perjantai 31. tammikuuta 2020

Minnan täydellinen päivä

Minulle on jo jonkin aikaa tullut äitini tilaamana Me Naiset. Lehti on yllättänyt positiivisesti.  Lehden lopussa on yhden sivun juttu, jossa joku julkisuuden henkilö kertoo siitä, minkälainen olisi hänen täydellinen päivänsä. Koska minä en pääse Me Naisten haastateltavaksi, niin julkaisen oman täydellisen päiväni täällä blogissani.




Minnan täydellinen päivä





Minna 

Syntyi: Lokakuussa 1978.
Asuu: Lahdessa miehen ja 4 lapsensa kanssa.
13v poika, 12v poika, 9v tyttö, 6v tyttö
Kirjoittaa blogia.
Lopettaa kesällä perhepäivähoitajan työt eikä tiedä, mitä tekee seuraavaksi.
Jossain kaapin pohjalla on sairaanhoitajan tutkintotodistus.
Mistä heräisin: Omasta sängystä. Ilman herätyskelloa.
Millainen sää olisi: Aurinkoinen. Tykkään enemmän kesästä kuin talvesta.
Mitä söisin aamiaiseksi: Illalla jääkaappiin laittamaani tuorepuuroa. Sen päällä olisi pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja.






Mitä pukisin päälleni: Haluaisin käyttää enemmän hameita ja mekkoja. Silti olen melkein aina farkuissa tai collegehousuissa.
Minne menisin: Aamukävelylle jonnekin kauniiseen paikkaan kameran kanssa.





Kenelle kokkaisin: Mielellään en kokkaisi kenellekään vaan menisin valmiiseen ruokapöytään. Arkisin kokkaan hoitolapsille ja omalle perheelle. Mies hoitaa yleensä kokkaamisen viikonloppuisin.
Minkä biisin kuuntelisin: Jari Sillanpään Malagaan. Siitä tulee aina iloinen ja odottava matkafiilis. Soitan biisiä aina ennen Espanjaan lähtöä. Äitini asuu miehensä kanssa talvet Espanjassa, joten Espanjassa on tullut käytyä useammankin kerran.




Mitä lukisin: Kesken olevaa kirjaa. Tällä hetkellä minulla on kesken Eeva Kilven Unta vain. Äänikirjana minulla on kesken Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys. Tämän vuoden ensimmäinen lukemani kirja oli Cristina Sandun Vesileikit. 





Kenelle soittaisin: Soitan puhelimella yleensä vain miehelle ja lapsille. En soittele niinkään kysyäkseni kuulumisia, vaan saadakseni nopean vastauksen johonkin kysymykseen tai ilmoittaakseni jotain. Oikeastaan käytän puhelintani kaikista vähiten soittamiseen. Whatsappia käytän eniten. Instagramia tulee myös käytettyä paljon. Blogipostauksetkin teen nykyään pääsääntöisesti kännykällä.
Mitä uutta haluaisin oppia: Minulla on ollut jo pidempään kestohaaveena oppia valokuvaamaan. En tosin ole tehnyt asian eteen mitään. Kuvatkin otan kännykällä. Ehkä vielä joskus osallistus valokuvauskurssille.





Millainen olisi täydellinen ilta: Illanvietto ystävien kanssa. Iltaan kuuluisi hyvää ruokaa. Ruoka voisi olla tapas-tyyppistä tai jopa pelkkää naposteltavaa. Hauskoja juttuja ja hyvää juomaa. Joku pakopelikin voisi olla kiva. 



Mitä sinun täydelliseen päivään kuuluisi?

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Keijuna Enonsaaressa


Kuvat: Jaakob Lahtinen



Yhtenä viileänä ja sateisena toukokuun lauantaina joukko viidesluokkalaisia, heidän vanhempiaan ja sisaruksiaan kokoontui Messilän satamassa ennen kahdeksaa. Yhdessä pakattiin laiva täyteen tavaraa ja ihmisiä. Mukana oli muun muassa ruokia, grilli, krokotiili ja roolivaatteita.




