Tänä vuonna poikamme toivoi, että saisi kutsua koko luokan. Ensireaktioni oli kyllä kieltämättä: "Apua! Miten se muka on mahdollista?!" Viime syksynä hän kutsui luokan pojat. Silloin synttäreitä juhlittiin jalkapallokentällä jalkapalloa pelaten. Syömiset olivat tarjolla kentän laidalla. Onneksi sää oli silloin hyvä. Huonolla säällä olisimme joka tapauksessa pelanneet ulkona. Kun pojat ovat olleet pienempiä on meillä ollut tapana rajata vierasmäärä iän mukaan. Eli viisi vuotiaana sai kutsua viisi vierasta, kuusi vuotiaana kuusi jne. Ja ei ole tullut mieleen kutsua esimerkiksi seitsemän lapsisesta kerhoryhmästä vain kuutta lasta.
Asumme tällä hetkellä väliaikaisesti kerrostalokolmiossa, joten koko luokkaa ei tänne olisi voinut kutsua. Pienemmänkin juhlijajoukon kutsuminen olisi ollut hankalaa. Olohuonetta tai sohvaa meillä ei edes ole ja poikien huone on kovin pieni. Onneksi poika on innostunut salibandysta ja mies valmentajana sai meille kuplahallista vuoron käyttöön synttäreiden ajaksi. Niinpä tällä kertaa oli mahdollista kutsua koko luokka salibandy synttäreille. Vierailta toivottiin sisäpelikenkiä tai tossuja. Mailan ja suojalasit sai mielellään ottaa mukaan, jos sellaiset omisti. Meillä löytyi jonkin verran ylimääräisiä suojalaseja ja mailoja, joten niitä riitti kaikille. Ei ollut todellakaan tarkoitus, että kukaan joutuisi ostamaan mitään varusteita, jotta voisi synttäreille osallistua.
Tarjosimme juhlissa coctailpiirakoita, kurkkua, porkkanaa, dippikastikkeita, mokkapaloja sekä gluteenitonta mutakakkua. Lisäksi meillä oli tikkareita. Sipsit ja popparit jätettiin kokonaan ostamatta, koska niiden siivoaminen lattialta olisi ollut hankalaa. Yllättävästä aikataulu sekaannuksesta johtuen jouduimme tarjoamaan herkut pukukopissa ennen pelejä. Lapset söivät herkkuja maltilla, joten kaikki jaksoivat pelata. Pelkkää pelaamista synttärit eivät olleet, vaan meillä oli käytössä myös nopeustutka. Kannustimena tutkaan laukaisemisesta oli pienet karkkipalkinnot kolmelle parhaalle tytölle ja kolmelle parhaalle pojalle. Alkuun olimme hippaa. Sitten lapset jaettiin kolmeen joukkueeseen. Kaksi joukkuetta pelasivat ja yksi joukkue oli aina vuorollaan nopeustutkassa. Mies hoiti tuomaroinnin ja minä esikoisen kanssa nopeustutkan. Synttärisankari sai olla mielipuuhassaan eli maalivahtina. Meidän 3- ja 6-vuotiaat tytöt olivat mukana juhlissa. Eskarilainen laukoi innoissaan tutkaan ja nuorin heilui mailan kanssa kaukalon laidalla.
Minua hieman jännitti lahjamäärä ja pojan suhtautuminen siihen. Koko luokka ei paikalle tullut vaan vieraita oli alle 20. Suuri joukko silti. Oli ihana nähdä, että poika arvosti saamiaan lahjoja. Olivatpa ne sitten salibandypalloja tai kaulaliina. Minä kyllä vähän haukoin henkeä, miten upeita lahjoja hän sai. Ei kuitenkaan mitään ylilyöntejä mielestäni. Eilen nimittäin törmäsin netissä kirjoitukseen, että kaverisynttäreille ostetaan jopa 50 euron arvoisia lahjoja! Minähän en osta edes kummilapsille niin kalliita lahjoja!
Me ostamme yleensä korkeintaan 10 euron arvoisen lahjan lasten kaverisynttäreille. Onpa lahjaksi annettu muun muassa yökylälahjakorttejakin. En oleta, että vieraat antaisivat meidän lapsille tietyn hintaisia lahjoja. Enemmän minua vaivaannuttaisi liian kallis kuin halpa lahja. Ja eihän liian halpaa lahjaa voi ollakaan! Joskus meillä on lasten synttäreillä ollut onginta ja siitä vieraat ovat saaneet jotain pientä palkinnoksi. Viimeksi tytön 6-vuotissyntymäpäivillä lapset saivat tehdä koruja kumilenkeistä ja viedä korut kotiin.
