Arkirumbaa - viikko meidän perheen kanssa

maanantai 11. marraskuuta 2019
Lapsiparkki-blogin Såfin kirjoitti blogiinsa heidän perheen arjesta. Aikataulutettua hullunmyllyä! Pystyin hyvin samaistumaan. Kiitos vertaistuesta! Halusin itsekin kirjoittaa muistiin meidän perheen viikko-ohjelman sellaisena kun se on nyt syksyllä 2019. Ehkä luen tämän joskus vuosien päästä ja ihmettelen millaista meidän perheen elämä olikaan. Perheemme neljästä lapsesta kolme harrastaa joukkueurheilua. Vanhin eli 13-vuotias pelaa salibandya ja mieheni toimii valmentajana pojan säbäjoukkueessa. Pojalla on treenit 3-4 kertaa viikossa. Toinen poika, 12-vuotias pelaa koripalloa. Hänellä on neljät koristreenit viikossa. 9-vuotias tyttö pelaa futista joukkueeassa neljä kertaa viikossa ja kerran viikossa hänellä on koris. Lisäksi kaikilla on turnauksia ja sarjapelejä. Minä teen kotona töitä perhepäivähoitajana. Tällä hetkellä minulla on kolme hoitolasta. Miehen oma säbä on tauolla kesällä murtuneen jalan vuoksi. Minä käyn lähinnä kävelylenkeillä. Kuuntelen paljon äänikirjoja ja kirjoitan blogia sekä päivitän instagramia.











Maanantai: Mies lähti aamulla aikaisin töihin. Ensimmäinen hoitolapsi tulee klo 6.40. Seuraava hoitolapsi tulee yleensä hoitoon klo 7.30 ja kolmas tulee klo 8.30. Meidän koululaisten koulu alkaa joka päivä klo 8.30. Vien hoitolasten kanssa nuorimman lapsemme lähellä olevaan eskariin yhdeksäksi. Samalla jäämme ulos. Maanantaina palasimme kuitenkin poikkeuksellisesti sisälle maalaamaan. Meidän kanssa maalasi 13-vuotias esikoinen. Hän ei mennyt kouluun, koska oli lähdössä kolmen päivän säbäleirille joukkueensa kanssa Esikoinen ehti myös ulkoilla meidän kanssa hetken. Oli mahtavaa saada hänet futispeleihin mukaan, koska itse olin puolikuntoisena flunssassa ja ääni käheänä. Työpäiväni loppui kello 16. Ennen työpäiväni loppumista hain kuopuksen eskarista yhden hoitolapsen kanssa. Heti työpäivän jälkeen lähdin 6- ja 9-vuotiaiden tyttöjeni kanssa kirjastoon. 12-vuotiaalla pojalla oli koristreenit klo 19.15-21.00. Vein pojan treeneihin ja tytöt jäivät kotiin. Vietyäni pojan minun piti käydä pankissa näyttämässä minun ja miehen henkilöllisyystodistukset sekä viemässä yksi lomake. Mies oli ilmoittanut minulle väärän ajan, joten odotin 15 minuuttia ulkona kylmässä ennen kuin pääsin sisään. Saatoin lähettää varsin ärhäkän tekstiviestin miehelle. Hän ei nimittäin vastannut puheluihini, koska oli pojan kanssa samalla säbäleirillä. Kotona tein tyttöjen kanssa iltatoimet. He jäivät kuuntelemaan äänikirjaa, kun lähdin hakemaan poikaa treeneistä. Mies oli mennyt päivällä töistä säbäleirille ja on siellä keskiviikkoon saakka. Hän kävi välillä  töissä leiriltä käsin, mutta ei tullut kotiin.

Tiistai: Minun oli tarkoitus lähteä hieman aiemmin töistä ja mennä tyttöjen kanssa Triplan Hop Lopiin mediatilaisuuteen. Flunssani oli sen verran paha, että päätin jättää tapahtuman väliin. Töitä tein kuitenkin normaalisti flunssasta huolimatta ja työpäivä venyt kymmen tuntiseksi. Illalla vein tytön ja hänen kaverinsa treeneihin. Tyttö pääsi treeneistä kotiin joukkuekaverin äidin kyydissä. Nuorimmalle lupasin leffaillan ja popcorneja peruuntuneen HopLop-reissun tilalle. Kuopus oli isoveljensä kanssa kotona sillä aikaa, kun vein tyttöjä treeneihin.

