Toukokuinen tiistai

Lähdin tänään tyttöjeni sekä kahden hoitolapsen kanssa pienelle kevätretkelle. Matkasimme paikallisbussilla Pikkuveskulle ja Lanu-puistoon. Tarkoituksena oli ulkoilla ja syödä eväitä. Olin varautunut myös lyhyeen retkeen. Lapset kuitenkin viihtyivät hyvin, joten retkemme kesti koko aamupäivän. Vasta päiväunille palasimme kotiin.

 



Ihan kaikkia Olavi Lanun veistoksia emme nähneet, vaan kiertelimme puistossa tai pikemminkin metsäpoluilla sen verran kun lapsilla riitti kiinnostusta. Matkan varrelle mahtui jyrkkiä nousuja ja laskuja. Oikein hyvää "vuorikiipeily"-harjoitusta sanoi meidän 6-vuotias.

Lanu-puiston jälkeen menimme sataman leikkipaikalle kiipeilemään ja leikkimään. Leikkien jälkeen suuntasimme takaisin Pikkuveskulle etsimään sopivaa picnic-paikkaa.

Eväinä meillä oli tekeminäni lihapullia, tummaa reissumiestä ja juustoa, viinirypäleitä ja vesimelonia. Jälkiruuaksi olin napannut mukaan välipalakeksit. Eväät maistuivat kaikille hyvin. Ja antoivat sen verran voimia, että lapset ja hoitaja jaksoivat kävellä hyvillä mielin bussille ja vielä bussilta kotiin.

Linnuista näimme ja tunnistimme Sorsan, naurulokin ja talitintin. Sorsanpoikasiakin pääsimme ihastelemaan.

Kuvissa näkyy omat tyttäreni. Hoitolasten kuvia en tietenkään nettiin laita.

 



Ei-lahtelaisille tiedoksi että, Lanu-puisto on veistospuisto, jossa on 12 kuvanveistäjä Olavi Lanun suurta betonista valettua veistosta. Tuhansia työtunteja vaatineessa veistosten valamisessa on ollut apuna Lahden taideinstituutin opiskelijoita. Veistokset on suunniteltu sulautumaan ympäröivään luontoon. Veistosten väritys muistuttaa luonnonkiveä ja niiden annetaan sammaloitua.