#viikonräpsy 40/52

 

Viime viikolla meillä oli kaikkien kolmen koululaisen vanhempainillat. Ne olivat maanantaina, tiistaina ja torstaina kello 18-20. Minä kävin jokaisessa. Pojilla oli salibandytreenit maanantaina ja keskiviikkona. Mies toimii poikien joukkueen valmentajana, joten hän oli treneissä mukana. Toisella pojalla oli koris tiistaina ja torstaina. Tiistain treeneihin hän pystyy kulkemaan itse, mutta torstaihin hän tarvitsee kuljetuksen. Minä vein ja mies haki. Vanhimman pojan ja tytön futis ovat syystauolla eli viime viikolla heillä ei ollut treenejä.

Minä olin sopinut hoitolapsen vasu-keskustelun, mutta siirsin sitä viikolla eteenpäin. Iltamenoja oli mielestäni jo riittävästi. Varsinkin, kun minä ja mies pyöritetään tätä rumbaa kahdestaan. Isovanhemmat asuvat kaukana ja lastenhoitajaakaan emme ole osanneet käyttää.

Alkuviikosta meillä elettiin jännittäviä hetkiä, kun vuotaneen tiskikoneen hanan kävi ensin korjaamassa putkimies ja seuraavana päivänä vakuutustarkastaja kävi mittaamassa kosteuksia. Kaikki oli kuivaa, joten mitään korjauksia tai remontteja ei tarvittu.

Joku ehkä ihmettelee, että miten kuva pilkotuista punajuurista liittyy tähän kaikkeen. Enkö ehtinyt kiireisen viikon aikana kuvata muuta kuin pikaisen räpsyn punajuurista? Viikolla en kyllä juurikaan valokuvia ottanut. Viime viikolla tarvittiin normaalia enemmän suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Minä valmistelin hoitolasten päiväunien aikaan seuraavan päivän lounasta. Eli esimerkiksi maanantaina keitin punajuuret valmiiksi tiistain punajuuripastaan ja tiistaina pyörittelin pari pellillistä lihapullia keskiviikoksi. Jopa hammaslääkäriajan siirron ja lasten koulukuvien tilausvahvistuksen tekemisen ajankohta oli suunniteltu etukäteen. Samoin ajankohta kaupassa käymiselle.

Viikkoon mahtui myös omaa aikaa, liikuntaa ja ystävän näkeminen. Sen verran kiireinen viikko oli, että nämä kaikki kolme asiaa oli pakko yhdistää. Maanantaina vanhempainillan jälkeen kävelin ystävääni vastaan, kun hän oli tulossa linja-autoasemalta. Reipasta kävelyä noin 3,5 kilometriä ja kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea ruuhkavuosiin vajaa kahden kilometrin verran.

Suunnitelmallisuutta ja ennakointia pitäisi käyttää enemmän myös ihan tavallisina viikkoina. Helpottaa niin paljon elämää ja auttaa itseä jaksamaan paremmin. Kiiteentunnekin tulee harvemmin.

Minkälaisia arjen helpotus- ja selviytymiskeinoja sinulla on? Jaa vinkkisi meille muillekin!

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.