keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Ekopaasto retriitissä Heponiemen hiljaisuudenkeskuksessa

Blogiyhteistyö

Ensimmäisten ekopaastoviikkojen aikana olen keskittynyt vain paaston ruokapuoleen. Ekopaastossa ei kuitenkaan ole oleellista vain jostain ruuasta luopuminen vaan myös hiljentyminen ja rauhoittuminen. Tänä vuonna Ekopaaston aikana on tarkoitus hiljentyä ja kohdata ympäristöasioiden herättämiä tunteita ja vähentää vauhtia. Tämän asian ymmärsin oikeastaan vasta viime viikonloppuna, kun olin Heponiemen hiljaisuudenkeskuksessa Ekopaasto retriitissä. Ekopaaston järjestää Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja paastoaika on laskiaisesta pääsiäiseen eli 14.2-31.3. Minun paastolupaukseni oli tänä vuonna olla paastoaika ilman lihaa ja kalaa. Vuosi sitten olin ensimmäistä kertaa ekopaastolla ja silloin olin paaston ajan ilman punaista lihaa ja kanaa.

Vietin siis viime viikonlopun retriitissä Karjalohjalla, Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa.
Heponiemen hiljaisuuden keskus on Puujärven rannalla sijaitseva Helsingin Diakonissalaitoksen omistama retriittikeskus. Heponiemeen kuuluu 14 rakennusta, 1-5 hengen mökeistä kappeliin ja päärakennukseen. Paikalla on yli 100 vuoden historia.  Heponiemen historiasta voit käydä lukemassa lisää täältä.  Heponiemen vastarannalla näkyy Karjalohjan kivikirkko.




Kristilliset retriitit perustuvat Jeesuksen sanoihin: "Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan niin saatte vähän levätä." Sana retriitti tarkoittaa alun perin vetäytymistä. Retriitti antaa mahdollisuuden hiljentyä elämän kiireiden keskellä. En ollut ymmärtänyt, että retriitti oli juuri nyt se, mitä tarvitsin kiireisen arjen keskellä. Olikin mahtavaa saada yhteistyöehdotus retriittiin osallistumiseen liittyen. En olisi muuten osannut katkaista arkea osallistumalla retriittiin ellei minua olisi varta vasten mukaan sähköpostilla kutsuttu. Näin jälkeenpäin ihmetyttää, miksi edes emmin lähtemistä. Ehkä siksi, että usein uusi ja vieras hieman jännittää eikä uusien asioiden kokeileminen ole aina niin helppoa. Varsinkin kun lähdin retriitille yksin. En tuntenut ketään, enkä oikein tiennyt, miten retriitillä pitää käyttäytyä.

Tässä Puujärven jäällä otetussa kuvassa näkyy keskellä kappeli. Kappelin alttaritaulu on ikkuna järvelle. Yhden aamurukoushetken aikana käveli "alttaritaulussa" metsäkauriita. Retriitit järjestetään usein luonnonkauniilla paikoilla. Heponiemi todellakin oli sellainen. Oli järvenrantaa ja suojeltu tammimetsä, jossa oli monta sataa vuotta vanhoja tammia.



Minulle retriitti merkitsi hiljaisuutta, pysähtymistä ja rauhaa. Kävelyä luonnossa ja luonnon merkityksen pohtimista. Retriitillä tarjottiin maukasta kasvisruokaa ja minä todella arvostan valmiiseen pöytään pääsemistä. Valmistanhan arkisin lounaan hoitolapsille ja usein myös iltaisin päivällisen perheelle. Minä olin retriitin ajan ilman nettiä ja sosiaalista mediaa. Laitoin puhelimeni lentotilaan joten olin myös ilman puheluita ja tekstiviestejä. Miehelleni olin antanut yhden retriitin ohjaajan puhelinnumeron siltä varalta, että miehen olisi pitänyt saada minuun yhteys.


 
 
Tämä oli ensimmäinen retriittini. Minut yllätti se, ettei retriitillä ollutkaan totaalista hiljaisuutta. Hartauksissa laulettiin ja lausuttiin. Tähän retriittiin kuului myös reflektointi-hetki, jossa sai halutessaan kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan ekopaastoon liittyen. Retriitillä olisi ollut myös mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun retriitin ohjaajien kanssa. Toisaalta sunnuntaina, kun hiljaisuus loppui, me jatkoimme retriitin loppuun lähes samanlaisessa hiljaisuudessa kuin varsinaisen hiljaisuudenkin aikana.


