posts in category talvi
keskiviikko 10. maaliskuuta 2021
Miten kaikin tavoin hiihtoloma voi mennä pieleen?
Neljällä lapsellamme oli viikon hiihtoloma koulusta. Minä sain heidän lomaviikolleen kuusi vapaapäivää käyttämällä työaikapankkiin kertyneitä tunteja. Miehen oli tarkoitus myös lomailla. Loman lähetessä miehen lomapäivät vähenivät. Töissä oli liian kiireistä. Lopulta mies ei voinut pitää yhtään lomapäivää. Päinvastoin hänellä oli pitkiä työpäiviä lasten lomaviikon alussa. Lopulta meillä oli yksi yhteinen koko perheen vapaapäivä hiihtoloman aikana, lomaviikon ensimmäinen sunnuntai.
Meillä oli haaveissa matkustaa Keski-Suomeen äitini ja hänen miehensä luokse, jos vain koronatilanne sen sallii. Ei sallinut. Koronatilanne huononi juuri ennen lomia, eikä ollut suositeltavaa matkustaa. Niinpä reissu peruttiin yhteisellä päätöksellä.
Olin haaveillut retkiluistelusta lomalla, mutta plussakeli vesitti luisteluhaaveet röpelöittämällä jään.
Mitä me sitten teimme lomalla?
Minä kävin kolme kertaa hiihtämässä. Viimeinen kerta jäi erityisesti mieleen, sillä suksivalinta ei osunut kohdalleen. Sukset eivät pitäneet yhtään. Tasatyönnöin eteneminen oli raskasta ja välillä yritin luisteluhiihtoa, joka ei oikein ole minun juttu. Ainakaan perinteisen tyylin
suksilla ja monoilla.
Kohokohtia tällä lomalla oli illalla television katselu ja herkkujen syöminen. 10-vuotiaan kanssa teimme yhdessä donitseja ja vohveleita. Televisiosta katselimme muun muassa Putousta, Master Chefiä, Myyrää, Kuutamolla-sarjaa ja Sukuni tarinaa. Yle Areenasta katsoin Unelmaa Lapista. Miehen kanssa aloimme seuraamaan Maajusseja maailmalla. Luin myös kirjoja ja kuuntelin äänikirjoja.
Kävimme Heinolassa katsomassa valotaidetta. Alexander Reichsteinin He olivat täällä -valonäytelmän 1800-luvun hahmot olivat esillä hiihtolomaviikolla Heinolan Rantapuistossa. Mieskin ehti töiltään meidän mukaan Heinolaan. Hänen jääkiekossa katkenneiden hampaiden tilalle tehdyt tekohampaat värjäytyivät erikoisen värisiksi ultraviolettivalossa.
Jos tämä blogipostaus kuulostaa rasittavalta valitukselta, niin tämä ei ole mitään siihen verrattuna, mitä perheeni on saanut kuulla viime aikoina.
Onneksi kiukutteluni ja synkät ajatukseni pilasit vain lähinnä oman lomatunnelmani. Nyt kun katselen jälkeenpäin lomaviikon kuvia kännykästä, niin viikko ei näytä ollenkaan niin pahalta. Olihan meillä paljon mukavia hetkiä. Moni kaveri ja somekaveri tuntui lomailevan Lapissa hiihtolomalla. Heidän kuvien katsomista somessa oli pakko vältellä. Olin liian kateellinen.
Mukavaa viikkoa!
maanantai 1. maaliskuuta 2021
Helmikuu 2021
Helmikuussa
- Osallistuin Juomavinkin kuohuviinitastingiin facebookissa
- Meillä oli 16. hääpäivä
- Esikoinen täytti 15 vuotta
- Kävin hiihtämässä useamman kerran
- Vietimme päivän ulkoillen ystäväperheen kanssa Hartolassa
- Talvilomareissu Keski-Suomeen peruttiin koronan takia
- Mies perui lomapäivänsä töiden takia
- Kuuntelin 5 äänikirjaa ja luin 3 kirjaa
- Katsoin Yle Areenasta Unelma Lapista dokumenttisarjan, joka oli aivan ihana!
- Netflixistä katsoin Bridgestonea, enkä ymmärrä miksi sarjaa hehkutetaan niin paljon
Helmikuun kirjat
Helmikuussa kuuntelin 5 äänikirjaa ja luin 3 kirjaa. Kirjoista kolme oli dekkaria. Minähän en ole lukenut oikeastaan koskaan dekkareita. Olen kokenut ne liian pelottaviksi ja ahdistaviksi. Viime syksyn jälkeen olen lukenut jo viisi dekkaria. J.K. Rowlingin Ikkabogin luin ääneen kuopukselle. Oli ihanaa lukea pitkästä aikaa lapselle. Samalla meille syntyi hyviä keskusteluita kirjasta ja vähän muustakin.
