Nopeasti lapset alkoivat treenata omatoimisesti. Toki alkuun kesti hieman, että jokainen löysi motivaation ja rytmin omatoimiseen treenaamiseen. Isommat lähtivät omatoimisesti aamulenkeille ennen etäkoulupäivän alkua. 10-vuotias kävi isänsä kanssa aamulenkeillä. Lajiharjoituksia tehtiin kesken koulupäivän ja iltaisin. Korista harrastava heitteli niin paljon koripalloa pihalla, että hänen käsiensä iho halkeili. Minä ehdin lenkille aiempaa useammin. Kävelyistä metsässä tulikin tärkeitä oman jaksamiseni kannalta. Viikonloppuisin turnausten sijaan meillä oli koko perheen metsäretkiä.
Tytön ohjatut futistreenit alkoivat erityisjärjestelyin jo toukokuussa. Tämän viikon alussa alkoi kaikilla kolmella urheilevalla lapsella treenit. Se tarkoittaa:
10v tyttö: Neljä futistreeniä viikossa
12v poika: 6 koristreeniä viikossa
14v poika: 4 säbätreeniä viikossa
Mies: 4 säbätreeniä, valmentaa esikoisen joukkuetta eli samat treenit kun pojalla
Ennen koronaa tämä olisi tarkoittanut minulle noin kymmentä treenikuskausta viikossa. Mies ja poika olisivat menneet neljä kertaa viikossa autolla treeneihin. 6-vuotias nuorin olisi joko istunut minun autoni takapenkillä tai jäänyt välillä kotiin jonkun isomman sisaruksen kanssa. Varsin täysiä olisivat illat olleet!
Miten treeneihin kulkeminen hoidettiin?
10-vuotias tyttö meni kaksiin treeneihin itsenäisesti pyörällä ja kävellen. Kaksiin treeneihin minä vein hänet autolla pidemmän välimatkan vuoksi. En ajanut edestakaisin kotiin, vaan toisella kerralla vietin aikaa perhepuistossa nuorimman kanssa ja toisella kertaa hoidimme asioita miehen kanssa, nuorin oli mukana. Ilman koronakokemusta tyttö tuskin olisi pyöräillyt yksiin treeneihin, vaan hän olisi tarvinnut autokyydin myös niihin treeneihin.
12-vuotias poika pyöräili viisiin treeneihin. Myös sateessa. Ilman koronaa hän olisi todennäköisesti vaatinut kuljetusta ainakin sadepäivinä. Yksiin treeneihin poika tarvitsi kyydin. Treenit olivat lähes samaan aikaan samassa kaupunginosassa kun pikkusiskon treenit, joten kuljetus hoitui samalla kertaa.
14-vuotias pyöräili treeneihin isänsä kanssa kaksi kertaa. Yhden kerran he menivät autolla, koska treenit olivat yli 30 kilometrin päässä. Toisella kerralla he menivät autolla, koska perheen muut menot vaativat sitä. Pyöräilyt mahdollistuivat osittain miehen etätöiden ansiosta, kun työmatkat eivät vie aikaa, niin treeneihin ehtii myös pyörällä.
Tällä viikolla minä kävin puistojoogassa, vyöhyketerapiassa ja muutaman kerran lenkillä. Enemmän omia juttuja kuin keskimäärin ennen koronaa.
Kuljetuspalvelu perheessämme toimii tällä hetkellä vain silloin kun ei muuta vaihtoehtoa ole. Toki kuljetusten radikaaliin vähentymiseen vaikuttaa myös treenipaikkojen vaihtuminen sekä kesäloma. Lisäksi sekä lasten että meidän aikuistenkin asenne on muuttunut. Pyörällä kuljetaan aina kun se mahdollista.
Joko teillä harrastukset alkoivat koronatauon jälkeen?
Onko muutoksia aikaan ennen koronaa?
12 kommenttia
Korona ajassa on ollut hyvääkin, se on laittanut miettimään monia asioita uudelta kantilta. Meillä poika pelailee korista kavereiden kanssa vain ja on jo niin isokin, että hoitaisi treenihommat itse.
VastaaPoistaMeillä kasvisruokien lisääminen on ollut oikeastaan ainoa iso asia mikä on muuttunut ja se, että saan olla enemmän aikaa oman ukkelin kanssa.
Ihanaa sunnuntaita sinulle Minna <3
Kasvisruuat ja yhteinen aika kuulostaa hyvältä!
PoistaMukavaa alkanutta viikkoa!
Odotan mielenkiinnolla minkälaisia pysyviä muutoksia korona saa aikaan..
VastaaPoistaEpävarmuutta ainakin pitää yrittää sietää.
PoistaKyllä on alkaneet treenit nyt. Se on vapaaehtoista ja pitää ilmottautua joka viikko erikseen. Aika vähän treenikaverreita ilmottautunut mutta hyvää tekemistä nyt kun kaksi kuukautta oli poika paikallaan.
VastaaPoistaMeillä lapset liikkuivat hyvin tauonkin aikana, mutta nyt ovat onnellisia kun näkevät joukkuekavereita ja treenaavat yhdessä.
PoistaMeillä jatkuu (muskari) vasta syksyllä, mutta sinne on toisaalta tähänkin mennessä menty kävellen. Omat harrastukset ovat pysyneet samalla, mutta sen sijaan meidän "harrastus" käydä eri leikkipuistoissa on jatkunut. Ennen koronaa jaksoin pihalle tai tohon ihan vieressä olevana, nyt on kevään aikana tutkittu reippaammin ympärillä olevia (joita on paljon, asutaan siitä kivalla alueella) ja tuo lapsi osaa jo itsekin vaatia että pääsee eri puistoihin.
VastaaPoistaOdotan siis mielenkiinnolla, miten elämä jatkuu syksyllä, itselläni tuntuu olevan kiitos työmatkattomien päivien enemmän aikaa kuin aikaisemmin ja samalla ehkä ripauksen enemmän jaksamista myös vierailla niissä puistoissa.
Meillä korona ja kotona olo on tuonut puistojen lisäksi mukanaan uusia reseptejä, joista parhaat ovat tallessa ja parvekkeen laittamisen kanssa vähän lähti kyllä mopo käsistä. Tosin en ymmärtääkseni ole ainut vaan noita parvekkeen ja pihan laittajia on monia.
Meidät korona sai metsään. Ennen minulla oli hoitolasten kanssa yksi metsäretkipäivä viikossa. Parhaimmillaan käytiin lähes joka päivä metsässä. Onneksi on metsää lähellä! Pihakukkia on myös tullut hankittua... Nyt pitäisi kitkeä ja kaivaa kurtturuusu pois maasta. Kaksi isoa pensasta kaivettiinkin, mutta vielä näkyy nousevan maasta.
PoistaMielenkiintoinen postaus. Korona on tuonut erilaista käyttäytymistä / liikkumista perheisiin. Ja ”kasvattanut” lapsia. Kuulin samantyyppisestä toiminnasta tuttavaperheeltäni. Korona on tuonut hyvääkin.
VastaaPoistaReipasta viikkoa teidän perheelle!
Tähän mennessä koronasta on seurannut hyviäkin juttuja.
PoistaOhho, onpas teillä aktiivisia nuoria ja viikot täynnä ohjelmaa 😊
VastaaPoistaIhana on, että harrastavat ja liikkuvat! Toki vaatiihan se meiltä vanhemmiltakin.
Poista