Lasten loma alkoi kesäkuussa. Esikoisella oli kahden viikon kesätyö heti koulun loppumisen jälkeen. Tytöt ja nuorempi poika lomailivat äitini luona Keski-Suomessa kaksi kertaa ja esikoinen kerran. 

Meillä aikuisilla lomaa oli kolme viikkoa. Ylitöitä ja lisätöitä oli ennen lomia. Lasten loma urheiluharrastuksista loppui samaan aikaan, kun minun ja miehen kesäloma alkoi. Niinpä meillä ei ollut mahdollisuutta koko perheen yhteiseen lomamatkaan tänä kesänä. 

Kesällä en ole kirjoittanut tänne blogiin edes näitä kuukausikoosteita. Tässä postauksessa on kollaasit kesäkuulta, heinäkuulta ja elokuulta.

Kesäkuu

Kollaasissa kesäkuu näyttää aurinkoiselta ja rennolta. Lapset lomailivat ja esikoinen oli kesätöissä. Me vanhemmat emme olleet vielä lomalla. Juhannus vietettiin kotosalla. Kävimme uimassa ja saunomassa Herrasmannin leirintäalueella muutamaksi tunniksi vuokraamallamme saunalla.

Heinäkuu

Elokuu

Elokuussa alkoi koulu ja työt. Perheeseemme määrättiin yhdelle lapselle meidän perheen ensimmäinen karanteeni koko korona-aikana. Suppaamaankin pääsimme miehen kanssa, vaikka säiden puolesta elokuu ei ollut kovin kummoinen. Loppukuusta pääsin testaamaan Nature Escapen luontopakopeliä. Lahden kaupunginteatterissa kävin katsomassa Kolme iloista rosvoa. Se oli mahtava sekä lasten että aikuisten mielestä. Suosittelen! 

Iloa ja energiaa syksyyn! 

Huhtikuussa

Huhtikuun kirjat

Huhtikuun blogipostaukset

Helmikuussa

Helmikuun kirjat 

 Tammikuussa

Tammikuun kirjat

Luin kaksi kirjaa ja kuuntelin kuusi äänikirjaa. 

Matt Haig, Keskiyön kirjasto  

Nora on 34-vuotias yksinäinen, sinkku, joka saa potkut töistä. Hänen kissansa löytyy kuolleena kadulta. Norasta tuntuu, ettei hänellä ole mitään syytä elää. Hän päätyy Keskiyön kirjastoon, joka sijaitsee elämän ja kuoleman välissä. Siellä Nora voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka hän olisi voinut elää jos olisi valinnut toisin. Keskiyön kirjasto oli koskettava ja ajatuksia herättävä. Tykkäsin!  

Anita Korhonen, Kirjeitä Tiinalle 

Kirjaston palautushyllystä nappasin mukaani Korhosen kirjan, joka koostuu nimensä mukaan äidin kirjeistä tyttärelleen Tiinalle. Ensimmäinen kirje on huhtikuulta 1987, jolloin äiti kirjoittaa tyttärelleen vieroitushoitoon. Kirjan viimeinen kirje on tammikuulta 2004. Kirjassa seurataan äidin kirjeiden kautta tyttären vuosikymmeniä kestänyttä huumeidenkäyttöä. Googlaamalla selvisi, että Korhonen on kirjoittanut tämän jälkeen tästä aiheesta kaksi muutakin kirjaa. Kirjasta on ehkä vertaistueksi huumeita käyttävien vanhemmille. Itse luin tämän mielenkiinnosta. Toivottavasti ei tarvitse tutustua lähemmin huumeisiin. 

Vera Miettinen, Eerika 

Kirja, jonka kuuntelin lähes yhdellä istumalla. Tätä ei vain voinut keskeyttää. Karmea tositarina, joka sai minut tuntemaan avuttomuutta. Silloin kun Eerikan tapauksesta uutisoitiin lehdissä, en pystynyt edes lukemaan uutisia aiheesta. 

Miika Viljakainen, Myrkkyhoitaja - sarjamurhaajan tarina 

Aino Nykopp on Suomen ainoa tiedetty naispuolinen sarjamurhaaja. Hoitoalalla työskennelleen Nykoppin teot alkoivat paljastua vuonna 2009, kun sairaalaan tuotu vanhus väitti kotihoitajan laittaneen myrkkyä hänen jogurttiinsa. Useilla eri työnantajilla hoitajana työskennellyt Nykopp kiisti tehneensä mitään rikollista, mutta tutkinnan edetessä uhreja löytyi lisää. Monen yliannostuksen saaneen vanhuksen kuolemaa oli pidetty luonnollisena ja näin Nykopp oli saanut jatkaa rikoksiaan useamman vuoden ajan. Rikostoimittaja Miika Viljakainen kertoo myrkkyhoitajan tapauksen true crime -äänikirjassa 

Eveliina Talvitie, Vanha nainen tanssii

Talvitie haastattelee kirjassaan 11 naista, jotka kertovat miltä ikääntyminen tuntuu. Kirjan naiset ovat iältään 50-80. Nämä naiset ovat Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Katariina Souri, Laila Snellman, Leena Pasanen, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti, Raisa Rauhamaa ja Seela Sella. Upeita naisia ja voimaannuttavaa luettavaa! 