Keskiviikko: Aamupäivällä ulkoilin hoitolasten kanssa metsässä. Lounaan jälkeen lapsia tultiin poikkeuksellisesti hakemaan, koska olin pyytänyt loppupäivän vapaaksi. Yhden hoitolapsen isä jopa vei minut juna-asemalle. Jatkoin matkaani Helsinkiin Otava median blogipäivään. Oli mukava nähdä muita bloggaajia. Nautimme lasilliset kuohuvaa ja pientä purtavaa. Emmi Lehtomaa puhui meille somebrändin kirkastamisesta Instagramissa. Otava media palkitsi blogeja. Kaksplussan lisäksi paikalla oli Annan ja Kotilieden bloggaajia. Illalla oli vielä mahdollisuus jäädä katsomaan ennakko ensi-iltaan Tarhapäivä-elokuva. Katsoin elokuvan Ylipyykkivuorten-blogin Hannan ja Äiti ja Melukylän lapset-blogin Terhin kanssa. Meillä kaikilla oli tunti aikaa junien lähtöön elokuvan jälkeen, joten kävimme yhdessä syömässä. Olipa mukava jutella! Mies oli hakenut tytön eskarista ja hoitanut pojan koriskuskauksen. Tyttö sai kyydin futikseen ja sieltä pois pelikaverin perheeltä. Illalla mies haki minut juna-asemalta kotiin.

Torstai: Minulla oli normaali työpäivä eli 6.40-16.00. Töiden jälkeen vein pojan 16.30 alkaviin koristreeneihin. Samalla reissulla kävin ostamassa ongintapalkintoja lasten koulun joulumyyjäisiä varten sekä kävin ruokakaupassa. Kotiin jääneet lapset söivät sillä aikaa, kun olin kaupassa. Itse söin tultuani kaupasta. Kuudelta alkoi päiväkodilla lyhtyjuhla. Lähdin sinne nuorimman kanssa. Mies tuli töistä kuuden aikaan ja haki tullessaan pojan koristreeneistä. Mies tuli perässä lyhtyjuhlaan. Tyttö pääsi futikseen joukkuekaverin isän kyydissä. Esikoinen oli mennyt suoraan koulusta kuntosalille kaverinsa kanssa ja tuli vasta illalla kotiin. Lyhtyjuhlan jälkeen hain tytön ja hänen kaverinsa futistreeneistä. Hetkellisesti jo unohdin asian. Tullessani lyhtyjuhlasta riisuin vaatteita ja huutelin tyttöä. Samalla tajuttiin miehen kanssa, että minunhan pitää lähteä hakemaan tyttö kotiin treeneistä.

Perjantai: Esikoinen tuli kahden aikaan koulusta ja lähti lähes saman tien säbätreeneihin polkupyörällä. Yöllä ja päivän aikana satanut lumi ei häntä haitannut. Kuopus oli puolipäiväinen, joten haimme hänet hoitolasten kanssa päiväkodista lounaan jälkeen ennen päivälepoa. 9-vuotias tuli koulusta kaverinsa kanssa meille. He söivät välipalaa ja lähtivät koristreeneihin kävellen. Työpäivän jälkeen siivoilin. Vein pojan koristreeneihin viideksi. Kotona jatkoin siivoilua. Mies meni töistä suoraan valmentamaan vanhemman pojan jälkimmäisiin säbätreeneihin. Pojalla oli kahdet säbätreenit peräkkäin. Minä hain nuoremman pojan koriksesta.
 
Lauantai: Mies ja esikoinen lähtivät aamulla Asikkalaan säbäturnaukseen. Minä vein nuoremman pojan koristurnaukseen yhdeksitoista. Pojan piti olla paikalla tuntia ennen pelejä. Kävin kuopuksen kanssa ostamassa isänpäivälahjan sekä eväitä. Meidän piti mennä katsomaan pojan peliä kahdeltatoista. Soitin kotiin ja tyttö ei löytänyt jääkaapista jauhelihaa. Yritin neuvoa etsimisessä ja pyysin lähettämään valokuvan jääkaapista, jotta voisin neuvoa miltä hyllyltä etsiä. Hän ei löytänyt jauhelihaa. Niinpä lähdin nuorimman kanssa ajamaan kotiin ja etsimään tytölle ruokaa. Hetken päästä tyttö soitti. Hän oli onneksi löytänyt jauhelihan. Tyttö oli jäänyt yksin kotiin ja hänen piti syödä ennen futistreenejä. Tyttö sai kyydin treeneihin ja takaisin pelikaverin äidiltä. Pojan toisessa korispelissä toimin kuvaajana. Nuorin katseli pelejä ja söi eväitä. Toisen pelin aikana hän sai pelata minun puhelimellani. Pelien jälkeen ajoimme Kärkkäisen kautta kotiin. Kävin ostamassa lapsille tusseja sekä luonnonlehtiön piirtämisestä innostuneelle pojalle. Mies ja esikoinen olivat jo tulleet turnauksestaan ennen meitä ja hakeneet  nuoremman pojan kaverin meille illaksi. Mies oli savustamassa kalaa ja tekemässä uuniperunoita kun me tulimme kotiin. Ilta meni ihmeempiä tekemättä ja päivän menoista toipuessa. Minulla oli edelleen yskä ja ääni maassa.

