Kaksplus.fi

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kukkailoittelua


 
Sain tänään aamupäivällä apilakimpun meidän kolmevuotiaalta. Hän on innokas keräämään kukkia. Kesällä erilaisia kimppuja tuli välillä melkein joka päivä.  
 





Meillä kävi tänään vieraita pojan 9-vuotissyntymäpäivillä. Sain lisää kukkia. Hortensioita ja maksaruohoa ja oli mukana tuo vaaleanpunainen kukka, jonka nimeä en tiedä.




Tämän poikkeuksellisen kukkaisan päivän kunniaksi ajattelin osallistua ensimmäistä kertaa Mansikkatilanmailla-blogin Kukkailoittelua-haasteeseen.

 
Mukavaa alkavaa viikkoa!

lauantai 24. syyskuuta 2016

Jotain värikästä (Makro Tex-haaste)

 
 


Pieni Lintu-blogin tämän viikon Makro Tex-haasteen aiheena on Jotain värikästä. Ensimmäisenä minulle tuli mieleen elämä. Siis juuri nyt jotain todella värikästä on itse elämä. Vietän suurimman osan ajastani lasten kanssa. He pukeutuvat värikkäästi ja ovat värikkäiden lelujen ympäröimiä. Ulkoilemme paljon ja tällä viikolla olemme ihailleet syksyn väreissä loistavia vaahteroita sekä pihlajanmarjoja.




Huomasin muuten, että meidän nuorimmalla on tässä kolmannessa kuvassa eri takki ja housut. Kukaan muu ei ehkä huomannut. Apua! Kai hänellä on muitakin kuin pinkkejä vaatteita!





Värikästä viikonloppua!
 
Tässä vielä bonuskuva lähinnä minulle itselleni, jotta selviäisin tästä pinkistä shokista. En ajatellut olevani näin stereotyyppinen tytön äiti, joka pukee lapsensa yltä päältä pinkkiin.
 
 
 

perjantai 23. syyskuuta 2016

Perhepäivähoidossa tapahtuu - Joogaa lasten kanssa

Lainasin kirjastosta Vivian Seegen lapsille tarkoitetun joogakirjan. Seege on yrittäjä, fysioterapeutti, joogaopettaja ja kahden lapsen äiti. Kirja on kirjoitettu 4-8 -vuotiaille. Kirjassa on satu, jonka voi pelkästään lukea tai sadun voi lukea ja samalla tehdä kirjan ohjeiden mukaiset joogaliikkeet. Lopusta löytyy vielä peli, jossa edetään noppaa heittämällä ja tehdään välillä joogaliikkeitä. Me olemme nyt pari kertaa lukeneet kirjan ja "jooganneet" samalla. Lapset ovat tykänneet sadusta ja joogaliikkeiden tekemisestä. Tämä "joogaaminen" on etenkin 4- ja 6-vuotiaan mieleen. Tekisi mieli kokeilla kirjaa myös meidän koululaisten kanssa.
 
 
 
 
Tämä kirja saa siis lämpimät suositukset meiltä. Mietin jo kirjan hankkimista itselle. Se on jo paljon, sillä nykyään pyrin tavarasta pikemminkin eroon kuin, että haalisin sitä lisää. Kirja löytyy netistä.. Ja nettisivuilta löytyi myös joogaharjoituksia.
 


 
Sovimme jo 6-vuotiaan kanssa, että joogataan huomenna heti aamusta. Nyt lapset saavat katsoa leffaa ja syödä karkkipäivän karkkeja.



Mukavaa viikonloppua!

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kadonnut neulomisinto

Perustin blogin alun perin paikaksi, jossa esittelisin neulomani ja virkkaamani käsityöt. Eniten esittelyn arvoiset käsityöni olen tehnyt jo ennen ensimmäisen blogini perustamista. Aloitettuani blogin kirjoittamisen olen neulonut lähinnä villasukkia ja niitäkin hiipuvalla tahdilla.

Elokuussa sain pitkästä aikaa jotain valmiiksi. Viimeistelin jo pitkään kesken olleet villasukat. Siitä innostuneena sain eilen valmiiksi kahdet myös jo pidempään kesken olleet villasukat. Tässä uusimmat valmistuneet villikissasukat. Voisivatko nämä olla tiikerit? Sukat on neulottu Novitan Seitsemän Veljestä Viidakko-langasta. Kärjet ovat valkoista Seiskaveikkaa. Mustalla langalla ja parsinneulalla väkersin nuo "varpaat" jälkeenpäin. Itse en ole keksinyt tätä mallia näihin sukkiin vaan idea on peräisin jostakin Facebookin neulonta ryhmästä. Ja niitähän muuten riittää! Esimerkiksi vaikka Löysäpipoiset neulojat,   Voihan villasukka! ja  Ihania lapasia!