Minulla oli mukanani pari kirjaa sekä lankaa ja puikot. En lukenut kirjoja ollenkaan. Neuloinkin vain hetken aikaa. Mitä ihmettä minä sitten tein? Perjantaina luin Hiljaisuuden ystävien lehteä Luontohengellisyydestä ja huoneessani ollutta kansiota Heponiemen historiasta ja käytännöistä. Lauantaina kävelin paljon metsässä ja jäällä. Osallistuin kaikkiin ohjelman mukaisiin rukouksiin ja työskentelyihin. Lauantai-iltana saunoin rantasaunassa. Ihmettelin itsekin sitä, miten vähän tein mitään ja miten vähän kaipasin mitään. Nukuin normaalia pidempiä yöunia ja yhdet päiväunetkin. Ilman puhelinta oleminenkin oli yllättävän helppoa verrattuna siihen, miten paljon sitä normaalisti käytän. Toki kävelin retriitilläkin usein puhelin taskussa. Käytin puhelinta kamerana. Kuvia tuli otettua normaalia vähemmän.

Entä nyt? Retriitin jälkeen. Muuttuiko mikään? Huomaan, että lepo teki hyvää. Minulla on ollut paljon pidempi pinna omien lasten suhteen kuin ennen retriittiä. Ja lapset ovat kyllä koetelleet pinnani kestävyyttä. Puhelimeeni ja perheen muihinkin kännyköihin on ladattu nyt Quality Time, joka näyttää milloin puhelin on avattu ja mitä sovelluksia ja miten paljon on käytetty. Päivät ilman kännykkää olivat hyviä. Mistään en jäänyt paitsi. Useamminkin pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja sulkea puhelin tai edes puhelimen netti.


Oletko sinä osallistunut retriittiin?
 Mitä ajatuksia retriitti sinussa herättää?
Entäpä Ekopaasto?



Ekopaasto retriitin järjesti Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Hiljaisuuden ystävät. Retriitti on saatu Kirkon viestinnältä bloginäkyvyyttä vastaan.

Ekopaasto sivuilta löytyy joka viikko uutta materiaalia ekopaaston (14.2-31.3) ajan.

30 kommenttia:

  1. Oma kiireetön aika, omat ajatukset, hiljaisuus...hitsit, kylläpä kuulostaakin hyvältä.
    Ihanaa, että pääsit tämän kokemaan.

    VastaaPoista
  2. Oi, kuulostaa todellakin täydelliseltä! En edes tiennyt että seurakunnat järjestävät tällaisia, täytyykin käydä vähän tutkimassa. ;)

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa aivan ihanalta! Minä olen ollut mindfulness-ohjaajaopintojeni tiimoilta kolme kertaa hiljaisuuden retriitissä, niistä kaksi ekaa oli päivän mittaisia ja viimeinen koko pidennetyn viikonlopun. Ne olivat koulutuksellisia retriittejä eli eivät täysin vain omaa oleskelua, vaan niissä oli myös koulutuksellista sisältöä.

    Nyt haaveilen siitä, että löytäisin kesälle jonkun kivan retriitin / "leirin", jossa olisi jotain toiminnallisia esim. joogaa tai vaikka maalaamista ja sitten paljon oleilua ja vaikka mahdollisuus osallistua hemmotteluhoitoihin tms. Ja nimenomaan sillä ajatuksella, että olisi ihan vain minua itseäni varten. Ei ammatillista kehittymistä tai työtäni varten. Vain minulle itselleni.

    Minä olen viime aikoina työstänyt omaa ajankäyttöäni ja osana siihen kuuluu kännykän käytön ja somen säännöstely. Niin helposti se vie tosi paljon aikaa, ihan salakavalasti.

    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooga tai maalausretriitti kuulostavat ihanilta! Olenkin viime päivinä suunnitellut keskeneräisen taulun kaivamista varaston perältä. Saa nähdä tuleeko raivattua aikaa maalaamiselle.
      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Retriitti kuulostaa ihanalta ja olen miettinyt sen toteuttamista joskus. Kiireetöntä olemista, ilman somea, ulkomaailman hälyä ja tiedontulvaa tekisi hyvää itse kullekin. Aikaa olla omien ajatustensa kanssa ja antaa mielen levätä.
    Heponiemen tiedän paikkana mutta itse en siellä ole käynyt. Ekopaasto on hyvä ja kannatettava asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen retriittiä, jos vain sellaiselle on mahdollista osallistua.

