Meidän neljävuotias halusi pitää kerhosta vapaapäivän. Se sopi minullekin hyvin. Minulla on nuhan takia veto pois, joten päivä ilman kerhoon viemistä ja hakemista kelloa kytäten tuntui oikein mukavalta. Neljävuotias sanoi itse, että pidetään "Lepäys ja leikkipäivä". Ja sellainen sitten pidettiin. Oikeastaan näitä päiviä on ollut nyt jo kaksi peräkkäin. Ihanaa rentoilua/lötköilyä/vötköilyä/touhua ja puuhastelua. En oikein tiedä mikä sana kuvaisi parhaiten näitä päiviä. On ulkoiltu ja nähty kavereita, mutta silti jotenkin rennommalla otteella kuin yleensä. Ehkä tämä nuha tekee minusta seesteisemmän ja rauhallisemman.




Itse en aina osaa ottaa rennosti. Arki menee minulla helposti samanlaiseksi, tasapaksuksi ja ilottomaksi puurtamiseksi. Jotenkin minusta vain tuntuu, että asiat pitäisi tehdä tietyssä järjestyksessä ja oikeaan aikaan joka päivä, oli sitten arki tai viikonloppu. Ja jos asiat eivät mene niin kuin olen suunnitellut, niin pinnani kiristyy helposti. Lasten kanssa on toki helpompaa, että on aina ne samat rutiinit. Ruuat, ulkoilut ja unet aina samaan aikaan päivästä toiseen. Silti tuntuu, että joskus voisin ottaa rennommin. Eihän meidän ole pakko sännätä ulos joka päivä minuutilleen samaan aikaan. Luovempi ja rennompi ote olisi tarpeen aina välillä.  

Haasteen säännöt:

Tammikuussa...


Meillä on syöty terveellisemmin



Innostuttu smoothieista



Ulkoiltu



Pelattu lätkää



Luisteltu



Minä olen saanut muutaman käsityön valmiiksi Jouluyöstä juhannukseen haasteeseen. Haasteessa on tarkoitus neuloa tai virkata 20 vähintään 50g painoista työtä joulun ja juhannuksen välisenä aikana.






Koukutuin Downton Abbeyhin. Katsoin neljän ensimmäisen tuotantokauden jaksot putkeen Netflixistä. Mistä pääsen näkemään viidennen tuotantokauden jaksot?!



Minä pääsin yksin kampaajalle ja juhliin. (Siis ei lapsia)

Ja kuten joistakin kuvista näkee (kännykkäräpsyjä) olen käyttänyt aktiivisesti Instagramia. Osa kuvista on siis peräisin instasta, jossa olen nimellä minna_kiljustenblogi.

Lähestyvän 10-vuotishääpäivämme innoittamana olen miettinyt meidän parisuhdettamme. Jotain tahdon täällä blogissakin jakaa. Innoitukseksi tai varoittavaksi esimerkiksi. Ihan miten vain. Meillä on kuvia häistä ainoastaan hääkuva-albumissa. Kuvat häistä ja häämatkasta ovat kadonneet vanhan tietokoneen mukana. Tämän postauksen kuvien huonolaatuisuus johtuu siitä, että räpsin kuvat valokuvista.


Olemme olleet miehen kanssa yhdessä yli 14 vuotta. Naimisissa olemme olleet kohta 10 vuotta. Erilaisia parisuhdekursseja olemme harrastaneet 5 vuotta.



Suuri muutos meidän parisuhteessa tapahtui 5 vuotta sitten 5-vuotishääpäivänämme. Osallistuimme silloin ensimmäiselle viikonlopun pituiselle perheleirille. Meillä oli silloin 4 ja 2,5 vuotiaat pojat ja kolmannen lapsen laskettuun aikaan oli muutama viikko. Leirillä oli muutaman tunnin osuus vain aikuisille. Paikalla oli tavallinen pariskunta, joka oli tullut puhumaan parisuhteesta omien kokemustensa kautta. Huomasimme silloin miehen kanssa, kuinka tärkeää on välillä pysähtyä ja keskustella kahdestaan muustakin kuin lapsista. (Ihanaa oli myös leirikeskuksen valmis ruoka.)