 

 
Joko te olette kaivaneet puikot esiin viileämpien ilmojen tultua? Vai tuleeko puikkoja koskaan kaivettua esiin? Minä olen opetellut neulomaan vasta aikuisena, kun tein toiselle lapselle villavaippahousuja. Kouluaikana sain aikaiseksi vain yhden liian lyhyellä peukalolla varustetun lapasen ja liian pienet villasukat. Villasukkia oli sentään kaksi. Koulussa virkattu pannulappukin oli suunnikas tai jokin muu omituisen muotoinen lankasotku. Että paljon olen ainakin niistä ajoista oppinut ja kehittynyt. Eilen tuli mieleen, että itselle pitäisi neuloa lapaset. Sen verran oli jo kylmä. Mieheni taas on kysellyt, koska teen hänelle Jack Costeau-tyylisen pipon kaljua lämmittämään. Tällä hetkellä puikoilla on sukat, jotka lupasin tehdä ystävälle syntymäpäivälahjaksi.
 
 
 
Ps. Nuo oikeanpuoleiset sukat ovat muuten ainakin nelisen numeroa liian isot sukkamallin jalkaan.
 
Nyt taidan viettää pienen meditatiivisen hetken neulepuikkojen ääressä.
 

torstai 15. syyskuuta 2016

Mietelause tälle viikolle



Viime viikonloppuna tunsin suurta riittämättömyyttä. Minun viikonloppuni alkaa jo perjantaina, jolloin minulla on vapaapäivä. Perjantaina olin väsynyt, mutta silti tuli touhuttua ja tehtyä paljon. Kaiken lisäksi vielä valvottuakin myöhään. (Suuri virhe)
 
Lauantai alkoi lempeästi. Mies tosin lähti jo aikaisin kirjastoon opiskelemaan. Minä kirjoitin blogiani ja vietin lasten kanssa rauhallisen aamun. Kaikki meni mukavasti puoli yhteen saakka, jolloin muistin yhtä-äkkiä eskarilaisen kaverisynttärit, jotka olisivat olleet klo 11-13. Minua harmitti vähintään yhtä paljon kuin eskarilaista.
 
Oli hieman huono-omatunto lähteä lähes saman tien ajamaan Vierumäelle Day Spahan erikoiskasvohoitoon. Sieltä jatkoin matkaa vielä Heinolaan Partylite kynttiläkutsuille, josta kotiuduin vasta lasten mentyä nukkumaan. Mukava päivä, mutta rankka kaltaiselleni introvertille.
 
 
 
Sunnuntaina olisin tarvinnut palautumispäivän kaikista sosiaalisista tilanteista. Sitä vastoin päädyinkin pesemään viisi koneellista pyykkiä ja olemaan lasten kanssa koko iltapäivän ja illan. Oli nimittäin miehen vuoro viettää omaa aikaa golfkisojen merkeissä Vierumäellä. Sunnuntai-iltana olin jo lähes itkupotkuraivari fiiliksissä saatuani lapset nukkumaan.
 
Onneksi minulla on ymmärtäväinen mies, joka jaksoi kuunnella sekavaa kiukutteluani niin kauan, että sain lopulta sanottua kaipaavani omaa aikaa. Siis aikaa aivan yksin. Minä nimittäin nautin todella paljon muiden ihmisten seurasta, mutta se myös väsyttää minua. Vastapainoksi tarvitsen rauhallista yksinoloa. Sitä ei olekaan ollut liikaa tarjolla viime aikoina. Meitä asuu tässä kerrostalo kolmiossa kuusi ihmistä. Täältä ei löydy huonetta tai edes nurkkia, joihin voisi vetäytyä hiljaisuudesta nauttimaan. 
 
Keskustelu miehen kanssa ja se, että koin tulleeni kuulluksi ja ymmärretyksi helpotti uuden viikon aloittamista. Mies todellakin mietti, miten voisi helpottaa minun viikkoani ja tarjota mahdollisuuksia oman ajan viettämiseen. Ei todellakaan helppo tehtävä tämän työ/harrastus/miehenopiskelu/yllättävätmenot-rumban keskellä. Maanantaina mies ilahdutti tekemällä meille lounaan valmiiksi. Illalla minulla oli vielä valokuvauskurssi. Tiistaina pääsin yksin saunomaan ja uimaan järven rannalle. Lisäksi löysin netistä tämän mietelauseen, joka tuli vastaan juuri sopivaan aikaan.
 
 
 
 

You do enough
You are enough
You have enough
Relax
 
 
 
Tällainen vuodatus tähän torstai-iltaan. Olin jo kahden vaiheilla, että deletoinko tämän kirjoituksen vai julkaisenko. Voisinhan tämän toki tallentaa ja miettiä asiaa yön yli. Sellainen vain ei ole minun tapaistani.
 