Matkasimme Enonsareen, jossa laiva tyhjennettiin yhteisvoimin. Saman tien alkoi Enonsaaren muuttaminen MikäMikämaaksi. Keijut, Merenneidot, Merirosvot, Intiaanit, Kadonneet lapset ja Herra Harmaa kätyreineen rakensivat omat alueensa. Lisäksi ruokaryhmä hoiti oman pisteensä kuntoon. Ilma oli kylmä ja sateinen. Edellisen vuoden helteinen sää seikkailupäivänä oli vain kaukainen muisto. Keijuilla oli tuulihousuja, kumisaappaita sekä sadetakkeja siipiensä alla. Merenneidot värjöttelivät vilttien alla. Herra Harmaa oli vallannut saaren ja kieltänyt ilon ja värit. Sääkin näytti olevan Herra Harmaan puolella.








Kaikki oli valmista, kun ensimmäinen laivallinen seikkailijoita saapui Lahden satamasta Enonsaareen auttamaan saaren asukkaita vapautumaan Herra Harmaan vallan alta. Seikkailijat oli jo laivassa jaettu ryhmiin, jotka ryhmänjohtajien johdolla kiersivät rastit ja auttoivat lopulta saaren asukkaiden pelastamisessa. Juhlien ja eväspussin sisällön syömisen jälkeen laiva vei seikkailijat takaisin satamaan ja toi vielä toisen laivallisen seikkailijoita. Pahimmat sateet ja ukkoset koettiin onneksi risteilyjen välissä. Esiintyjät saivat hakeutua sateensuojaan eikä kumpaakaan esitystä jouduttu peruuttamaan.




Meidän 5-luokkalainen oli isänsä kanssa Herra Harmaan kätyreitä ja minä ja tytöt olimme keijuja.









Luokka keräsi rahaa Lapin leirikoulua varten. Lapset ja vanhemmat järjestivät yhdessä tämän satuseikkailun Enonsaareen. Samana päivänä Enonsaareen saapui siis kaksi laivallista seikkailijoita eli meillä oli kaksi esitystä. Edellisenä vuonna järjestimme myös vastaavan seikkailun. Tämä oli ikään kuin itsenäinen jatko-osa. Tällaisen tapahtuman järjestäminen on suuri ponnistus. Joukkoon tarvitaan ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä. Onneksi sellaisia löytyy luokan vanhemmista. Ennen seikkailua piti olla muun muassa laivat, luvat, käsikirjoitus,  ja sponsoreita. Saimme kerättyä rahaa ja yhteinen ponnistus lisäsi yhteishenkeä. Oppilaat ja vanhemmat tutustuivat toisiinsa paremmin.








Me teimme tämän kaikken yhdessä ja luokka pääsi leirikouluun Lappiin viime syksynä. Se onkin siiten jo kokonaan toinen seikkailu!





Minkälaisia tapoja teillä on ollut kerätä rahaa koululuokan tai harrastusryhmän kanssa? 

maanantai 27. tammikuuta 2020

Viikko 4 - Arkea ja autoilua

Lunta saatiin vai  ohut kerros hetkeksi, mutta taivaalta ollaan saatu ihastella värikkäitä auringonnousuja. Viime viikolla kuopus piti maanantaina vapaapäivän ja hän lähti minun ja hoitolasten kanssa torille luistelemaan. Torilla on Lahti Energian kaupungille lahjoittama tekojää. Onneksi on, muuten ei tänä talvena olisi vielä luistelemaan päästy.




Viikon kirja


Olemme kuunnelleet hoitolasten kanssa Tove Janssonin Taikatalvea ennen päiväunia. Alkuun ajattelin, ettei kirja kiinnostaisi minua juurikaan. Kirjan tapahtumatkin tiesin ennalta. Kirja yllätti ja minäkin tempauduin mukaan. Kirjan kerronta oli kaunista ja siinä on tarkkoja havaintoja. 




Leivontapäivä


Hoitolasten kanssa leivoimme sämpylöitä. Muistelin itse, miten mummo on minua opettanut lapsena letittämään neljällä. Nyt minä koitin neuvoa hoitolapsia. Myös spiraaleita ja solmusämpylöitä leivottiin.





