Oli aika, kun halusin lapsille ehdottomasti jouluksi kuvakalenterit. Ei todellakaan mitään suklaa- tai karkkikalentereita!
Oli aika, kun pidin legokalentereita järkyttävän kalliina ja sanoin, ettei meille ikinä, koskaan, milloinkaan sellaisia osteta.
Ja sitten tuli vuosi 2017.
Ensin ostin kauniin kuvakalenterin Lahden Kätevä ja Tekevä käsityömessuilta. Sitten ostin lasten kavereilta Partiolaisten joulukalenterin.
Ja sitten lähtikin kalenterihommat käsistä.
7-vuotias tyttö sai Barbie-kalenterin (32€). 10-vuotias poika sai Lego-kalenterin (19,90€). 4-vuotiaalle tytölle ostettiin Lego Friends-kalenteri (19,90€). 11-vuotias poika sai Fazerin suklaakalenterin (7,90€).
Lapset eivät olleet itse mukana kalentereita valitsemassa, vaan me vanhemmat ajoimme viime lauantaina pitkin Lahtea kalentereita ostamassa. Emme tietenkään yhdessä vaan molemmat vuorotellen. Kalenterit löytyivät lopulta kolmesta eri kaupasta. Lasten toiveita ja haaveita on kyllä kuulosteltu tarkkaan kalenteriasioissa.
Voisin olla enemmänkin järkytynyt omasta toiminnastani tässä kalenteriasiassa. Sitten muistan viime joulun. Silloin ei tiennyt olisiko itkenyt vai nauranut.
Emme nähneet viime jouluna ketään sukulaisia. Me olimme kaikki kipeitä. Ensimmäinen sairastui sinä päivänä kun joululoma alkoi. Muistaakseni kolmella oli antibioottikuuri. Nuorin oksensi syliini, kun jaoimme paketteja jouluaattona. Joulupukki ei käynyt. Eskarilainen itki aatonaattona, kun meillä ei ollut joulukuusta. Minä tein hänen sänkynsä yläpuolelle washiteipistä kuusen. Meidän kuusihenkinen perhe asui väliaikaisesti kerrostalokolmiossa. Päivä kerrallaan odotettiin parantumista, että oltaisiin päästy joulun viettoon äitini luokse. Ei päästy. Uudenvuodenaattona vein vielä yhden lapsen päivystykseen allergisen reaktion (antibiootista) takia.
Lapset te todellakin olette kalenterinne ansainneet!
#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.
Ps. Tämän kuvan lähetin vanhimmalle, kun hän pohti minkä suklaakalenterin valitsisi.
Minkälaisia joulukalentereita teillä on? Kommenttikentässä saa myös jakaa omat kamalimmat joulumuistonsa.
Piti käydä itsekin lukemassa miten meidän joulu viime vuonna meni. Sairastuvan joulu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia
Karmein ja ihanin joulumuistoni on synnytys. Meillä lapset on melkein aikuisia. Eivät välitä minkäänlaisista kalentereista. Tai ehkä kosmetiikka sellaisesta. Tiukka äiti olet aikaisemmin ollut. Nyt mopo karkasi käsistä ihanasti. Ehkä se on sitä joulumieltä. Tavallaan.
VastaaPoistaPitää vähän hemmotella lapsia rankan syksyn jälkeen.
PoistaMeillä vain legokalenteri sekä Kinderkalenteri
VastaaPoistaMeillä on neljä lasta. Jokaiselle yksi kalenteri. Toisen kuvakalenterin avaan hoitolasten kanssa ja öö... onhan meillä vielä yksi kuvakalenteri.
PoistaMinä tein hoitolapsille kalenterin, josta jokainen saa oman kulkusista tehdyn soittimen :) Muistan miten instasta seurasin tuota teidän sairastelua viime vuoden lopulla. Lapset ovat tosiaan siellä kalenterinsa ansainneet!
