Kaksplus.fi

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vappuviikon puuhat - taikuri-ilmapallot

Ostin paketillisen taikuri-ilmapalloja. Tokaluokkalainen on innokas tekemään ilmapallokoiria. Niinpä hoitolapset ja omat tytöt saivat Growtopia-naamaripäiseltä pojalta ensin koiria ja sitten miekkoja leikkeihin. Myös jonkinnäköisiä perhos-ampiaisia saatiin tehtyä. 
 



Meillä alkaa tässä valmistelut päivän picniciä varten. Tai mieshän on jo jonkin aikaa huhkinut keittiössä. Minun aikaansaamiset tänä vappuna tähän mennessä on 8 litraa hapotonta simaa, mutta kyllä tästä vielä hyvä vappu tulee!




Hauskaa Vappua!

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Vappuviikon puuhat - naamareiden askartelu

Meillä on nyt pari päivää nautittu varsin perinteisestä vappusäästä. Eli on kylmä ja sataa. Lapset ovat nauttineet ulkona lätäköissä leikkimisestä. Mieluisin yhdistelmä on lätäköt ja hiekkalaatikko. Kuralöllöä, kaakaota ja kakkutaikinaa. Eli kaikenlaisia keitoksia syntyy lapion ja ämpärin kanssa vedestä ja hiekasta. Itselle ulkoilu on pukeutumiskysymys, joten kaksi kertaa päivässä on ulkoiltu hoitolasten ja omien kanssa. Ainakin ilma on ihanan raikasta. Ei vaivaa siitepöly eikä katupöly.

Tällä viikolla olemme askarrelleet lasten kanssa vappunaamareita. Minulla on paljon erivärisiä pahveja jemmassa, joten päätin että niitä käytetään. Lapset saivat valita mieleisensä eläinhahmon sekä pahvin värin. Naamareita katsellessa yllätyin, että pinkit, siniset ja vihreät kartongit jäivät valitsematta. Aika luonnolliset värivalinnat lapsilla. Näissä kuvissa on hiiri, kaksi kissaa ja koira. Lapset saivat tietenkin itse värittää naamarinsa. Kissoille piirisin vähän ääriviivoja, koska ne ovat kaksi vuotiaiden naamarit.


Kun lapset olivat päättäneet, minkä eläimen naamariinsa haluavat niin naamari piti saada tietenkin nopeasti valmiiksi. Lasten pukeutumislaatikosta löytyi tuollainen alakuvassa oleva pinkki silmille laitettava naamari, jota käytin kaavana. Siihen ympärille sitten piirsin halutun eläimen muotoa. Tässä kuvassa on myös poikien keskeneräisiä naamareita, joihin on katsottu mallia Growtopia pelistä.



Naamareiden tekoon tarvittiin pahvia, kyniä, sakset ja kuminauhaa. Helppoa! Vaikeampaa oli saada valokuvaa lapsista naamarit päässä.



Mukavaa vappuviikkoa! Miten teidän vappuvalmistelut? Minä laitoin eilen siman käymään. Naamarit on valmiina. Katsotaan mitä seuraavaksi tehdään. Rennolla meiningillä ja lasten ehdoilla mennään. Se tehdään mitä ehditään ja mitä huvittaa. Meillä ei vielä edes ole vapuksi mitään suunnitelmia.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Inspiration Blog Awards 2016 - tieni blogigaalaan aveciksi

Lauantai aamuna olin valmistautumassa elämäni ensimmäiseen juoksukouluun. Vähän jännitti. Pian jännitys nousi kuitenkin aivan uudelle tasolle, kun sain Snapchat viestin Uraäidin Ruuhkavuodet-blogin kirjoittajalta. Hän pyysi minua aveciksi illan blogi gaalaan.

Teki mieli lähteä gaalaan, mutta samalla myös pelotti ja jännitti. Minulla ei oikeasti ollut tilaisuuteen sopivia vaatteita. Tai siis olisi ollut ehkä yksi toppi, jota olisi voinut ajatella. Minulla ei myöskään ollut yöpaikkaa Helsingissä. Viimeinen juna kun olisi lähtenyt jo pari tuntia ennen gaalan loppumista. Miehellä oli koko iltapäiväksi ja illaksi salibandy valmennuksia turnauksessa ja minun oli tarkoitus olla iltapäivä tyttöjen kanssa kotona. Niin ja enhän minä edes tuntenut Uraäidin Ruuhkavuosia. Olemme vain seuranneet toistemme blogeja sekä toisiamme Snapchatissa. Teki mieli sanoa ei, koska yhtälö tuntui aika mahdottomalta. Juoksukouluni loppui klo 13.30 Lahdessa ja gaala siis alkaisi klo 20.00 Helsingissä.



