Sain jokin aika sitten arvostelukappaleen alkuvuodesta ilmestyneestä Perheen ruokavuosi nimisestä kirjasta. Kirjan takana on kolme naista: Anni Lehti, Anja Mahrenholz ja Minna Vauhkonen. Sama tekijäkolmikko julkaisi viime vuonna kirjan Naperosta nautislelijaksi. Instagramista kirjat löytyvät tililtä @naperostanautiskelijaksi.


Perheen ruokavuosi - helppoja reseptejä naperoille ja nautiskelijoille
Anni Lehti, Anja Mahrenholz & Minna Vauhkonen/ 2019/ Readme/ 253 sivua


Perheen ruokavuoden mainostetaan olevan arjen pelastus kaikkiin koteihin. Kirjassa on yli 60 maukasta ja terveellistä kasvispainotteista ruokaohjetta. Kirjan kauniista ja tunnelmallisista kuvista välittyy vuoden kiertokulku. Kirjan reseptit on jaettu vuodenaikojen mukaan ja niissä hyödynnetään kunkin kauden raaka-aineita. Kirja tarjoaa arjen ruokavinkkien lisäksi ideoita, miten ruokavalioon saa lisättyä enemmän kasviksia ja miten koko perhe syö terveellisemmin. Useat kirjan ruoat on helppo valmistaa myös lasten kanssa. Eikö kuulostakin täydelliseltä? Eikä kirjan kuvaaminen arjen pelastajaksi kuulosta ollenkaan liioitellulta.


Minä olen tehnyt kirjasta vasta pinaattilettuja nokkospannarin ohjeella ja kurkumalattea. Ensi keväänä aion ehdottomasti taas kerätä nokkosia! Nyt kuivatut nokkoset ovat jo loppuneet ja jouduin turvautumaan pakastepinaattiin. Kurkumalatte pääsi heti suosikkijuomieni joukkoon. Kurkumalatella ei ole nimestään huolimatta mitään tekemistä kahvin kanssa. Juomassa on muun muassa kauramaitoa, inkivääriä ja kurkumaa.

Mitä kirjan ohjeita aion ehdottomasti kokeilla?

Miltä kuulostaa? Jos kiinnostuit kirjasta, niin nyt sinulla on mahdollisuus voittaa Perheen ruokavuosi, osallistumalla arvontaan. Kerro kommentissa teidän perheen lempiruoka. Kerro myös sähköpostiosoite, josta saan sinut kiinni voiton osuessa kohdalle. Jokainen osallistuja saa yhden arvan. Jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi, niin käy osallistumassa arvontaan myös Instagram-tililläni @minnakil

1 arpa kaikille osallistujille

Arvottavana on yksi kirja. Instagramissa ja blogissa osallistuu saman kirjan arvotaan. Postitan kirjan vain Suomeen.


Arvonta päättyy perjantaina 22.3 klo 24.

Viime viikolla innostuin virkkaamaan Barbeille liivit keltaisesta pörrölangasta. Toinen liivi on kummitytölle ja toisen saivat omat tytöt leikkeihinsä. Meillä leikitään Barbeilla tällä hetkellä joka päivä. Minäkin osallistuin tällä viikolla Barbie-leikkeihin leikkimällä kampaaja-Barbiella. Käsittelyssäni nuket saivat Niiskuneidin selvityssuihketta hiuksiinsa ja hiuksista tuli hieman sileämmät.

Sulje some

Aloitin Ekopaaston keskiviikkona. Yhtenä tavoitteena minulla on vähentää sosiaalisen median käyttöä. En ole ollut kokonaan ilman somea, mutta olen ollut vähemmän somessa. Minulla on ollut tapana selata Instagramia lasten päiväuniaikaan teetä juodessani. Töiden jälkeen olen usein maannut sohvalla puhelin kädessä. Tällä viikolla luin päiväuniaikaan kirjaa teetä juodessani. Töiden jälkeen olen muun muassa pelannut tyttöjen kanssa Muuttuvaa labyrinttiä ja leikkinyt Barbeilla. Viikonloppuna teimme tyttöjen kanssa Barbeille tyhjistä limsapulloista laivan. Nuket ovat laskeneet aluksella ulkona mäkeä ja seilanneet sillä sisällä ammeessa.