Tällä viikolla mietin sitä, miten paljon vietän aikaa hoitolasten kanssa verrattuna siihen miten vähän olen omien lasten kanssa. Omat lapset ovat jo vähän isompia, joten he puuhailevat kotona usein omia juttujaan ja toki heillä on paljon treenejä. Viime viikonloppuna toiseksi vanhin oli perjantaista sunnuntaihin Vantaalla koristurnauksessa ja tyttö oli lauantaista sunnuntaihin futisleirillä. Minä kävin Vantaalla perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Aika paljon autossa istumista ja ajamista. Sunnuntaina meidän 6-vuotias ehdotti minulle kävelyretkeä  Myllysaareen. Onneksi! Teki hyvää kävellä ja pysähtyä kauniiden maisemien 





Viikon kilometrit

731 km autolla
8 km kävellen 

Tällä viikolla lupaan autoilla vähemmän ja kävellä paljon enemmän! 



Iloa uuteen viikkoon!

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Ensikertalaisena matkamessuilla - Matkamessut 2020

* Lippu matkamessuille saatu



Viime viikolla Helsingin messukeskuksessa järjestettiin Matkamessut. Samaan aikaan järjestettiin myös Caravan-messut, joilla esiteltiin matkailuajoneuvoja. Messukeskuksessa kävi tapahtuman aikaan yhteensä 68 300 kävijää. Messujen teettämän tutkimuksen mukaan vastuullisuus kiinnosti tänä vuonna kuluttajia ja yli puolet kokivat saaneensa messuilta uutta tietoa ja inspiraatiota kestävistä ja ekologisista matkustusmuodoista sekä monimuotoisuuden säilyttämisestä matkakohteissa. Matkamessujen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Maata pitkin- matkamessut. Huoli ympäristöstä ja ilmastoahdistus estävät minua haaveilemasta pitkistä lentomatkoista ja kaukomaanlomista. Toki rahakin vaikuttaa siihen millaiset matkahaaveet ovat realistisia.




Oman perheeni lomaperinteisiin on viime vuosina kuulunut syysloma Torreviejassa ja kesäisin automatka Pärnuun. Matkakohteet ovat valikoituneet sen mukaan, että äitini asuu miehensä kanssa talvikauden Espanjassa. Koululaisten syyslomalla on ollut mukava käydä tapaamassa isovanhempia ja sukulaisia sekä tankkaamassa valoa. Usein nimittäin myös miehen vanhemmat ja siskot sekä lasten serkut ovat olleet samaan aikaan Torreviejassa. Kesäisin automatkakohteeksi on usein valikoitunut Viro alhaisemmat hintatason vuoksi. Lisäksi meillä on ollut mahdollisuus lainata Pärnussa sukulaisten asuntoa. Tänä vuonna Viro oli matkamessujen partnerimaa ja näkyvästi esillä messuilla.

En siis mennyt matkamessuille matkatarjouksia etsimään ja matkaa ostamaan. Eikä messuilta tarttunut matkakuumetta. Toki on pakko tunnustaa, että minulla on jo matka varattuna talvilomalle. Ja sehän se on paras tapa helpottaa matkakuumetta.

Yleensä tässä vaiheessa vuotta suunnittelen jo kovasti tulevan kesän perheen yhteistä lomamatkaa. Viime kesänä meillä oli välivuosi Baltian matkailusta. Mies vietti lähes koko kesän jalka kipsissä ja me vietimme koko kesän Suomessa. Ensi kesän suunnitelmia jarruttelee epävarmuus ja epätietoisuus. Lopetan nimittäin työni perhepäivähoitajana kesällä eikä minulla oli vielä mitään tietoa seuraavasta työpaikasta. Tässä tilanteessa ei tule mieleen suunnitella lomia. Ajatukset pyörivät ennemminkin työkuvioissa.





Messuilla oli hauska ottaa kuvia erilaisia taustoja vasten. Suomesta löytyy varsin rivoja paikannimiä. Minä valitsin yllä olevaan kuvaan kaikkein kesyimmät ja kilteimmät vaihtoehdot.

Naantalin osastolla Naantalin aurinkoiset sukkamatamit kertoivat siitä, miten naantalilaiset pelastivat kaupunkinsa neulomalla sukkia. Kun kysyin, miten tuoreesta tapauksesta on kysymys, sain vastaukseksi: noin 1400-luvulla. Nyt naantalilaiset havittelevat pääsystä Guinnessin ennätyskirjaan maailman suurimmalla villasukalla. Minäkin osallistuin ennätyssukan neulontaan.






Helsingan keskiaikapäivää Vantaalla mainostavalla messuosastolla päädyimme ystäväni kanssa jalkapuuhun. Vitsailimmekin, että näin käy matkustamisesta haaveilevalle!