Sunnuntai:
Heräsin puoli kahdeksalta. Mies oli jo hereillä tekemässä aamupalaa. Hän lähti tytön kanssa futisturnaukseen. Tytöt antoivat aamulla isänpäivälahjat miehelle. Pojat vielä nukkuivat. Minä ja kolme lasta ajoimme syömään isäni ja hänen vaimonsa luokse. Myös siskoni perheineen tulivat. Illalla ajoimme Karisman kautta kotiin. Esikoisen viimevuotinen talvitakki on jäänyt pieneksi. Lisäksi hän tarvitsi vedenpitävät lenkkarit. Mies ja tyttö olivat jo kotona, kun tulimme kotiin. Pojat antoivat isänpäiväkortit. Yhdessä söimne kaikkenlaisia jämäruokia, mitä jääkaapista löytyi. Minä katsoin illalla Netflixistä Jane the Virgin sarjaa ja ennen nukkumaanmenoa kuuntelin Anni Saastamoisen Sirkkaa.


Miltä kuulostaa? Onko teillä samanlaista? 

12 kommenttia

  1. Meillä riippuu päivästä, onko härdelliä. Yleensä elämä on hyvin rauhallista :)

    VastaaPoista
  2. Uuh, uuvuin jo pelkästä lukemisesta. =D Tietysti kun toisen vauhdikkaita rutiineja lukee, näin helposti käy koska itse ei ole niihin tottunut, mutta teillä näkyy olevan hyvin arki hallussa paljosta tekemisestä huolimatta. Kyydit treeneihin järjestyy yms. Ja teet töitä kotona, se on hieno mahdollisuus ja rauhoittaa arkea, kun työpaikalle kiiruhtaminen jää pois. Meillä arki on huomattavasti rauhallisempaa, mutta meillä ei lapset harrastakaan mitään sellaista mihin tartteisi kyytejä, eli sen puolesta jo paljon järjestelyä vähemmän. Ja olen kotona lasten kanssa, se on toinen iso juttu.

    Anna / Mustikkapasta-blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten harrastukset vievät paljon aikaa ja vaativat aikataulutusta. Toisaalta on ihana nähdä, miten lapset tykkäävät harrastuksistaan.

      Poista
  3. Meillä ma-to mennään pitkälti kaavalla; herätys klo5.30 (neiti yleensä herää kuudelta), päiväkotiin&töihin klo7, kotiin n.klo16, ruoka, leikkiä&kotihommia ja unille.. Vapaapäivistä yritetään sitten ottaa enemmän irti <3

    VastaaPoista
  4. Olipa kiva kurkistaa teidän arkeen :)
    Täytyy itsekin toteuttaa tämmöinen. Mun arki on hieman erilaista, kun asumme vain kahden mieheni kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti erilaista! Siksi olisikin kivaa lukea myös sinun arjestasi!

      Poista
  5. Meillä on aika rauhallista nykyään, kun ollaan enää kolmisin ja tuo meidän vauvakin on jo kohta 17 vuotias ja eka vauva kohta 22v. asuu jo omillaan. Oon täällä kotosalla paljon ittekseni, joten meno on sen mukaista...eli ei tapahdu muuta kuin siivousta ja ruoanlaittoa :)

    VastaaPoista
  6. Olipas mielenkiintoista kurkistaa teidän arkeen. Samantyyppinen rumba oli meilläkin joskus 😂 nyt eletään rauhallista kahden aikuisen elämää 🥰

    VastaaPoista

Instagram