Viikon kirjat

Minusta ei tule Leipuri Hiivaa

Olen haaveillut jo useamman vuoden käynnistä Junibackenissa. Jo lapsena rakastin Astrid Lingrenin kirjoja. Nyt aikuisena olen lukenut Lingrenin kirjoja ääneen omille lapsilleni. Talvilomalla toteutui vihdoin haaveeni Junibackenissa käynnistä. Tukholman risteily oli jo vaarassa jäädä minulta väliin, koska sairastuin juuri ennen loman alkua. Terveydyin onneksi sen verran, että pääsimme risteilylle miehen ja tyttöjen kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun reissasimme tällä kokoonpanolla. Esikoinen oli meidän matkan ajan Vierumäellä. Hän oli yhden yön kumminsa perheen luona ja toisen yön salibandy-leirillä. Toinen poikamme oli isovanhempien luona Espanjassa.

Vaikka olemme matkustelleet perheen kanssa aika paljon, niin monet perinteiset lapsiperhekohteet ovat meiltä kokematta. Emme ole esimerkiksi käyneet Naantalin Muumimaailmassa, Puuhamaassa tai Linnanmäellä. Minua kauhistuttaa ajatus paikoista, jotka ovat täynnä lapsiperheitä. Hieman jännitti lähteä talvilomalla risteilemään ja Junibackeniin. Meluisat ja täydet leikkipaikat ja kiljuvat lapset eivät vastaa käsitystäni unelmalomasta.

Matkustimme junalla Helsinkiin ja raitiovaunulla rautatieasemalta satamaan. 5-vuotias kuopus oli sekä junassa että ratikassa ensimmäistä kertaa elämässään. Normaalisti olisimme kävelleet rautatieasemalta satamaan, mutta minun flunssani takia valitsimme ratikan. Matkustimme Silja Serenadella ja tyttöjen riemuksi meillä oli Promenade-hytti. Ikkunalaudalla leikittiin mukana olleilla Barbieilla ja katseltiin ihmisiä Promenadella. Flunssani sai meidät myös valitsemaan helpoimman tavan matkustaa Tukholmassa satamasta Junibackeniin. Ostimme laivan infosta liput Siljan bussiin, joka vei meidät Junibackenin pysäkille. Junibackenin läheltä löytyy myös Wasa-laiva ja Nordiska Museet.







Satujunan jälkeen tutustuimme Huvikumpuun ja katsoimme näytelmän Peppi muuttaa Huvikumpuun. Haukoimme henkeä, miten taitavia lapsinäyttelijät olivat. Esitys sopi myös meidän ruotsia osaamattomille tytöille.






Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös söimme Junibackenissa. Kahvia-ravintola oli ihanan värikkäästi sisustettu. Tarjolla oli kotiruokaa ja herkkuja. Minä söin kanasalaatin, lapset lettuja ja banaania, mies Tortillaa. Junibackenista löytyy myös Ruotsin suurin lastenkirjakauppa.






Mitä nyt kun haave Junibackenista on toteutunut? Viime viikolla kuulin Astrid Lingrenin Vimmerbystä. Astrid Lingrenin on sieltä kotoisin ja sinne on rakennettu kuulemma aivan ihana satumaailma!
Nyt haaveilen siis Vimmerbystä.

Ja Junibacken oli aivan ihana! Kannatti ehdottomasti käydä!


Junibackenin tarina ja linkki Junibackenin nettisivuille.

Muistan jo miten teini-ikäisenä ajatus paastosta ennen pääsiäistä kiehtoi minua. En ollut mitenkään erityisen uskonnollinen, mutta jokin paastossa ja etenkin ortodoksisessa pääsiäisessä kiehtoi ja kiinnosti. Ajatus paastosta jäi siis jo teini-iässä muhimaan jonnekin takaraivoon ja muutama vuosi sitten, kun kuulin ensimmäisen kerran Ekopaastosta innostuin ajatuksesta. Osallistuin ensimmäisen kerran Ekopaastoon toissa vuonna. Silloin jätin paaston ajaksi punaisen lihan pois ruokavaliostani. Viime vuonna jätin ruokavaliostani paaston ajaksi pois punaisen lihan, kanan ja kalan.