Parasta messuilla oli viettää päivä ystävän kanssa valokuvia ottaen ja jutellen. Messut tarjosivat inspiraatiota ja uutta tietoa. Meillä on nyt haaveissa mm. koko perheen pyöräilyloma Ahvenanmaalla, majakkavierailu, Horta 2020 Hollolassa, lähimatkailu ja matka ilman omaa perhettä.





Minkälaisia matkahaaveita ja -suunnitelmia sinulla on?

Kärsitkö ilmastoahdistuksesta?


Sinua saattaisi kiinnostaa myös: 


Lapsiperheen vinkit Riikaan ja Jurmalaan

Kesäpäivä Haapsalussa

Junibacken - kannattiko siitä haaveilla monta vuotta?

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Terveisiä arjesta!

Takana on ensimmäinen viisipäiväinen työviikko pitkästä aikaa. Nyt ei olekkaan arkipyhiä näkyvissä vähään aikaan. Talviloma onneksi siintelee reilun kuukauden päässä. Siihen asti on luvassa tavallista arkea, josta yritän tehdä mahdollisimman hyvää.

Kuluneella viikolla meidän esikoinen osallistui kahdelle peräkkäiselle salibandy-leirille. Ensin hän oli oman joukkueensa kanssa Vierumäen urheiluopistolla. Nukuttuaan kotona yhden yön hän jatkoi maajoukkuetie-leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Mies haki pojan kotiin myöhään lauantai-iltana. Seitsemän päivän aikana pojalla oli paljon harjoituksia ja pelejä ja muutama fyysinen testi. Kouluun hän ei päässyt viikon aikana kertaakaan näiden peräkkäin osuneiden leirien vuoksi. Ensi viikolla olisi sitten treenien ja harjoituspelin lisäksi ohjelmassa paljon koulutöitä. Meillä on ehtona näille leireille osallistumiselle se, että kouluhommat hoidetaan hyvin.





Viikon kirja

Tällä viikolla julkaistusta Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen-kirjasta puhutaan nyt paljon somessa. Ilmeisen onnistunut ennakkomarkkinointi kirjalla! Sjöholmin esikoiskirja kertoo muun muassa 14-vuotiaana tehdystä abortista, äitipuoleksi tulosta 20-vuotiaana sekä lopulta myös äidiksi kasvamisesta. Kirjan teksti on kaunista ja sujuvaa ja kerronta rohkeaa. Kuuntelin kirjan nopeasti. Kirja sai minut pohtimaan paljon myös omaa elämää. Eräänlainen terapeutin korvike siis.





Imurointi

Tällä hetkellä minun on pakko imuroida joka päivä. Kenkien ja vaatteiden mukana sisälle kulkeutuu käsittämätön määrä hiekkaa. Olen jo melkein luopunut toivosta lumen suhteen, mutta olisipa edes pakkasta ja maa jäässä!




Puikot heiluvat taas

En ole vuoteen neulonut oikein mitään. Innostus neulomiseen ja virkkaamiseen katosi yhtä-äkkiä. Torstaina selsisin syntymäpäivälahjaksi syksyllä saamaani neulekirjaa. Kaivoin lankavarastojani ja loin silmukat kiitollisuus-sukkia varten. Onpa ihanaa neuloa taas! Jonkin verran joudun rajoittamaan neulomista helposti jumittuvien niskojen vuoksi.




Viikonloppu

Lauantain vietin nuoremman pojan koristurnauksessa. Tänään sunnuntaina menen ystäväni kanssa matkamessuille. En ole aiemmin matkamessuilla käynyt.




Mukavaa uutta viikkoa!


Miten sinä valmistaudut uuteen viikkoon? 

Minä vietän aikaa ystäväni kanssa messuillen. Odotettavissa huumoria, hyviä keskusteluja ja inspiraatiota. Lisäksi on tarkoitus suunnitella miehen kanssa tulevan viikon ruokia sekä aikatauluja. 

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Perhepäivähoitajan ruokapöydässä



Olen useammankin kerran kertonut blogissani olevani perhepäivähoitaja. Ruokahetken ovat tärkeä osa hoitopäivää. Syömme yhdessä aamupalan, lounaan ja välipalan. Valmistan ruuat itse eineksiä vältellen. Ruokahetkillä pienimmät harjoittelevat itse syömistä ja isommat jo vaikkapa haarukan ja veitsen käyttöä. Kaikki harjoittelevat hyviä pöytätapoja ja yhdessä maistelemme erilaisia ruokia. 