Oyinkan Braithwaite, Sisareni sarjamurhaaja
Nigerialaisen Braithwaiten esikoiskirja Sisareni, sarjamurhaaja oli viihdyttävä ja nopeasti luettava kirja. Virkistävän erilainen dekkari.
J.K. Rowling, Ikkabog
Pitkästä aikaa luin ääneen lapsille. Jo pidempään olen ulkoistanut lukemisen äänikirjasovelluksille. Yhdessä vietetty aika kirjaa lukien ja luetusta keskustellen oli niin ihanaa, että aloitan kohta jonkin toisenkin kirjan lukemisen lapsille.
Rowling on keksinyt Ikkabog tarinan jo 10 vuotta sitten, mutta korona sai hänet julkaisemaan kirjan. Alkuun kirja oli luettavissa netissä ja lapset saivat osallistua kilpailuun, jossa piirrettiin kuvituksia kirjaan. Suomenkielisessä Ikkabogissa on suomalaisten lasten piirroksia.
Anni Kytömäki, Margarita
En oikein tiedä, mitä sanoisin Anni Kytömäen Finlandia-palkinnon vuonna 2020 voittaneesta Margaritasta. Olen vaikuttunut! Kirja oli runsas ja monipuolinen. Opin uutta muun muassa simpukoista ja poliosta.
Anna-Leena Härkönen, Olis niin kiva ja muita kirjoituksia
Kuuntelin Härkösen Olis niin kivan kepeänä välipalana. Ja kivahan kirja olikin. Viihdyttävää, helppoa ja ajatuksiakin herättävää kuunneltavaa yhdeltä nuoruuden ajan lempikirjailijaltani.
Elina Backman, Kun kuningas kuolee
Esikoisdekkari, jonka tapahtumat sijoittuvat Hartolaan. Olen viettänyt lapsena ja nuorena paljon aikaa Hartolassa isovanhempieni luona. Olikin kiinnostavaa, että kirjan tapahtumat sijoittuivat tuttuihin paikkoihin. 17 tuntia äänikirjaa tuntui etukäteen pitkältä, mutta henkilöt ja tapahtumat tempaisivat mukaansa. Syyllinenkin selvisi vasta lopussa.
Eija Piekkari, Haamupari
Jo toinen kirja peräkkäin, jossa liikutaan Päijät-Hämeessä ja tutuissa paikoissa. Olen näköjään huomioinut nämä koronasuositukset myös lukemissani kirjoissa. En juuri poistu omasta maakunnasta edes kirjojen välityksellä.
Dekkari on ensimmäinen osa sarjaa, joka kertoo lahtelaisesta kansantanssia harrastavasta poliisista, Kristiina Elosta. Viikonlopun harjoitusleiri päättyy ikävästi, kun yksi tanssijoista kuolee väkivallan uhrina.
Katriina Huttunen, Surun istukka
Surun istukka on Katriina Huttusen omaelämäkerrallinen esikoisromaani, jossa hän kertoo tunteistaan ja ajatuksistaan tyttärensä itsemurhan jälkeen.
Kirja kuvaa katkelmien omaisesti äidin tunteita ja tekemisiä noin kaksi vuotta itsemurhan jälkeen. Kirjassa vieraillaan usein hautausmaalla ja kuvaillaan läheisten suhtautumista kuolemaan ja surevaan äitiin.
Lena Andersson, Omavaltaista menettelyä - Romaani rakkaudesta
Ajattelin tämän kirjan olevan kevyt hömppäinen välipala. Kirja oli lyhyt, mutta erilainen romaani rakkaudesta kuin etukäteen luulin. Kirjan päähenkilö Ester rakastuu vanhempaan taitelijaan. Jättää entisen miehensä ja on sekopäisen rakastunut mieheen, jolta ei vastarakkautta saa. Päähenkilön ajatukset ja toiminta ärsytti, ehkä siksi että olen joskus itsekin ollut yhtä typerästi ihastunut.
Hei hei helmikuu!
Tervetuloa maaliskuu!
torstai 22. helmikuuta 2018
Vesijärven jäällä
Viime viikonloppuna meidän sairastaneet lapset olivat siinä kunnossa, että pääsimme koko perhe ulkoilemaan. Ilma oli kaunis. Pakkasta oli jonkin verran, mutta ei onneksi tuulta.
Minä ostin vuosi sitten retkiluistimet ja niillä oli mukava luistella Lokin rannasta Mukkulaan ja takaisin aurattua reittiä pitkin. Jäällä oli paljon muitakin ulkoilijoita. Jäällä luisteltiin, käveltiin, pyöräiltiin ja hiihdettiin.
Lauantaina meitä oli oman perheen lisäksi jäällä miehen vanhemmat ja lasten serkku. Sunnuntaina luistelin kahdestaan nuoremman poikamme kanssa. Hän viiletti hokkareilla ja minä yritin pysyä retkiluistimilla perässä. En ottanut sauvoja, kun ajattelin meneväni niiden kanssa liian lujaa. Turha luulo! Ihan tosissani sain luistella, että pysyin 10-vuotiaa perässä.