Viime vuonna osallistuin paaston aikana Ekopaastoretriittiin Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa. Voit käydä lukemassa Kokemuksistani Hiljaisuuden retriitistä. Retriitti oli mahtava kokemus ja juurikin retriitin innoittamana syntyi ajatus ottaa sosiaalisen median käytön rajoittaminen mukaan tämän vuoden paastotavoitteisiini. Pidin puhelimeni lentotilassa koko retriitin ajan. En siis voinut vastaanottaa viestejä, puheluita tai käyttää nettiä. Käytin puhelinta ainoastaan kamerana, kun kuvasin kaunista Heponiemen luontoa.

Tämän kirjoituksen kuvat ovat kuvia kasvisruuista vuoden takaiselta Ekopaastolta.


Lady of the Mess on kirjoittanut blogissaan Ekopaastosta useammankin kerran. Minäkin taisin lukea Ekopaastosta ensimmäisen kerran hänen blogistaan. Hänen tämän vuoden kirjoituksestaan tulee hyvin ilmi Ekopaaston idea. Kannattaa käydä lukemassa! Lady of the Messin Ekopaasto.

Sinua saattaa kiinnostaa lukea

Viime viikolla vietimme koko perhe talvilomaa. Tänä vuonna emme viettäneetkään lomaa yhdessä. 11-vuotias poikamme lähti heti loman alussa Espnjaan. Hän lensi sinne yhdessä äitini kanssa. Kotiin hän palaa tänä iltana yksin. Olemme ostaneet hänelle saattajapalvelun koneeseen. Tämä on hänelle ensimmäinen kerta yksin lentokoneessa. En tiedä, kuka jännittää eniten! Minuakin nimittäin jännittää.

13-vuotias esikoisemme oli lomalla Vierumäellä salibandy-leirillä. Samalla hän oli yhden yön kumminsa eli siskoni perheen luona. Samaan aikaan minä, mieheni ja tytöt teimme risteilyn Tukholmaan. Matkan pääkohde oli Junibacken.



Lomalla miehen sisko ja lasten serkut tulivat meille kahdeksi yöksi. Ohjelmassa oli lasersotaa Megazonessa,  Raks buffet, uimista uimahallissa ja laskettelua Messilässä. Minä osallistuin lähinnä kuljettamiseen ja syömiseen. Loman alussa iskenyt flunssa esti urheilemisen lomalla.

Lomalla

Viime vuosina meillä on välillä jäänyt lasten synttäreitä viettämättä. Viikonloput ovat usein täynnä turnauksia ja muuta ohjelmaa, vierailla on myös omat menonsa. Yhteisen vapaan viikonlopun löytäminen ei aina ole onnistunut. Arki-illat taas eivät ole hyvä vaihtoehto juhlille, koska osa sukulaisistamme asuu kaukana. Joskus jo suunnitellut juhlat ovat peruuntuneet sairastumisen vuoksi.

Eilen järjestimme synttärit reilu viikko sitten 13 vuotta täyttäneelle esikoiselle. Kaikki eivät tällä kertaa päässeet paikalle. Esimerkiksi pikkuveli lomaili isovanhempien luona Espanjassa. 







Kinkku-sienipiirakoissa ei kermaa ja juustoa säästelty. Mutakakku on meillä jo vuosia ollut vakiotarjottava poikien synttäreillä. Helppo ja nopea tehdä. Kakun voi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Tein kakun gluteiinittomana Olga Temosen ohjeella. Vaihdoin spelttijauhot gluteiinittomaan jauhoseokseen.

8-vuotias teki sitruunamuffinssit. Ne ovat hänen herkkuaan, hän kun ei suklaasta tykkää. Miehen siskot olivat auttamassa juhlajärjestelyissä. Toinen siskoista vei paikalla olleet 5 lasta uimaan ja toinen teki kanssani tarjottavia juhliin. Mies saapui hieman ennen juhlien alkua toisista juhlista vanhempiensa ja siskonsa miehen kanssa. Välillä menee vähän sumplimiseksi nämä menot ja aikataulut, mutta on se sen arvoista. Saatiin järjestettyä lapselle juhlat yhden välivuoden jälkeen. Ja kai tässä pitäisi pitää itsensäkin jonkinlaisessa juhlienjärjestämis-vireessä. Ei ole kuin  pari vuotta ensimmäisiin rippijuhliin.