 
 
Mukavaa viikonloppua!
 


tiistai 13. syyskuuta 2016

Mustaa ja valkoista - Kontrasti




Osallistun näillä kuvilla Nauran auringolle-blogin Mustaa ja valkoista-haasteeseen. Tällä kertaa aiheena on kontrasti. Sunnuntaina kävin kävelyllä tyttöjen kanssa kodin lähellä. Minä yritin räpsiä mustavalkoisia kuvia, vanhempi tyttö sai kokeilla ensimmäistä kertaa Pokemon-peliä minun puhelimellani ja nuorin touhusi kaikenlaista. Söi aroniamarjoja, keräsi käpyjä ja kukkia.




Minä olen ollut nyt pari kertaa valokuvauksen peruskurssilla ja tuntuu, että mitä enemmän kuulen uutta sitä vähemmän enää osaan mitään. Näistä kuvista kaksi ensimmäistä on otettu kameran mustavalkokuvauksella ja kaksi viimeistä on muutettu tietokoneella mustavalkoisiksi. Niin ja mitään kuvankäsittelyohjelmaahan minä en ole ladannut tälle tietokonevanhukselle vaan klikkasin paria nappia valokuva-albumissa.

Valokuvauskurssilla ei ole puhuttu vielä mitään mustavalkokuvien ottamisesta, mutta hyviä vinkkejä löytyi Nauran auringolle-blogista.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Ihanan kamala arki

Mihin tämä viikko taas hujahti? Aika kiitää niin nopeasti, ettei perässä meinaa pysyä. Viikko sitten olimme rippijuhlissa. Ihan kuin oltaisiin oltu siellä eilen. Toisaalta kyllä tässä viikon aikana tietää taas kilpailleensa kellon kanssa, kun on pitänyt hakea eskarista, valmistaa lounasta, viedä harrastuksiin, imuroida, pestä pyykkiä, tehdä iltaruokaa, hoputtaa lapsia nukkumaan ja herättää heitä. Kaikki ei aina mene niin hyvin kuin suunnittelee. Huumorilla yritetään selvitä. Niin kuin esimerkiksi siitä, kun lähdön hetkellä juhliin minun ja tytön juhlakenkiä ei löytynyt mistään ja nuoremman pojan juhlakengät olivat jääneet kesän aikana pieneksi. Tyttö lähti feikkicrocseissa, poika mustissa tennareissa ja minä yhdistin vaaleanpunaiset kengät muuten musta-valkoiseen asuun.


 
 
Miehen kanssa on useammankin kerran todettu, että kyllä tämä varmasti tästä helpottaa ja rauhoittuu. On meillä vielä kahdenkeskistä aikaa joskus. Miehellä on töidensä lisäksi vielä poikien salibandy valmennus ja omat opiskelut. Muutaman kerran olen ajatellut ja sanonut ääneenkin, että syyslomalla helpottaa hetkeksi tämä rumba. Pääsääntöisesti yritän kuitenkin elää hetkessä ja nauttia siitä. Niin ja ei me ihan oikeasti uskota, että tämä elämä ihan heti hiljenee ja rauhoittuu. Yritämme löytää niitä yhteisiä hetkiä arjen lomassa. Eilen kävimme kahdestaan ruokakaupassa.
 
Tällä viikolla sain kokea taas liikunnan antavan voimaa. Lähdin väsyneenä lenkille. Tein omaan kuntooni nähden melko rankan hölkkätreenin. Jälkeenpäin olo oli hyvä ja energinen. Treenaaminen ei suinkaan vienyt niitä viimeisiä voimia vaan antoi lisää energiaa. Tämä itsestäänselvyys piti kirjoittaa tänne blogiinkin muistiin. Minun kun on niin helppo jättää liikunta väliin väsymykseen ja kiireeseen vedoten. Voihan sitä väsyneenä treenata vähän kevyemminkin.
 
 
 
Tällä viikolla puhuimme hoitolasten kanssa sadonkorjuusta ja kasviksista. Kasviksista puhuminen oli luonnollista, koska söimme joka päivä lounaaksi kasvisruokaa.
 
 
 
Kasvisruokaviikon ruokalista
 

Kolmen pavun keitto
Spagetti ja linssikastike
Pinaattiletut ja keitetyt porkkanat
Kasvisosekeitto 
 
 
 
On minulla ollut hetki aikaa istuakin iltaisin. Sain tällä viikolla nimittäin valmiiksi yhdet keskeneräiset villasukat. En edes muista milloin olen aloittanut näiden neulomisen. Nämä Novitan Nalle-langasta neulotut sukat on laitettu jo postin mukaan kohti pohjoista.
 
 

 
 
Lisää kuvia meidän elämästä löytyy Instagramista. Olen siellä nimellä minnakil
Snapchatissa olen myös nimellä @minnakil
Blogi löytyy Facebookista
 
 
Mukavaa viikonloppua!