Alun perin meillä piti olla viikonloppuna kahden lapsen yhteiset sukulaissynttärit, mutta kun yhdellä lapsella oli torstaina lämpöä, niin juhlat peruttiin. Viime aikoina jyllänneiden pitkään kestäneiden kuumeiden takia oletimme, että lapsi olisi sairastanut koko viikonlopun. Onneksi olimme väärässä taudin keston suhteen ja lapsella oli lämpöä vain yhtenä päivänä.
Vielä perjantai arkea ja sitten lapsilla ja miehellä alkaa talviloma. Minulla ei tänä(kään) vuonna ole talvilomaa, mutta eiköhän me jotain yhdessä perheen kanssa ehditä tekemään myös työpäivieni jälkeen. Ainakin valoisuus on lisääntynyt, joten töiden jälkeen ehtii ulkoilla valoisassa. Ja saanhan minä ulkoilla myös töissä.
Lomaillaanko teillä?
Mukavia talvipäiviä!
torstai 1. helmikuuta 2018
Tammikuu 2018 eli kännykkäkollaasit tammikuulta
Tammikuussa on nautittu lumesta ja talvesta. Minä olen hiihtänyt ja luistellut kerran. Lapset hieman useammin. Pojat ovat käyneet laskettelemassa. Nuorinkin on päässyt ensimmäistä kertaa laskettelemaan. Tytöt osallistuivat lasten talviolympialaisten hiihtokilpailuihin. Nuorin odottaa jo uusia mitaleita kilpailuja.
Tammikuuhun on mahtunut myös sisäliikuntaa. Treenien lisäksi on ollut salibandy ja koristurnauksia. Nelosluokkalaisemme oli kahden yön turnausmatkalla Turussa. Kyseessä oli hänen ensimmäinen koristurnauksensa. Me vanhemmat emme olleet mukana. Poika nukkui koulun lattialla parisenttisellä retkipatjalla. Ekaluokkalainen tyttömme oli ensimmäistä kertaa futisleirillä. Hänkin ilman vanhempia. Sängyssä sentään nukkuivat. Milloin näistä lapsista kasvoi näin isoja?
Välillä on ihailtu auringonpaistetta ja kauniin väristä taivasta. Minä kävin miehen ja nuorimman kanssa Kiikun lähteellä ottamassa valokuvia. Kameralaukku unohtui lähteelle, mutta onneksi se sieltä löytyi.
Hoitolasten kanssa olen pakkasella jäädyttänyt maitotölkkeihin oksia veden sekaan sekä vesiväreillä värjättyä vettä. Hoidossa meillä on tammikuussa ollut eläinteema ja siihen liittyen virkkasin lapsille leikkimaton eläinleikkejä varten.
Blogissa olen tammikuussa esitellyt lähinnä vain lapasia.
Tammikuussa tein blogiin koosteen vuonna 2017 tekemistäni käsitöistä.
Kuukauden luetuin postaus oli virkattu alusta eläinleikkeihin.
Minä latasin tammikuussa puhelimeeni BookBeatin ilmaisen kokeilujakson. Harkitsin myös lähtemistä mukaan Helmet-lukuhaasteeseen.
Tammikuussa luetut/kuunnellut kirjat:
Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät
Aki Linnanahde: Jere
Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu- blogin kollaasihaasteeseen. Käykäähän katsomassa muiden hienoja kollaaseja!
Millainen oli sinun tammikuusi?
Energistä helmikuuta!
torstai 14. tammikuuta 2016
Kuvia auton ikkunasta
Luonto näytti kauniilta kun ajelimme sunnuntaina Mikkelistä kohti etelää. Olo oli kiitollinen. Takana oli hauska viikonloppu mukavien ihmisten kanssa. Postaus serkustapaamisesta löytyy täältä! Myös lapsilla oli ollut hauskaa omien serkkujensa kanssa mummon ja papan luona. Kiitollisia olimme siis myös siitä, että isovanhemmat ottivat koko kuuden lapsen serkuslauman hoidettavakseen.
Kuvat ovat käsittelemättömiä ja liikkuvasta autosta ikkunan läpi kuvattuja. Luonto oli oikeasti paljon kauniimman näköinen kuin näissä kuvissa.
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
Joululahja
Sovimme miehen lapsuuden perheen kanssa viime vuonna, että emme osta joululahjoja aikuisille. Kaikilla tuntuu olevan jo liikaakin tavaraa. Myös kiirettä on kaikilla ja ihan liian harvoin ehdimme tavata koko porukalla. Tämä koko porukka tarkoittaa kahdeksaa aikuista ja kuutta lasta. Siispä sovimme, että joululahja on yhteinen talviurheilu/ulkoilu viikonloppu. Viime viikonloppuna sitä sitten vietettiin Savossa. Meitä oli seitsemän aikuista ja kuusi lasta.
Mahtava tapa aloittaa talvilomaviikko. Kiitos kaikille asianosaisille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