Soitin jo Uraäidille ja sanoin, että en ehkä tulekaan. Mutta koska houkutus lähteä katsomaan mitä siellä blogigaalassa oikein tapahtuu oli niin suuri ja läheiseni kannustavia, niin päädyin varaamaan hotellihuoneen Helsingistä. Tai oikeastaan sen varasi minulle naapuri ja juoksukoulukaveri, joka oli itsekin lähdössä Helsinkiin. Juoksukoulun jälkeen vein kaveria junalle autolla ja samalla hän varasi minulle huoneen kännykällä. Mies otti 2-vuotiaan mukaan turnaukseen ja oli muutenkin alusta asti kannustava tämän gaalareissun suhteen. 



Minun oli tarkoitus lähteä aikaisemmalla junalla Helsinkiin juhlavaatteita ostamaan, mutta 6-vuotias ei halunnut lähteä turnaukseen. Niinpä otin tytön mukaan kaupungille etsimään vaatteita. VILAsta sain todella loistavaa palvelua ja päädyinkin ostamaan sieltä koko asuni kenkiä lukuun ottamatta. Myyjä vielä lopuksi höyrytti jakkuni suoraksi. Kunnollisia kenkiä en löytänyt, joten päädyin lopulta ostamaan ballerinan tyyppiset kengät HM:ta. Myös meikkejä piti käydä ostamassa. Meikkivoiteelle oli todellakin tarvetta, koska minulla oli jättimäisiä finnejä! Uraäiti pyysi "tätienergiaa" seurakseen blogigaalaan ja saikin hermoilevan finninaaman!



Pikainen pyörähdys kotona ja ajoin juna-asemalle. Ehdin junaan noin puoli minuuttia ennen sen lähtöä. Helsingin rautatieasemalta menin hotellille taksilla. Vähän luksusta päivän säntäilyn jälkeen. Ja suuntavaistoni on sen verran huono, että pakko oli ottaa varman päälle. Hotellissa ehdin käydä pikaisesti kylvyssä ja meikata ennen kuin Uraäiti tuli hakemaan minua taksilla gaalaan. Gaala pidettiin Kattilahallissa. Gaalassa oli pieniä sormiruokaherkkuja, juomia sekä valokuvauspisteitä, joissa kuvauttaa itsensä. Olin hieman pyörällä päästäni päivän tapahtumista. Ilta oli kuitenkin onnistunut. Juttelimme paljon Uraäidin kanssa sekä tapasin myös Nainen talossa-bloggaajan. Katselin ihmisiä ja heidän pukeutumistaan. Tällaisessa tilaisuudessa se ei liene epäkohteliasta. 


Näin jälkeenpäin ajateltuna ei tunnu, että olisin tavannut Uraäidin vasta ensimmäistä kertaa. Ehkä juurikin Snapchatin ansioista hänen äänensä ja eleensä olivat jo tuttuja. Eli ihan kuin oltaisiin tavattu jo aiemmin.




Kannatti uskaltaa, heittäytyä ja tehdä jotain uutta. Milloin sinä olet viimeksi heittäytynyt ja tehnyt jotain tavallisesta poikkeavaa?

Täältä voi käydä katsomassa gaalan voittajia.

Blogin ja minut löytää Facebookista, Instagramista, sekä Snapchatista nimellä minnakil. Blogia voi seurata myös Bloglovinissa ja Blogipolulla.

perjantai 22. huhtikuuta 2016

#annalapsesipukeasinutpäivä

22.4.2016 vietettiin Anna lapsesi pukea sinut-päivää. Tarkoituksena on se, että annetaan lasten valita aikuisen vaatteet yhden päivän ajaksi. Lapselle tulee esitellä kakki vaatteet uikkareita ja karvahattuja myöten ja antaa sitten vapaat kädet valita päivän vaatteet. Lasta kiitetään hienoista valinnoista ja lähdetään lapsen valitsemat vaatteet päällä ihmisten ilmoille.

