Taas olisi aika listata viime viikon kohokohdat. Viime viikko alkoi iloisissa tunnelmissa. Loma häämötti muutaman työpäivän takana. Nuorin laski innoissaan päiviä risteilyyn. Toinen pojista odotti Espanjan matkaa. Keskiviikkona meille oli tulossa odotettu vieras Espanjasta. Muuten kaikki sujuikin kivasti, mutta minä itse tulin kipeäksi. Perjantaista sunnuntaihin olen viettänyt aikaa pääsääntöisesti vaakatasossa. Lauantaista lähtien hiljaa. Minulta lähti nimittäin ääni.

Viikon kohokohdat

Viikon kirjat

Viime viikolla kuuntelin kolme kirjaa ja luin yhden. Kolmen päivän sohvalla ja sängyssä makailu mahdollisti tämän poikkeuksellisen suuren kirja määrän. Tämä on muutenkin ollut huikea kirjavuosi. Tähän mennessä olen lukenut 2 kirjaa ja kuunnellut 12. Näiden lisäksi olen lukenut kivoja lastenkirjoja hoitolapsille ja nauttinut kauniista kuvituksista. Ehkä voisin joskus listata blogiin myös kivoja lastenkirjoja. Ja minulle saa ehdottomasti vinkata hyviä kirjoja!

Viikon esitys

Viikon kohokohta

Viikon juoma

Sekä minä että mies teemme arkisin töitä ja viikonloput ovat vapaita. Mies tosin saattaa joskus harvoin olla työmatkalla viikonloppuna. Lapsilla on usein turnauksia viikonloppuisin. Kolmen lapsen eri lajien turnaukset menevät usein lomittain niin, että täysin vapaita viikonloppuja ei meidän perheessä juuri ole. Toisinaan kaikilla kolmella on samana päivänä turnaus, mutta onneksi turnauksiin on joskus bussikuljetuksia ja aina kimppakyytejä.

Parasta viikonlopuissa on

1. Aamut ilman herätyskellon soimista.

Herään arkisin yleensä ennen herätyskellon soimista. Viikonloppuisinkin herään yleensä aikaisin. Viikonlopuissa parasta on se, että herättyään saa jäädä vielä sänkyyn lojumaan. Usein luen aamuisin sängyssä blogeja, viimeistelen omia kirjoituksia, katson Instagramia, kuuntelen äänikirjaa tai luen kirjaa. Lapset ovat jo sen verran isoja, että eivät tarvitse heti herättyään aamupalaa. Ja jos tarvitsevat, niin he osaavat tehdä vaikka leivän itse.

2. Aikatauluttomuus

Arkena hoitolasten kanssa on tietyt ruoka-ajat ja päivälepo. Päivään pitää mahtua myös ulkoilua, vapaata leikkiä ja jotain ohjattua toimintaa. Kuuntelen lasten omia toiveita tekemisen suhteen ja haluan, että asiat tehdään kiireettömästi. Aamuisin meillä lähtee kolme koululaista kouluun ja iltapäivällä he tulevat koulusta. Monena iltana lapsilla on harrastuksia ja jossain välissä pitää syödä, tehdä ruokaa ja käydä kaupassa. Viikonloppuna on ihana, kun ei tarvitse elää niin tarkasti aikataulun mukaan. Arjen sujuvuutta toki tukee se, ettei rytmejä sekoiteta täysin viikonloppunakaan. Ruokaa on syytä tarjota ennen kuin lapset tai äiti saavat nälkäkiukkukohtauksia ja ihan koko yötä ei ole syytä valvoa. Silti aikatauluissa voi lipsua ja elää vähän rennommin kelloon tuijottamatta.

3. Mies on kotona

Mies on yksi parhaista kavereistani, joten tietenkin on ihanaa kun hän on kotona. Lapsia näen paljon arkisinkin, mutta miestä vähemmän. Viikonloppuisin on ihanaa, kun olemme koko perhe yhdessä.