Minulla ei ole käytössä kiinteää ruokalistaa, vaan meillä mennään vähän fiiliksen mukaan. Joka viikko pyrin kuitenkin tarjoamaan ainakin yhden kasvisruuan ja yhden kalaruuan. Seuraan kyllä koulujen ja päiväkotien ruokalistoja ideoita etsien, mutta en noudata mitään listaa sellaisenaan.




Tämän kirjoituksen kuvat olen ottanut minun ja hoitolasten lounaista. Kuvissa on


  1. Perunamuusi, härkiskäristys, puolukkahillo, porkkanat
  2. Riisi, kanawok, salaatti
  3. Linssikasvissosekeitto, raejuusto, ruisleipäkrutongit





Erilaiset pastakastikkeet ovat usein nopeita valmistaa. Tällaisia "pikaruokia" on muun muassa tonnikalakastike. Lisäksi ainakin minun omat lapseni ja hoitolapseni uskaltavat maistaa heille vieraita ruoka-aineita paremmin kuin ne tarjoaa tutun pastan kanssa. Esimerkiksi punajuuripastasta on tullut yllättävä menestys. Se vielä värjää kielenkin hauskasti liilaksi.




Hoitolapseni osallistuvat varsin harvoin ruuanlaittoon. Joskus he ovat esimerkiksi pilkkoneet nakkeja. Yleensä valmistelen ruokia aamulla ennen kuin kaikki lapset ovat paikalla. Joskus teen esivalmisteluja edellisenä päivänä lasten ollessa päiväunilla. Meillä on viikko-ohjelmassa leivontapäivä tiistaisin ja silloin lapset ovat päässeet mukaan mittaamaan, sekoittamaan ja leipomaan. Leivontapäivinä olemme tehneet muun muassa sämpylöitä, pullia, siemennäkkäriä, banaanileipää ja pitsaa.





Minkälaisia ruokia meillä sitten syödään? Tässä muutamia esimerkki viikkoja viime vuoden puolelta ja tältä vuodelta. Aika monella viikolla olen tarjonnut linssikasvissosekeittoa. Se on ollut mieleinen ruoka kaikille hoitolapsilleni ja ruokaan saa laitettua monenlaisia kasviksia. Porkkana ja bataatti ovat suosikkeja ja usein keiton pääraaka-aineena. Leipää meillä saa joka ruualla. Lounaalla leipää saa yleensä ruuan jälkeen, jos haluaa. Keittojen kanssa tarjoan leipää yhtä-aikaa lämpimän ruuan kanssa.


Ruokalista

Ma: munakasrulla, avocadosalaatti, raejuusto
Vp: mansikkakiisseli, leipä
Ti: riisi, savulohi, porkkanaraaste
Vp: leipä, päärynä
Ke: pasta, mifucarbonara, salaatti
Vp: leipä, omena
To: riisi, pestokana, maissi, porkkana, kukkakaali
Vp: jogurtti, hedelmä, leipä
Pe: pinaattikeitto, kananmuna
Vp: weetabix, omena


Ruokalista

Ma: nuudeli, possu-kasviswok, paprika, kurkku
Vp: turkkilainen jogurtti + omenasose, päärynä
Ti: jauhelihapitsa, avocado, paprika, kurkku
Vp: banaaniletut
Ke: linssikasvissosekeitto, raejuusto, paahdettu ruisleipä
Vp: jogurtti, omena, päärynä
To: punajuuripasta, raejuusto, pähkinät, tomaatti
Vp: maissihiutaleet, banaani
Pe: perunamuusi, uunilohi, paprika, kurkku
Vp: viilis, hedelmä


Ruokalista 

Ma: makaroni, kana-kasvispihvit, kukkakaali, paprika, kurkku
Vp: viili + omenasose, luumuja
Ti: peruna, uunilohi, kukkakaali, porkkana, kurkku, tomaatti, paprika
Vp: rullarieska, luumuja
Ke: kesäkurpitsalasagne, kurkku, paprika
Vp: luumupannari, persikka, banaani
To: makaroni, lihapullakastike, kurkku, paprika, tomaatti, porkkanaraaste
Vp: leipä, banaani, persikka
Pe: linssi-kasvissosekeitto, raejuusto, rieska
Vp: jogurtti, hedelmiä