Sitten alkoikin vauvavuosi. Rankin koskaan. Meillä oli kolme pientä lasta. Lisäksi vauva sairasteli paljon. Oli korvatulehduksia ja epäonnistuneita unikouluja. Vauvan korvat putkitettiin jo puolivuotiaana. Sen jälkeen oli muutama munuaisaltaantulehdus. Antibioottitiputuksia ja vuodeksi antibioottiestolääkitys. Huolta ja oman ajan puutetta sekä rikkonaisia öitä. Parisuhde jäi taas kaiken muun jalkoihin.



Vuoden päästä perheleiristä osallistuimme Virtaa välillämme-parisuhdeviikonloppuun. Menomatka meni jännityksessä riidellen, mutta viikonloppu oli mahtava. Valmis ruoka, lastenhoito ja kaikkein tärkeimpänä vertaistuki. Keskustelut muiden leiriläisten kanssa yhdessä sekä oman miehen kanssa kahdestaan. Kun kotiuduimme leiriltä tuntui, etteivät jalat kosketa maata ollenkaan. Teimme yhdessä monta ruokaa valmiiksi seuraavaa viikkoa varten. Soittelimme kavereille ja hehkutimme Virtaa välillämme-viikonloppua. (Itseasiassa pari kaveripariskuntaa on sittemmin tuon viikonlopun käynyt.) Näin jälkeenpäin ajateltuna tuosta viikonlopusta jäi tärkeimpänä elämään se päätös, että haluamme molemmat hoitaa ja vaalia meidän parisuhdetta. Meille tuntuu sopivan tämä, että osallistumme ainakin kerran vuodessa johonkin leiriin tai tapahtumaan. Tulee edes silloin pysähdyttyä ja päivitettyä omat ja toisen kuulumiset. Siis sellaiset syvällisemmät. Arjen hulinassa ei aina ehdi ja jaksa. Hädin tuskin kun kuulee niitä omia ajatuksiaan, saati että kertoisi niistä toiselle ja kuuntelisi mitä hänellä on sanottavaa.





Miten teillä? Huolletaanko autoa useammin kuin parisuhdetta? 




Viimeiset kuvat joulukuulta 2012.

Olen aina tykännyt lukea kirjoja. Viime vuosina lukeminen on jäänyt vähemmälle. Toki ajoittain tulee jokin kirja "hotkittua" entiseen malliin, mutta harvemmin. Hyvänkin kirjan lukemiseen kuluu minulta nykyään paljon pidempään kuin joskus ennen. Lapset, netti ja neulominen vievät oman aikansa. Noista oikeastaan tuo netti vie eniten varsinaista lukuaikaa.

Ennen joulua minulle iski ahdistus, että enkö oikeasti lue kirjoja?! Kyllähän ihmisen pitää lukea oikeita kirjoja! Ahdistustani helpotti se, että tajusin lukeneeni lapsille iltasaduksi syksyn aikana useammankin kirjan. Luemme miehen kanssa vuorotellen, mutta joitakin kirjoja vain minä luen. Viime syksynä tällaisia minun yksinoikeudella lukemia kirjoja ovat olleet:

Lähdin mukaan Facebook-ryhmä löysäpipoisten neulojien Jouluyöstä juhannukseen haasteeseen. Tarkoituksena on neuloa tai virkata 20 työtä (vähintään 50g painavia) jouluyön ja juhannuksen välisenä aikana. Kaikki työt pitää aloittaa huhtikuuhun mennessä. Olen ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa. Mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle pääsen ja riittääkö motivaatio ja aika tähän projektiin. Stressiä en aio tästä ottaa, vaikka tietenkin tavoitteenani on saada vaadittu määrä töitä valmiiksi määräaikaan mennessä.

Tähän mennessä olen aloittanut neljä työtä ja yhden olen saanut valmiiksi.


1. Kauluri
Lanka: Rose Mohair
Aloitettu 26.12



2. Lovikka lapaset
Lanka: Huopanen ja Puro, koristeet: isoveli
28.12.14 - 6.1.15


3. Broken seed sukat
Lanka: 7 veljestä
Aloitettu: 3.1




4. Pipo
Lanka: Novita Teddy
Aloitettu: 12.1-