Tapahtuman Facebook- sivuilta löytyy vaikka miten värikkäitä asukokonaisuuksia. Minut stailattiin varsin maltillisesti. Tämä oli ensimmäinen kerta kun osallistuin päivään ja meidän 6-vuotias sai valita minulle vaatteet. Ulkoillessa minulla oli ulkovaatteet näiden vaatteiden päällä. Tämä hoitotäti ei olisi tarennut ilman tuulihousuja ja kevyttoppatakkia. Onneksi tämä järjestely sopi stailaajalle.

Esittelin siis tytölle kaikki kotona olevat vaatteet, myös juhlavaatteet. Talvivaatteet ja hellevaatteet jäivät tämän esittelyn ulkopuolelle, koska ne ovat kerrostalon häkkivarastossa.


Stailaaja työssään. Tyttö oli todella kiinnostunut katsomaan millaisia vaatteita minulla on. Sukatkin valittiin pienen harkinnan jälkeen. Pärjäsin päivän varrettomissa kesäsukissa, jotka olivat samanväriset kuin paitani.



Anna lapsesi pukea sinut 2016 asu
 




Mustat farkut, sininen t-paita, vaaleanpunainen pellavapaita, varrettomat vaaleanpunaiset sukat, puiset maatuska-korvikset, sininen sydän kaulakoru, hopeinen käsikoru.


Lähdetiinkö teillä mukaan tähän päivään?
 
 
 
Lopuksi vielä Snapchat-video tuon viimeisen kuvan ottamisesta. Mies siis kuvaa minua rappukäytävässä. 2-vuotias kuvaa myös, suurennuslasilla. 
 
video
 
 
 

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Blogi facebookissa

Nyt sain vihdoin tehtyä blogille Facebook-sivut. Joskus aiemminkin yritin luoda facebook-sivuja, mutta en vain osannut. Välillä tosiaan olen uskomattoman taitamaton yksinkertaisissa tietokoneisiin liittyvissä jutuissa ja samaan aikaan käytän sujuvasti  esimerkiksi Snapchattia ja instagramia. Tällä viikolla etsin jopa sitä, miten tietokoneella saa tehtyä @-merkin! Mies katseli vieressä eikä ollut uskoa silmiään. Kyllä minuakin jälkeenpäin nauratti! Neuvoin tietokoneella olleita lapsia sivusta päin ja jotenkin en hahmottanut/muistanut ollenkaan mistä tulee @-merkki.

Tässä olisi linkki blogin Facebook-sivuille. Jatkossa linkkaan sinne uudet postaukset. Lisäksi sinne tulee sellaista mitä ei tänne blogiin saakka päädy. Ainakin kuvia ja linkkejä minua kiinnostaviin asioihin. Käykäähän tykkäämässä! Ehkä minäkin tässä pikku hiljaa opin käyttämään tuota facebook-sivustoa. Minulla on kyllä ollut henkilökohtainen facebook-tili aktiivisessa käytössä jo vuosia. Eli ei tämä mikään ihan uusi juttu ole. Sen verran voisi joku viisaampi kuitenkin kertoa, että miten saan lisättyä tuon sivun nimen alle "henkilökohtainen blogi". Sellainen kun näkyy blogien facebook-sivuilla lukevan.

Tässä linkkejä:

 
Instagram tilini: minnakil
 
Snapchat: minnakil
 
 
 
Ja tässä meidän pienin muru. Oma ilmeeni taisi olla vähän saman näköinen, kun sain facebook-sivut luotua.
 



Mukavaa viikkoa!

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Keväiset askartelut

Omat lapset ja hoitolapset ovat innokkaita askartelijoita. 6-vuotias askartelee jonkin verran omassa kerhossaan ja nuoremmat lapset kerran viikossa perhekerhossa. Itse tarjoan askartelutarvikkeita mielelläni lasten käyttöön. Vuosien varrella on kertynyt kaikenlaista kaappeihin, vaikkakin monissa muutossa tavaroita on jo karsittu.  
 