4. Joku muu tekee ruokaa

Arkisin mies keittää aamuisin puuron. Minä teen pääsääntöisesti kaikki muut ruuat. Ruuanlaitto ei ole erityisesti lempipuuhaani, mutta voisin väittää että ruuanlaittotaitoni ovat kehittyneet melkoisesti tässä vuosien varrella. Tarjoan hoitolapsille joka päivä eri ruokaa. Viikon aikana meillä on liha-, kana-, kala- ja kasvisruokapäivä. Minä vastaan myös arkipäivien ruokalistan suunnittelusta. Enemmän kun mielelläni siirrän vastuun ruuanlaitosta viikonloppuisin miehelle. Onnea on mies, joka tekee hyvää ruokaa!

5. Ei ole pakko mennä ulos

Hoitopäivinä me ulkoilemme joka säällä. Kovilla pakkasilla ja kaatosateessa ulkoilemme ehkä lyhemmän aikaa, mutta ulos mennään aina. Tykkään ulkoilla, mutta viikonloppuna saatan viettää aikaa myös pelkästään sisätiloissa. Työni puolesta pääsen ulkoilemaan ympäri vuoden valoisaan aikaan, joten minun ei "ole pakko" mennä ulos viikonloppuna, jos ei huvita tai ilma on huono.



Tämä menossa oleva viikonloppu ei vastaa unelmieni viikonloppua.  Tulin nimittäin itse tulin kipeäksi torstai-perjantai yönä. Muu perhe on saanut tehdä mieleisiä juttuja. Esikoinen oli kaverilla yökylässä. Toinen poika lähti talviloman viettoon Espanjaan. Tytöllä oli kaveri yökylässä. Nuorin on saanut leikkiä siskon ja tämän kaverin kanssa. Mies on käynyt kuntosalilla ja lauantaina hän teki melkoisen treenin työntämällä Kärkkäisen ostoskärryjä. Nuo kärryvuorot kuuluvat korisjoukkueen talkoiluun. Minä olen lukenut ja kuunnellut kirjoja. Toivottavasti jaksan tehdä tällä lomalla muutakin.

Miksi tämä sitten ei ole muistelu/synttäripostaus? Siksi, koska meillä asuu teini! Minulla ei ole lupaa kirjoittaa pojan asioista. Voisin toki muistella omaa taivaltani äitinä. Siis voisin, jos jaksaisin. Teinin kanssa nukkumaan meno vaan alkaa taas muistuttaa taaperovuosia. Teinejä ei saa nukkumaan ajoissa. Valvovat myöhään. Minä taas en osaa keskittyä blogin kirjoittamiseen ennen kuin talossa on hiljaista. Illalla myöhään aivoni eivät enää väsymyksen takia toimi, enkä saa kirjoitettua mitään järkevää.

Haastan mukaan kehukeskiviikkoon Mansikkatilan mailla blogin Tainan. Mansikkatilan mailla on lifestyle-blogi, jossa on kauniita kuvia kauniista asioista. Etenkin Tainan kauniit kukkakuvat ovat jääneet mieleeni. Taisinkin löytää blogin alun perin Tainan järjestämän kukkailoittelua-haasteen kautta. Taina on juuri niin sydämellinen ja iloinen kun blogin perusteella voi kuvitella. Olen tavannut Tainan kerran ja hän on helposti lähestyttävä ja mukava. Kukkien lisäksi blogista löytyy kauniita kuvia ja kirjoituksia sisustuksesta, kodista ja perheestä. Blogista löytyy myös diy-juttuja. Kannattaa käydä tutustumassa! Seurantaan kannattaa ehdottomasti ottaa myös Tainan kaunis ja harmoninen Instagram-tili @mansikkatilanmailla.

