Jo vuosia olen haaveillut valokuvauskurssille osallistumisesta. Olen ollut kiinnostunut valokuvista niin kauan kuin muistan. Lapsena katselin usein valokuvia perhealbumeista. Aivan mahtavaa oli katsoa diakuvia ja mustavalkokuvat ne vasta mielenkiintoisia olivatkin. Isäni harrasti valokuvausta, joten meillä riitti kuvia katseltavaksi. Muistan myös lukeneeni isäni Kamera-lehtiä.
Olen aina ottanut valokuvia, mutta ensimmäisen järjestelmäkamerani ostin vasta viime syksynä. Kameran käyttöohjeita en ole juurikaan jaksanut lukea. (Tai siis ollenkaan.) Viime talvena osallistuin lyhytkurssille, jonka aiheena oli järjestelmäkamera. Siellä opin lähinnä, miten vähän tiedän valokuvauksesta. Tänä syksynä ilmoittauduinkin valokuvauksen peruskurssille Wellamo-opistoon. Odotan innolla syyskuuta ja kurssin alkamista.
Nämä valokuvat otin viime sunnuntaina kun kävelimme miehen kanssa Turussa. Sää oli sateinen emmekä mekään kastumatta selvinneet.
Olisi kiva kuulla, mitä mieltä olette valokuvauksesta. Itse en ainakaan osaa olla rento kameran edessä. Parempi siis opetella toimimaan kameran toisella puolella.
4 kommenttia
Tosi kivaa, että olet päättänyt mennä uudelle kurssille :) Minä koin joitain hetkiä sitten ahaa-elämyksen valokuvauksen suhteen. Miten vähän se kuitenkin on sitä teknistä puolta (toki sen osaaminen on edellytys) ja miten paljon se onkin valokuvaajan näkemyksestä ja kuvakulmasta kiinni.. Minä osallistuin myös keväällä superhyvään kurssiin ja ehkä vuoden päästä olisin valmis menemään jatkokurssille. Valokuvaaminen on tosi kivaa!!
VastaaPoistaTotta tuo, ettei valokuvaus ole pelkkää tekniikkaa. Upea kuva ei ole aina täydellisesti (teknisesti) onnistunut kuva. Mä jo niin odotan kurssin alkamista!
PoistaValokuvaaminen ja yleensäkin lähes kaikki "visuaalinen" on heikko kohtani - en jotenkaan "omaa silmää". Viime aikoina olen alkanut kiinnostua esimerkiksi sisustamisesta aikaisempaa enemmän ja ajatellut, että ehkä valokuvaamistakin voisi oppia, vaikkei kovin visuaalinen olisikaan. Amk:ssa otin aikoinaan valinnaisena yhden valokuvauskurssin, jonka aikana myös kehitimme mustavalkoisia kuvia itse. Kurssi oli tosi mielenkiintoinen, mutta huomasin myös kuinka paljon kaikenlaista säätämistä ja "nippelitietoa" kuvaamiseen liittyykään. Järjestelmäkamerasta olen haaveillut, mutta jättänyt ostamatta, koska täällä kuvaaminen ainakin kovin suurikokoisella kameralla taitaisi herättää kovasti huomiota - tunnen luontevammaksi kuvata paikallisten tapaan kännykällä/tabletilla. Nyt tosin näin yhdessä blogissa jutun tosi pienikokoisesta järkkäristä ja se alkoi kiinnostaa. Toisten ottamia kauniita kuvia on kiva ihailla ja täälläkin usein harmittelen sitä, että näen valtavan upeita maisemia, jotka haluaisin kameralla ikuistaa, mutten aivan saa napattua kuviini sitä tunnelmaa, minkä taitavammat kuvaajat paremmilla välineillä saavat.
VastaaPoistaHyviä kameroita on kyllä aika pienessä koossa. Sellainen olisi varmasti hyvä hankinta sinulle, koska haluat kuvata mutta et herättää liikaa huomiota. Minun pitäisi opetella kuvaamaan rohkeammin. Jotenkin ujostelen kuvaamisen suhteen enkä aina mene tarpeeksi lähelle kohdetta.
Poista