 

Tänään puhuimme keväästä. Siitä miten silmut puhkeavat ja kasvavat lehdiksi. Päädyimme askartelemaan puun rungot ruskeasta paperista ja silmuja vihreästä silkkipaperista. Yläkuvassa 2-vuotias piirtää puun ympärille kärpäsiä. Itse en ole tiukka siitä, että askarreltaisiin ohjeen mukaan. Saa olla luova. Ja kannustankin keksimään omia juttuja.



Yksi lapsista keksi piirtää hämähäkin verkon puun viereen. Sitten laulettiinkin vähän hämä-hämä-häkkiä ja puhuttiin ötököistä.


Askarrellessa keksin, että voisimme tehdä kuukausitaulun/kalenterin. Nyt tämä kuva on teipattu jääkaapin oveen. Magneettia siirretään aina sen päivän kohdalle, mikä päivä on menossa. Meidän 6-vuotias on nyt kiinnostunut päivistä, kuukausista ja lukemisesta. Ja tästä voivat hoitolapsetkin seurata, että mikä päivä on menossa. Tämä oli tällainen pikaversio, jonka toteutusta ei paljon mietitty. Ensi kuussa sitten ehkä jotain muuta. 



Keväästä, silmuista ja hämähäkeistä keskustelu siirtyi keijuihin. Niitäkin piirrettiin ja niille leikattiin ja liimattiin vaatteita.



 
 
Tänään hoitopäivän jälkeen omat lapset saivat katsoa Barbie elokuvan. Minä ehdin sillä aikaa kirjoittaa tämän postauksen ja valmistaa päivällisen. Nyt on elokuva loppu ja ruoka valmis. Aika siis lopettaa tämä postauskin tähän.
 
Mukavaa viikkoa!

torstai 14. huhtikuuta 2016

Herneenversot

 

Meillä jäi rairuohot kasvattamatta mahataudin ja muuton vuoksi. Kevään ja kasvun ihmettä on tutkittu nyt pääsiäisen jälkeen, kun olemme hoitolasten kanssa kasvattaneet herneenversoja.


Leikkasin tyhjistä maitotölkeistä astiat, jotka lapset saivat päällystää värillisellä paperilla ja koristella tarroilla. Lapset olivat innoissaan, kun saivat laittaa multaa astioihin, kylvää siemeniä ja kastella. Joka päivä seurattiin myös mielenkiinnolla, että onko kasvua tapahtunut. Herne on mukava kasvatettava lasten kanssa, koska se tuntuu itävän melko varmasti ja kasvu on nopeaa.




 
Olemme jo päässeet maistelemaan herneenversoja lounaalla. Itse tykkään laittaa versoja salaatin ja leivän päälle.  





Joko teillä on kylvetty siemeniä?

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Suomen lasten metsäretkipäivä

Tänään eli 12.4.2016 vietettiin ensimmäistä kertaa Suomen lasten metsäretkipäivää. Päivän tarkoituksena on kannustaa kaikkia aikuisin, niin vanhempia kuin lasten kanssa työskenteleviä viemään lapsia metsäretkelle. Tapahtumaa organisoi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen biologian didaktiikan tutkimusryhmä ja luokanopettajaopiskelijat. Suomen lasten metsäretkipäivän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.



Luin Facebookista tästä tapahtumasta ja se sopi oikein hyvin meidän viikko-ohjelmaan. Minä, hoitolapset ja kaksi omaa lastani menimme metsäretkelle heti aamulla. Mukana meillä oli pienet eväät. Nuorimman toiveesta paahtoleipää.


Mitä me sitten teimme metsässä? Lapset rakensivat pienen majan hiirelle maasta löytyneistä risuista, kivistä ja kaarnanpalasista. Leikimme seuraa johtajaa ja hippaa. Luontoakin ihmeteltiin. Löydettiin vielä vähän lunta, jota potkittiin. Tunnistettiin kuusi, mänty, koivu ja kataja. Linnuista nähtiin harakka ja rastas. Eväitäkin syötiin, eikä pieni tihkusade retkeä haitannut.



Metsäretki oli oikein mukavaa vaihtelua puistoilulle. Vaikkakin meidän lähipuiston vieressä on pieni metsä, käydään aina samalla kuin puistossakin. Itselle jäi olo, että metsään voisi ja pitäisi mennä useamminkin. Lapset tykkäsivät ja suunnittelivat jo mitä tehdään ensi kerralla metsässä.