Anne Cathrine Bomann, Agathe 

71-vuotias eläkkeeseen päiviä laskeva psykiatri ottaa vastentahtoisesti vielä yhden uuden potilaan. Kovia kokenut saksalaisnainen Agathe lepyttää kireän lääkärin ja saa hänet pohtimaan elämäänsä uudesta näkökulmasta. Vähäeleinen ja lyhyt kirja paljastaa lukijalle lisää psykiatrista ja Agathesta kirjan edetessä.  

Agnès Martin-Lugand, Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia 

Olin ajatellut kuunnella jotain kevyttä rankempien kirjojen jälkeen. Nyt meni liian kevyeksi hötöksi. En oikein ymmärrä, miksi edes kuuntelin tämän loppuun. Ehkä tämä auttoi iltaisin nukahtamaan. Pariisissa sijaitsevan kirjakahvilan Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia omistaja Diane ei ole käynyt kahvilassaan ainakaan vuoteen. Ei enää sen jälkeen, kun hänen miehensä ja tyttärensä kuolivat. Diane päättää jättää entisen elämänsä ja muuttaa Irlantiin. Maahan, jota hänen aviomiehensä rakasti. Pieni kylä ottaa Dianen ystävällisesti vastaan. Lukuunottamatta naapurimökissä asuvaa Edvardia. Kirjan nimi hämää, kirjassa ei olla onnellisia eikä juoda kahvia. 

Eeva Vekki ja Risto K. Järvinen, Päiväkirjaklubi 

Myötähäpeän ja nostalgian sekainen matka muistoihin. Kirjassa entiset teinit eri vuosikymmeniltä paljastavat päiväkirjansa. Kirjan lopussa on runoja sekä muutama kouluaine. Paikoitellen hieman tylsää ja samaa toistavaa luettavaa. Välillä nauroin vedet silmissä. Onneksi en enää ole teini. Meillä asuu kaksi teiniä ja kaksi tulevaa teiniä. Osaisinpa olla heille oikeanlainen äiti.  

Tammikuun blogipostaukset

 Marraskuussa

Marraskuun kirjat

Marraskuun luetuimmat postaukset

Lokakuussa

 

Lokakuun kirjat

Kokanderin esikoiskirja yllätti. Odotin koomikolta jotain kepeää. Kirjassa oli tarkkoja ja mielenkiintoisia kuvauksia ihmisistä, joiden tarinat kietoutuivat yhteen.

Liina Putkonen, Jäätynyt tyttö

Putkonen voitti käsikirjoituksellaan dekkarikilpailun ja pääsi julkaisemaan esikoisdekkarinsa Jäätynyt tyttö. Mukaansatempaava ja sujuvasti kirjoitettu dekkari, joka ei sovi kaikista herkimmille. Minä en ole lukenut dekkareita pariinkymmeneen vuoteen. Ajattelin niiden olevan liian pelottavia minulle. Tämän kuuntelin ja koukutuin. 

Lokakuun luetuimmat blogipostaukset

1. Pupusukat

Suloiset pupusukat, jotka olen neulonut jo 2017. Tämä postaus näyttää kiinnostavan aina syksyisin. Pitäisikin kaivaa taas puikot ja langat esiin.

2. Pysäyttävä kipu - eikä olisi aikaa pysähtyä

Minut säikäytti ja pysäytti kova jalkaan säteilevä kipu. Kiropraktikko sai kivun nopeasti häviämään. Nyt olen käynyt joka viikko kiropraktikolla. Tarkoituksena on saada selkään liikkuvuutta ja ruotoa suorempaan. 

3. Syyskuu 2020

Kooste syyskuusta. 

4. Syksyinen Ahvenanmaa vei sydämeni

Kaksi päivää Ahvenanmaalla oli tämän syksyn kohokohta. Ahvenanmaalle voi matkustaa joutumatta karanteeniin. 

5. Viime viikon parhaat

Kohokohdat yhdeltä lokakuun alun viikolta.

Etukäteen pelkäsin lokakuun olevan uuvuttava. Emme päässeet aiempien vuosien tapaan tankkaamaan auringon valoa ja lämpöä Espanjaan. Lokakuu menikin yllättävän nopeasti ja mukavasti. Toivottavasti uupumus ei iske marraskuussa tai myöhemmin talvella. 

Iloa ja energiaa uuteen viikkoon!