miksi sitten ylipäätänsä kirjoitan koko remontista?! Ihan vain itselle muistiin näitä valokuvia.

Perjantai. Lattialämmiskaapelin veto.
 
 
Perjantai. Valu lattialämmityksen päälle.
 
 
Maanantai. Pintavalu.
 
 
Tänään tiistaina. Saunan ja pesuhuoneen välisen seinän rakentaminen on aloitettu.
 
 

lauantai 11. tammikuuta 2014

Jälkitoimitus joulupukilta

Tällä viikolla postiin tuli paketti pikkuveljelle. Hain paketin hänen kanssaan. Pikkuveli sai itse todistaa henkilöllisyytensä passilla ja kirjoittaa nimmarinsa sellaiseen elektroniseen pieneen tauluun. Jännää ja vielä jännempää oli kun paketti avattiin.

 
Paketista paljastui Tatu ja Patu-peli. Kaikki kolme lasta tykkäävät pelistä. Sitä on pelattu aamuisin ennen kouluunlähtöä sekä heti koulun ja eskarin jälkeen. Aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä.

 
Lapset tykkäävät pelata peliä aikuisen kanssa, mutta paljon pelaavat myös keskenään. Tänäkin aamuna, jolloin nuo kuvat räpsäisin lapset olivat aloittaneet pelin kolmisin heti herättyään.


 
 
Pelissä on tarkoitus etsiä virheitä tällaisista kuvakorteista. Tiimalasi mittaa aikaa. Virheet merkitään poispyyhittävällä tussilla. Löytämistään virheistä saa tietyn taulukon mukaan pisteitä. Pelissä on ikäsuositus 5+, mutta melkein neljävuotias pikkusisko tykkää myös pelata tätä ja hyvin onnistuu.
 
Kiitos vaan Korvatunturille tästä kivasta pelistä! ;)

torstai 9. tammikuuta 2014

hiekkaa, hiekkaa

Tämä talven tulen muistamaan vähälumisuudesta ja hiekasta! Hiekkaa on sisällä ja ulkona. Sauna ja pesuhuone ovat olleet yhtä suurta hiekkalaatikkoa.


Tässä hiekkakasoja sisältä. Kuvattu vuoden vaihteessa.
 
Kuvissa näkyy vielä vanhoja viemäriputkia. Tällä viikolla meille vaihdettiin uusia putkia.
Tämä kuva on otettu tänään eskarin pihalta. Hiekkaa sielläkin. Yhtään ei ole maa jäässä, vaan hyvin on päässyt pehmeää hiekkaa kaivamaan ja siitä rakentamaan tunneleita, kuoppia ja linnoja.
 
Ja koska näin hiekkaisissa olosuhteissa ollaan sekä ulkona että sisällä, niin tottakai sitä hiekkaa kulkeutuu vaatteissa ja kengissä joka paikkaan. Eteinen on aina täynnä hiekkaa,  jo heti imuroinnin jälkeen. Ja imuroida saa joka päivä. Yläkertaa tavallisella imurilla ja alakertaa remontti-imurilla.  
 
 
 

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Remontti etenee

Tällä viikolla remontissa on siirrytty uuteen vaiheeseen. Enää ei pelkästää piikata, pureta ja kanneta moskaa ulos. Eilen meillä oli putkimiehiä vaihtamassa uusia viemäreitä. Päädyimme vaihtamaan uudet viemärit nyt samalla, kun lattiat on revitty auki. Pahimmassa tapauksessa viemäriremontti voisi tulla lähivuosina ja uusi lattia pitäisi silloin purkaa. Nyt viemärit uusitaan siten, että mahdollisen viemäriremontin tullessa saunaa ja pesuhuonetta ei tarvitse purkaa. 
 

 
Tänään meillä oli innokkaita talkoolaisia kantamassa sepeliä pesuhuoneeseen ja saunaan. Miehen vanhemmat tulivat meitä auttamaan. Siitä olemme erittäin kiitollisia! Lisäksi isoveli innostui sepelin lapioimisesta ja kantamisesta. Reippaasti hän jaksoikin kantaa ja lapioida. Sepelin tarkoitus on estää maakosteuden nouseminen. Sepelikerroksen pitäisi olla 20 cm. Huomenna tulee vielä lisäkuorma, kaksi kuutiota ei riittänyt.
 