      Poista
  5. Kuulostaa todella ihanalta kokemukselta! Itse en ole käynyt retriiteissä mutta työn takia tulee tehtyä some ym. paastoa. Täällä on niin monia paikkoja missä kännykät ja internet ei toimi.

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa hienolta. Tuota puhelimen käyttöä olen omalla kohdalla paljon miettinyt, miten sitä saisi arjessa vähennettyä.

    http://isivuosi.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhelimen käyttöä pitäisi vähentää. Sekä minun että muun perheen.

      Poista
  7. Olen iloinen puolestasi, että pääsit tuonne mukaan! Niin olisin itsekin sinne halunnut, mutta nyt eivät aikataulut venyneet.
    Olen ollut pari kertaa retriitissä ja pidin kovasti. Ensimmäisellä kerralla tosin nukuin suurimman osan aikaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nukkuminen ei kuulosta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta. Heponiemessä tuli nukuttua hyvin ja pidempään kuin kotona.

      Poista
  8. Varmasti aivan ihana kokemus ja tämä olisi epäilemättä hyödyllinen lähestulkoon kaikille - hiljentyminen ja some paasto tekee hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hyvä kokemus! Nyt tekisi mieli lähettää kaikki läheiset retriitille. Saisivat kokea saman.

      Poista
  9. Tänon niin mielenkiintoinen! Ekopaastoon varmaan voisin lähteäkin mutten tiedä uskaltaisinko retriittiin.
    Toisaalta se tekisi todellakin hyvää.
    Ehkä aloitan vähentämällä luurin käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tuota Quality time- sovellusta. Voi yllättää miten usein puhelin tuleekaan avattua ja miten pitkään sitä tulee käytettyä...

      Poista
  10. Aivan mahtavaa Minna. Olen iloinen puolestasi että osallistuit retriittiin. Minun mielestäni on kaikis tärkeintä osata hiljentyä oman itsensä kanssa. Nauttia omasta seurasta ja oppia tuntemaan itsensä. Kaunista <3

    VastaaPoista
  11. Kuulostaa aivan ihanalta ja tämä ajankohtahan on tuolle todellakin ihan omiaan. Puhelin on täälläkin yksi aikasyöppö, jota tulee näppäiltyä väliin turhankin paljon - vieläpä ilman, että sille oikeastaan on mitään tarvetta. Tuo retriitti olisi varmaan ihan kuin tehty mulle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retriitti tuli oikeaan aikaan ja teki kaikinpuolin hyvää. Suosittelen!

      Poista
  12. Kauniita kuvia puujärven maisemista,heponiemeenkin päin,sielläkin jo jäät kestää kävellä kuten ennen siellä ollessani.Jos näitä sivuja lulee joku hengellistä musiikkia tekevä niin käy sivullani you tubessa katsomassa mitä minä tein erään yöllisen unen avautumisen kautta keväällä -2012. löytyy nimellä :Hengelliset lauluni,harjoitukset - Tane.Tehkää paremmaksi jos kiinnostaa,minulla ei ole musiikillista koulutusta yhtään,ainoastaan päässäni nuotit. Heponiemi on hieno paikka levätä ja itsellänikin tekee sinne mieli,olen jo 65v. ja siellä nuorempana talkoissa olin lähes 20 kesää ja talvisinkin tuli käytyä hiljentymässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heponiemi onkin sinulle tuttu paikka. Itse kuulin siitä ensimmäistä kertaa vasta viikko ennen retriittiä.

      Poista
  13. Haluaisin joskus osallistua. Tällaiselle höselölle tekisi totaalinen rauhoittuminen hyvää. :D

    VastaaPoista
  14. Kuulostaa ihanalta ja levolliselta tavalta viettää viikonloppu.

    VastaaPoista
  15. Kuulostaa kyllä todella mielenkiintoiselta kokemukselta! Olispa luksusta viettää viikonloppu hiljaisuudessa!

    VastaaPoista