VastaaPoistaItsetehdyt jutut on ihania! Minä en tänä vuonna edes haaveillut sellaisesta. Jotenkin tuntuu, ettei aika riitä.
PoistaMinä hankin pojalle aikanaan kuvakalenterin kun hän oli pieni. Haaveilin nostalgisesta joulusta jossa ei olisi krääsää ja suklaakalentereja. Krääsää kyllä oli, suklaakalenteria ei ja kuvakalenteri ei olisi voinut poikaa vähemmän kiinnostaa. Itse siitä avasin luukkuja, hän ei halunnut edes katsoa. Nyt olen Suomesta pyytänyt aina kalenterin. Aika hyvin ollaan se onnistuttu tänne jonkun mukana aina saamaan, posti kun ei saavu perille lainkaan. Meillä on siis jouluna aina pojalla Dumble-suklaakalenteri. Hän pitää siitä ja minä saan lakritsi Dumblet :) Ecuadorissa ei joulukalentereita, saati suklaasellaisia tunneta lainkaan. Lelukalentereita poika ei ole onneksi ikinä edes nähnyt, eikä tiedä niitä olevan olemassakaan.
VastaaPoistaJäin hänmästelemään viestistäsi tuota posti asiaa! Onneksi kuitenkin olette kalenterin perille saaneet.
PoistaKuulostaa tutulta! Itse ostin tänä vuonna 5-vuotiaalle Lego Friends kalenterin ja 2-vuotiaalle Touhulan kirjakalenterin :) Molemmat olivat mieluisia valitsijoilleen, mutta onhan nämä ihan järkyttävän hintaisia. Tosin kalenterituunaajana käytän itse enemmän rahaa omaan kalenteriini, mutta se onkin käytössä vuoden jokaisena päivänä, ei ainoastaan joulukuussa :)
VastaaPoistaMeillä leikitään legoilla päivittäin, joten uskon että lego kalentereiden sisällöt tulee käyttöön. Ekaluokkalainen taas leikkii joka päivä Bsrbeilla ja hänen ainoa lahjatoiveensa on talvitakki Barbielle. Oletan, että innostuu Barbiekslenterin sisällöstä. Oletan myös, että lahjslista pitenee joulun lähestyessä.
PoistaOi, koirille kalenterit! <3
VastaaPoistakuvakalenterit ovat minun mielestäni parhaita - ja nuorisolle en ole vielä ehtinyt hankkia minkäänlaisia.
VastaaPoistaHarkitsin hetken suklaakalenteria, kun ne sitä joka vuosi toivovat, mutta ei tuntunut oikealta.
Kuvakalenterit on parhaita ja partiolaistenkalenteri kuvakalentereiden aatelia. Tätä hairahdustani krääsäkalentereihin ihmettelen itsekin. Onkohan tältä tieltä enää paluuta kuvakalentereihin?!
PoistaBlogissa muutama joulukalenterivinkki. :) Lisäksi meillä on jo kolme kuvakalenteria. Tyttö ei niistä kamalasti ymmärrä, mutta värikkäät kuvat kyllä kiinnostavat. http://nytheti.blogspot.fi/2017/11/mielikuvituksettoman-vanhemman.html
VastaaPoistaToivottavasti teillä on tänä vuonna hurjasti parempi joulu!
Pitääkin käydä katsomassa kalenterivinkkisi.
PoistaParempaa joulua toivon minäkin. Eikä sen pitäisi olls ihan mahdoton toive.
Mulla on pari kosmetiikkakalenteria, ne on ihania! Jos olisi lapsia ostaisin varmasti myös jonkun lego kalenterin tai vastaavan. Miehelle tein itse joulukalenterin :) Vielä on saatava partiolaisten kuvakalenteri, se on perinne.
VastaaPoistaIhana, että olet tehnyt miehelle itse kalenterin! Partiolaisten kalenteri on kuulunut meidänkin joulun odotukseen jo monia vuosia.
Poista