 
Edelliseen postaukseen tämän vuoden haasteista voisi lisätä tavoitteeksi blogin käytön opettelun. On paljon asioita, jotka haluaisin tehdä toisin tässä blogissa. Esimerkiksi tämä kuvien liittäminen. Miksi voin suurentaa vain postauksen kahta ensimmäistä kuvaa?! Pitäisi ehkä ottaa tavoitteeksi opetella yksi juttu viikossa tai kuukaudessa..
 
 
 

maanantai 6. tammikuuta 2014

Haasteet itselle 2014

Tänä vuonna en tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia. Otin kuitenkin itselleni tavoitteeksi muutamia asioita. Näiden ei ole tarkoitus olla mitään tiukkapipoisia päätöksiä, joista lipsuminen aiheuttaa ahdistusta. Rennosti ja positiivisella mielellä tähän kuluvaan vuoteen!
 
Jämälankalapaset
 


Yhtenä tavoitteena on lankavaraston pienentäminen. Miksi ostaa uutta ennen kuin vanhat on käytetty?! Uusia ihania lankojahan tulee koko ajan, mutta josko osaisin tehdä jotakin kaunista ja tarpeellista niistä langoista, jotka olen jo joskus ostanut. En halua, että kaappini pursuavat tavaraa. Pahimmassa tapauksessa säilön tavaroita, joita en edes tiedä omistavani.
Idean näihin jämälankalapasiin varastin löysin facebookista. Luultavasti jämälankaryhmässä näin kuvan tämäntapaisista lapasista. Ihastuin. Ja näitä varten ei ole ostettu yhtään lankaa, puikkoa tai muutakaan tarviketta.
 
Aion jatkaa myös tavara päivässä-projektia, josta kirjoitin jo vanhassa blogissa. http://kiljustenblogi.vuodatus.net/lue/2013/02/yksi-tavara-paivassa  Vieläkin meillä on ihan liikaa tavaraa. Eli joka päivä yksi tavara kiertoon. Ei roskiin, vaan jollekkin toiselle käyttöön, kierrätykseen tai viimeisenä vaihtoehtona se kaatopaikka. Tarkoitus on myös suhtautua kriittisesti siihen, mitä sieltä kaupasta kotiin kantaa. Alkuvuodesta katsoin muuten tuon Tavarataivas dokumentin yle areenasta. Se antoi taas uutta intoa tälle tavara päivässä-projektille. 

 
 
 
 
Valokuvahaasteena aloitin "sama maisema kerran kuussa"- projektin. Tässä maisema tammikuun alussa puolilta päivin. Harmaata on. Jatkan myös projektia, jossa otan sisaruskuvan omista lapsistani kerran viikossa erilaisissa tilanteissa. Sisaruskuvien ottamisen aloitin 1.8 sairaalassa vauvan ollessa vuorokauden ikäinen ja niitä kuvia en ole netissä julkaissut. Jäävät itselle muistoksi.
 
Muuten tavoitteena on lisätä kuntoilua ja syödä järkevästi. Imetän vauvaa, joten laihduttamaan ei ole tarkoitus alkaa. Minulla on ollut paha synnytyksen jälkeinen suklaa-addiktio. Kokeilin Herbalife-pirtelöä loppusyksystä. Eli iltapäivällä ennen kuin pahin suklaanhimo iskee juon pirtelöannoksen. On muuten toiminut! Suklaan syömiseni on vähentynyt. Nyt piristän itseäni teellä. Kahvia en ole koskaan juonut ja teetäkin join aiemmin todella harvoin. Nyt sitä tulee juotua useamman kerran päivässä.
 
 
Viimeisenä, mutta ei vähäisenä asiana olisi sitten läsnäolon lisääminen. Tarkoitus olla aidosti läsnä sekä lapsille että muille ihmisille. Ei kännykällä netissä roikkumista... Ruutuajan rajoittaminen itseltä, ei vaan lapsilta.
 