Olitteko te kuulleet Suomen lasten metsäretkipäivästä?
Kenet sinä veisit metsäretkelle?

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Futisvanhemmat - televisiosarja suositus

Ylellä on nyt menossa kahdeksan osainen sarja Futisvanhemmat. Sarjassa kuvataan Kuusysin 13-14-vuotiaiden poikien elämää vanhempien näkökulmasta yhden kauden ajan. Itse katsoin ensimmäisen osan telkkarista, mutta loput jaksot oli pakko katsoa Yle Areenasta. Sen verran oli mielenkiintoinen sarja, että en jaksanut odottaa kaikkia osia tv:stä. Itseasiassa katsottiin ohjelmaa yhdessä miehen kanssa. Ohjelma herätti ajatuksia ja sai aikaan hyviä keskusteluja. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenasta. Kannattaa ehdottomasti katsoa edes yksi jakso!





Sarjassa on varsin erilaisia perheitä. Ihania ja mielenkiintoisia persoonia. Suosittelen vaikka jalkapallo ei niinkään kiinnostaisi.


Meillä pojat aloittivat futiksen noin vuosi sitten. Molemmilla oli kova into päästä pelaamaan ja nopeasti onneksi löytyikin seura, jonka arvot tuntuivat meille sopivilta. Meille siis tärkeää on liikunnan riemu ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Valmennuksen odotamme olevan laadukasta, mutta ei liian totista. Salibandya pojat ovat pelanneet jo neljä kautta.

 
 
Kuvat ovat viime viikonlopulta nuoremman pojan turnauksesta. Hän toivoi minun tulevan katsomaan pelejä. Mukava olikin viettää aurinkoinen iltapäivä Kisapuistossa. Minä en ole sellainen futisvanhempi, joka huutaa neuvoja kentän laidalta. Mies lisäisi tähän, että häthätää tiedän paljon peli on. Yleensä siis en tiedä.  
 
 


perjantai 8. huhtikuuta 2016

Lempiruokaviikko

Vietimme hoitolasten kanssa lempiruokaviikkoa. Hoitolapset ovat sopivasti neljä päivää viikossa hoidossa, joten he ja kaksi omaa lasta saivat kertoa lempiruokansa ja niitä me sitten yhdessä söimme tällä viikolla.




Kun olin kysynyt jokaiselta lapselta lempiruokaa sain vastaukseksi kolme ruokaa, jotka koostuivat pastasta ja jauhelihasta. Lisäksi kaksi lasta toivoi täsmälleen samaa ruokaa. Pakko oli kysyä, että onko kenelläkään mitään muuta lempiruokaa. Onneksi yhdelle lapselle tuli mieleen toinenkin lempiruoka, joka ei sisältänyt pastaa ja jauhelihaa. Muuten lapset saivat itse päättää ruuan ja salaatin.




MA: Makaroni, jauhelihakastike sekä keitetyt porkkanat. Kurkku, vesimeloni ja raejuusto.
TI: Itsetehdyt pinaattiletut. Kurkku, omena ja mozzarella.
TO: Kasvissosekeitto, raejuusto ja krutonkeja.
PE: Spagetti, lihapullat ja keitetyt porkkanat. Tomaatti, kurkku, feta ja krutongit.

Helppo viikko. Ruokien suhteen ei tarvinnut miettiä, että mitä syötäisiin. Viikonlopun ruokapähkäilyjä helpotti se, että kysyin meidän koululaisiltakin lempiruokia. Viime viikonloppuna söimme jo esikoisen toiveesta perunamuusia ja lehtipihviä maustevoin kera. Tänään taas on tarkoitus herkutella toisen pojan ehdottamilla täytetyillä patongeilla.

Nyt olisi hyvä aika miettiä valmiiksi ensi viikon ruuat. Etukäteen suunnittelu helpottaa arkea aikalailla. Mutta miten se suunnittelu onkin aina niin vaikeaa?!

 
Kaikenlaiset arkiruokavinkit ovat tervetulleita!
 
 
Meillä valmistetaan kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Lounas, jonka syön hoitolasten ja kahden oman lapsen kanssa. Ja sitten tietenkin päivällinen, jota koko kuusi henkinen perhe syö. Ei tosin aina yhtä aikaa harrastuksista johtuen.