#satasyytäollaonnellinen, osa 30

Kahden viikon syysloma Espanjassa









Tämä syksy on ollut täynnä kaikenlaisia menoja ja velvollisuuksia. Syksyn edetessä aloin pikku hiljaa kyllästyä ja väsyä arkiseen puurtamiseen. Kirkasvalolamppuakaan en saanut haettua varastosta tarpeeksi aikaisin.

Onneksi tänä vuonna pimeän ja kylmän syksyn katkaisi lomamatka Espanjaan. Matkustimme tänne koko perhe yhdessä, mitä nyt mies istui lentokoneen puolessa välissä ja minä ja lapset koneen perällä. Meitä oli vastassa lämmin aurinko ja isovanhemmat. Tai siis tuplasti isovanhempia!

Mies on jo palannut koti Suomeen ja meidän muiden on vuoro palata huomenna. Kotiin palaa rentoutunut ja virkistynyt äiti. Meillä kaikilla on ollut täällä mukavia hetkiä! Yksi lapsista jo sanoi, ettei halua palata kotiin.

Marraskuu sinä, et meitä lannistaa! Energiavarastot on täytetty valolla, lämmöllä ja hyvien hetkien muistoilla.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

Hieman nopeammin valmistui Jacques Costeau-pipo miehelle. Vaikka toki tämänkin pipon neulomisesta oli ollut puhetta jo pitkään ja langatkin oli ostettu valmiiksi. Pipo on Novitan Nalle-lankaa. Ohje on Kotivinkistä. Pipon neulomisessa oli ihanaa se, että niitä sai tehdä vain yhden. Villasukkien neulomisessa tökkii välillä se, että sukalle pitää tehdä täsmälleen samanlainen pari. Heti kun pipo valmistui, niin aloitin taas villasukkien neulomisen. Neulominen tuntuu taas mukavalta!




Tänä lauantaina en ole vielä ehtinyt puikkoja heiluttaa. Lasten syysloman alkamista juhlistettiin vaateostoksilla ja Arnoldsilla. Nyt iltapäivälläkään ei ole neulomishetkiä luvassa, vaan jotain vielä mukavampaa ja harvinaisempaa. Lapset saamme hetkeksi hoitoon ja lähdemme miehen kanssa KAHDESTAAN kaupungille!

Olen aloittanut blogissani #satasyytäollaonnellinen postaussarjan helmikuussa 2014. Haaste on lopahtanut osan 27 kohdalle tammikuussa 2015. Tuntuu, että viime ajat olen vain valitellut ja päivitellyt kiirettä ja oman ajan puutetta täällä blogissa. Niinpä nyt on sopiva hetki kaivaa tuo vanha haaste esiin ja löytää iloisia ja onnellisia hetkiä ja asioita omasta arjesta ja elämästä ylipäätänsä.



Tarkoituksenani oli toteuttaa tämä haaste vuoden 2014 aikana. Ei ihan onnistunut! Nyt en ota mitään sen kummempaa tavoitetta tämän haasteen loppuun viemiseen. Eli tästä en todellakaan ota stressiä. Teen #satasyytäollaonnellinen - postauksia kun siltä tuntuu. Alun perin tämän haasteen on laittanut liikkeelle Perjantaikokki.




Nyt siis uudella innolla etsimään onnea tuovia asioita! Tällä kertaa olen onnellinen siitä, että raivasin perhekalenteristamme tilaa osallistumiselleni valokuvauksen peruskurssille. Ennen otin kuvat aina automaattiasetuksilla. Nyt ymmärrän jo vähän aukoista, ISOsta, valkotasapainosta ja valotusajasta. Automaattiasetusten lisäksi kokeilen myös itse säätää kameran arvoja. Kuvat eivät ole vielä parantuneet, mutta ymmärrän jo ehkä vähän enemmän, mitä virheitä kuvatessa teen. Tai kamerakurssin opettajan sanoin: "Valokuvaajalla on mahdollisuus itse päättää millä tavalla haluaa omat kuvansa pilata."

Talvinen luonto



Kun on ollut riittävästi pimeää ja märkää, niin pakkanen ja lumi tuntuvat ihanalta. Itse en ole mikään varsinainen talvi-ihminen, mutta nyt en valita.

Paketti ehjänä perille

Arvatkaa mitä posti toi minulle tällä viikolla?


Suuri säkki.


Sisältö ei ollutkaan niin suuri.


Säkissä oli 20 Photoboxilta tilaamaani joulukorttia. Olemme tyytyväisiä valmiisiin kortteihin. Ne odottavat vielä lähettämistä, mutta onhan tässä vielä aikaa. 12.12 on viimeinen päivä lähettää kotimaan joulukortit 0,75 euron hinnalla. Hieman huvittava tämä pakkaustyyli. Tuon säkin ei olisi varmaankaan kuulunut tulla minulle saakka.

Kirppislöydöt

Nyt en tarkoita Arabiaa pilkkahintaan tai antiikkia puoli-ilmaiseksi, vaan ihan vain arkivaatteita lapsille. Kierrätyksestä tulee hyvä mieli. Vaate käytetään loppuun eikä heitetä yhden kauden jälkeen roskiin. Luonto ja kukkaro kiittää.


Mekko ja tunika kirppikseltä. Yht. 2€.



Lähes käyttämättömän näköinen haalari ensi kevääksi.



Tässä neljävuotiaan itse valitsema mekko.



Tänä vuonna olen itsellenikin löytänyt muutaman paidan kirppikseltä.


Ja lopuksi tokaluokkalaisen oma löytö koulun vaihtotorilta. Kirja, jonka hän luki kahdessa päivässä. Meillä on luettu aina paljon lapsille ja he tykkäävät siitä. Ja aion jatkossakin lukea, mutta ihanaa jos lukevat myös itse!