Öh, ehkä mä sittenkin olen tehnyt niitä uuden vuoden lupauksia... Kiinnostaisi kuulla, miten muilla?!

lauantai 4. tammikuuta 2014

Uusi kirja lempikirjojen joukkoon

Kuva lainattu Elisa kirjan sivuilta
 
 
Sain joululahjaksi Anja Snellmanin Pääoman. Snellman kuuluu ehdottomasti lempikirjailijoihini, joten olin jo etukäteen varma, että tästä tykkään. Ja niinhän se oli. Yritin lukea kirjaa oikein hitaasti ja nauttia joka sanasta. Alkuun se onnistuikin puolen kirjan verran, mutta lopun ahmin vauhdilla. Tämän kirjan tulen varmasti lukemaan myös uudelleen.  
 
Kirjan aihe oli mielenkiintoinen. Snellman kirjoittaa isosiskonsa vammasta, puhumattomista asioista, pakolaisuudesta, isänsä alkoholismista ja vanhempiensa rakoilevasta avioliitosta. Jostakin luin, että tämä kirja on Snellmanin henkilökohtaisin. Kauniisti kirjoitettu vaikeista asioista ja erilaisesta isosiskosta. 

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kirjasuositus epätoivoisille remontoijille

 
 

Jostain alelaarista muutamalla eurolla olen löytänyt Roope Lipastin Rajanaapuri-kirjan. Itse luin tämän viime kesänä, kun mies teki lyhyen kesälomansa ja kaikki vapaa hetket pientä remonttia uudessa kodissa. Kirja oli hauskaa ja lohduttavaakin luettavaa.

Mieheni lukee nykyään aika vähän kirjoja. Hän ei voi vetäytyä rauhassa makuuhuoneeseen lukemaan ja imettämään, niin kuin minä. Jostakin laatikosta mieheni tämän kirjan löysi ja luki joulun aikaan. Kehui hauskaksi. Ja näin hänen oikeasti nauravankin kirjaa lukiessa. Taisi olla hänellekkin vähän terapeuttinen lukukokemus. Jollakin on vielä hullumpi remontti kuin meillä.

Kirjassa kerrotaan kahdesta erilaisesta naapurista. Toinen tekee ja toinen tarkkailee. Sillä tekijällä on kuusi lasta ja vaimo. Aidan toisella puolella ruoho on aina... leikkaamatta. Meno menee aika hulvattomaksi kirjan edetessä.

Jos joku tuttu tämän postauksen lukee ja kiinnostuu kirjasta, niin tämä joutaisi kiertoon.


 
Meidän pihasta löytyy jätesäkeissä saunan eristeitä ja jätelavalta purettua lattiaa ja maata pesuhuoneesta ja saunasta. Yksi jätelavallinen on jo kaatokaipalle viety. 


torstai 2. tammikuuta 2014

saunan ja pesuhuoneen remontti

Joulukuun alussa selvisi, että meillä on kosteutta alakerran pesuhuoneessa. Asiaa alettiin tutkia, kun mies huomasi muutaman lattialaatan kopisevan eritavalla eli olevan irti.


Asia oli yllätys ja aika shokki. Ei oltu ajateltu tehdä remonttia juuri nyt. Tieto kosteudesta aiheutti kuitenkin sen, että halusimme purkamisen alkavan heti! Tältä meillä näyttää nyt.


Vasemmalla sauna, oikealla pesuhuone. Väliseinä jouduttiin purkamaan, koska seinän alla menee putket, jotka uusimme nyt samalla.

Vielä en edes uskalla haaveilla uusista laatoista ja uudesta saunasta. Purkaminen jatkuu vielä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vielä piikattavaa. Mutta ennen piikkausta pitää vielä tehdä joitakin tukivaluja, ettei tuo ulkoseinä romahda.





keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Sukat

Tässä viime vuoden viimeiset sukat, jotka kuvasin vasta tänä vuonna.
 
Lankana on valmiiksi raidoitettu Nalle. Kuvassa on Novitan ohjeella tehdyt perussukat. Tällä kertaa tein sädekavennuksen ja se sopii mielestäni paremmin tähän ohueen lankaan kuin edellisiin Nalle-sukkiin tekemäni kärkikavennus.
 
 
Hyvää Uutta Vuotta!
 
 
ps. Ihanaa, että niin moni on jo tänne uuteen blogiini löytänyt! Tässä on juhlittu uutta vuotta ja tehty kaikenlaista, joten uuden blogin käytön opettelu on vielä ihan alussa.