Itse en ole periaatteessa valmis laittamaan suuria summia lasten synttäreihin. Ajattelen, että se voisi helposti johtaa siihen, että ensi vuonna pitää olla jotain vielä hienompaa. Synttärit ovat iloinen asia eikä niistä pitäisi aikuistenkaan ahdistua tai syyllistyä.
Minkälaisia kaverisynttäreitä teillä juhlitaan?
Ja mitä ostatte lasten kavereille lahjaksi?
Aiemmin meillä järjestettyjä kaverisynttäreitä:
4 kommenttia
Kivat juhlat! Minusta tuollaiset toiminnalliset juhlat ovat ihania!
VastaaPoistaMeillä on järjestetty kaikenlaisia juhlia: lasten liikuntahulinat koulun jumppasalissa, Halloween-bileitä, on käyty HopLopissa ja MegaZonessakin.
Vähän ryhmän koosta riippuen lapsi on voinut kutsua kaikki luokan pojat tai sitten vaan muutaman kaverin. Sellaisen olen katsonut tosi tarkkaan, että yhtä ei jätetä kutsumatta, ellei siihen ole joku painava syy. Päiväkotiaikana yhden lapseni ryhmässä oli lapsi, jolla oli jotain impulssikontrollihäiriötä, hän saattoi tulla ja tönäistä, kampata, läpsäistä tai raapaista ihan ilman mitää syytä. Synttäreille yleensä sattui ja tapahtui, jos tämä lapsi oli paikalla. Minä en missään tapauksessa halua juhliini vierasta, joka vaarantaa muiden vieraiden fyysisen koskemattomuuden. Tuohon nähden on aika pientä se, että yhtä vakiovierasta juhlissamme pitää koko ajan kytätä. Jos poika ehtii juoda limsaa liian nopeasti, niin hän aina oksentaa :D Ehtii kyllä aina varoittamaan. Vuosi sitten kypsässä 11v iässä oli ensimmäinen oksentamaton juhla :)
Tuollainen impulssikontrolli-lapsi tarvitsisi varmasti oman avustajan/aikuisen juhliin, että kaikilla olisi mukavaa ja turvallista. Ja tuo oksentaminen... Kaikenlaista! Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaMeillä lapset ovat 10-vuotis synttäreillä saaneet valita jonkun kalliimman tai isomman juhlan. Poika valitsi Megazonen, tyttö pyjama-bileet. Toki juhlia valmistellaan mutta mielestäni ei ylilyönteihin ole lähdetty.
VastaaPoistaMeillä kanssa on sääntönä ollut että 10 € lahjat ja 15 € parhaille kavereille. Toki tiedostan, ja lapsetkin välillä ovat sanoneet että meidän lahjojen summat on vähän "alakanttiin" mutta toisaalta en halua lähteä siihen kilpavarusteluun mukaan, että joka vuosi kalliit kemut ja joka kaverille kymmenien eurojen lahjat.
Ollessani kotiäitinä (kun ehdin vielä toteuttaakkin) annattiin lahjaksi tekemistä: leffareissua, kaupungille syömään tms. "lahjakortteja". Ne olivat kyllä kivoja ja kaverit tykkäsi.
Nyt mielenkiinnolla odotan haluaako neiti pitää edes 13 v synttäreitä, ehkä jotain leffa-iltaa tai hohtokeilaamista parin parhaan kaverin kanssa - hän kun ei varsinen bile-ihminen ole ja lastenkutsu-tyyppisten synttäreiden aika alkaa olla vähän ohi.
Teidän juhlat kuullostaa kyllä niin kivoilta! :)
Meillä on pari tekemislahjakorttia toteuttamatta, joten niitä ei ainakaan uskalla antaa ennen kuin entiset saa hoidettua alta pois. Ne olisivat kyllä parhaita, mutta aikaa on liian vähän. Meillä lapset eivät ole vielä ainakaan kommentoineet meidän antamia lahjoja. Tosin parhaille kavereille haluaisivat usein antaa enemmän. Kivat juhlat meillä olikin!
VastaaPoista