Mansikkatilan mailla blogissa on muuten menossa kirja-arvonta perjantaihin 22.2 saakka. Käykäähän osallistumassa, jos Sara Karlssonin Asioita jotka tekevät kodin kiinnostaa. Kyseessä on sisustuskirja, joka on Tainan mukaan kuitenkin enemmän kirja hyvinvoinnista ja kokonaisvaltaisesta elämän hallinnasta. Tai oikeastaan. Älkää käykö osallistumassa arvontaan, niin minulla on paremmat mahdollisuudet voittaa kirja itselleni.




Taina! Sinut on siis haastettu esittelemään joku kiva blogi kehukeskiviikkona ja pistämään haaste eteenpäin!


Onko Mansikkatilan mailla tuttu blogi?
Kenen blogia sinä suosittelisit kehukeskiviikkona?

Viime viikolla

Viikon päätös

Tein päätöksen jatkaa töitäni perhepäivähoitajana.
Läheiseni ovat kuunnelleet jo kyllästymiseen asti pähkäilyjäni töitteni suhteen. Olen vaihtanut vähintään kerran päivässä mielipidettäni siitä, että jatkanko vai lopetanko.

Viikon juhla

Minulla ja miehelläni oli 14. hääpäivä.
Perinteeksi on muodostunut juhlimattomuus. Jatkoimme perinnettä.

Viikon erikoinen

Perheellämme oli vuoden ensimmäinen vapaa viikonloppu.
Tätäkään ei olisi ollut, jos esikoinen olisi ollut pelikuntoinen. Flunssa mahdollisti meille erittäin tervetulleen turnauksista vapaan viikonlopun.

Viikon kirjat

Kuuntelin loppuun kaksi äänikirjaa.
Molempien kirjojen päähenkilöt kuuluivat uskonnolliseen yhteisöön ja molemmat kirjat olivat kirjoittajiensa esikoisteoksia. Kärki kertoo Jumalan huoneessa kolmen eri sukupolven naisen kautta pohjoiskarjalaisen suvun tarinaa 30-luvulta tähän päivään. Kirja menee viime aikojen suosikkikirjojeni joukkoon. Sen verran vaikuttava lukukokemus oli.

Ainoa taivas kertoo Ainosta, joka pyristelee irti uskonnollisesta yhteisöstä. Kirja on luokiteltu nuortenkirjaksi, mutta sopi sujuvasti aikuiselle luettavaksi. Tätäkin kirjaa voin suositella lämpimästi.  

Katja Kärki, Jumalan huone
Essi Ihonen, Ainoa taivas

Viikon tapahtumat

Osallistuimme kahteen talviulkoilu tapahtumaan.
Launtaina seurakunnan yhteisvastuun ja sunnuntaina päiväkotiin tutustumisen merkeissä.

Viikon leffa

Barbie merenneidon tarina.

Nykyinen tokaluokkalainen katsoi tuota leffaa kymmeniä kertoja pienenä. Muu perhekin oppi vuorosanoja ulkoa. Nyt kukaan ei ole useampaan vuoteen elokuvaa katsonut. Tänä viikonloppuna leffa on katsottu ainakin kaksi kertaa. Barbeistakin tuli merenneitoja 5-vuotiaan leikeissä. Nuket saivat pyrstönsä sukista ja lapasista.

En lähettänyt tänäkään vuonna yhtään ystävänpäiväkorttia. Myös tekstiviestit, Whatsapp viestit ja Messenger viestit jäivät lähettämättä. Olen muutenkin huono pitämään yhteyttä ystäviin. Olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin elämäni aikana ja saanut heistä kavereita ja ystäviä. Yhteydenpito moniin ystäviin on kuitenkin jäänyt. Muutot ja muuttuneet elämäntilanteet ovat usein olleet tilanteita, joissa yhteydenpito kavereihin on ensin pikkuhiljaa hiipunut ja sitten jäänyt kokonaan.



Aikuisena ihmisiin ei tutustu enää yhtä nopeasti kuin lapsena. Syvälliseen tutustumiseen ja salaisuuksien jakamiseen menee paljon pidempään kuin lapsena. Eikä sellaista edes välttämättä tapahdu ollenkaan aikuisena solmituissa ystävyyssuhteissa.