Ruokalista

Ma: kesäkurpitsapasta kauramakaroonista, feta/raejuusto, tomaatti
Vp: hedelmäsalaatti, leipä
Ti: kattilalasagne, salaatti
Vp: sämpylä, päärynä
Ke: linssikasvissosekeitto, raejuusto, ruiskrutongit
Vp: jogurtti + mangosose, leipä
To: peruna, chili con carne, salaatti
Vp: hedelmiä, ruisleipä
Pe: nuudeli, kasviswok
Vp: weetabix, banaani, leipä


Sinua saattaisi myös kiinnostaa:


- Kun lapset saavat päättää, mitä syödään

- Vinkkejä arkiruokiin

Milloin sä menet oikeisiin töihin?
- Perhepäivähoitajien usein kuultu kysymys.



Mitä teillä syödään tänään? 



sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Arki alkoi, taas mennään!

Onneksi tällä viikolla oli loppiainen, niin vuoden ensimmäinen arkiviikko oli vain nelipäiväinen. Viikko ei tosin tuntunut normaalia lyhyemmältä! Hieman hirvittää, miten ensi viikko menee. Viisi työpäivää, harrastuskyydit pyörivät täysillä,  luvassa ainakin yksi vanhempainilta ja mies on iltoja poissa.

Palataan kuitenkin vielä tähän menneeseen viikkoon viiden kuvan ja erityisesti mieleen jääneen asian myötä.


Viikon tapahtuma


Osallistuin Lahden pääkirjastolla Aikuisten lukudiplomi 2020 gaalaan. Tilaisuudessa kerrottiin muun muassa lukudiplomin synnystä. Tämä on toinen kerta, kun aikuisille on oma lukudiplomi Lahden seudulla. Puheiden lisäksi oli ihana musiikkiesitys Minja Koskelta sekä tietenkin dioplomi kirjojen julkistaminen. 




Viikon kirja


Nappasin kirjastosta heti mukaan ensimmäisen kirjan lukudiplomia varten. Aloitin diplomin suorittamisen sarjakuvalla. JP Ahosen Villimpi Pohjola sarjan Valomerkki kertoo humoristisesti nuorten aikuisten elämästä. Sarjakuvaa lukiessa sai oikeasti nauraa. Kuvat on todella taidokkaasti piirrettyjä. Kirjassa on useampia henkilöitä ja minun oli hieman hankala erottaa heitä toisistaan. Näyttivät niin samannäköisiltä minun silmiini. 


Viikon ruoka


Joululomalta jäi tapa, että istumme iltaisin miehen kanssa tv:n ääressä iltapalaa syöden ja jotain sarjaa katsoen. Joululomalla katsoimnme Orange is the New Blackin viimeisen tuotantokauden Netflixistä. Nyt olemme katsoneet Syke-sarjaa Neloselta ja Ruudusta. Pitänee kiinnittää huomiota iltapalojen terveellisyyteen ja määrään jos tämä tapa jatkuu. 




Viikon peli


Lauantaina kävin Tigerissa ostamassa lapsen kaverille synttärilahjaa. Samalla ostin kotiin Yatzyn. Enpä olekaan moneen vuoteen pelannut Yatzya. Lapset eivät ole pelanneet ilmeisesti koskaan. Tämä klassikko puuttui siis pelikaapistamme. Joulun aikaan pelasimme paljon perheen kanssa. Haluaisin jatkaa pieniä yhteisiä pelihetkiä myös tänä vuonna. Hoitolasten kanssa otin myös viikko-ohjelmaamme pelipäivän eli perjantaisin pelaamme yhdessä jonkun pelin.




Viikon elokuva


Eräs ystäväni keksi, että äitien ja lasten olisi nähtävä yhdessä Jojo Rabbit. Minä menin katsomaan elokuvaa yhdessä kohta 14-vuotiaan esikoisen kanssa. Meitä oli paikalla 5 äitiä ja 6 lasta. Kokonainen rivi siis! 

Elokuva kertoo 11-vuotiaasta Johanneksesta eli Jojosta, jonka suurin haave on päästä Hitlerin henkivartijaksi. Jojolla on Hitler mielikuvitusystävänä neuvomassa tukalissa tilanteissa. Elokuva on satiiria ja mustaa huumoria. Välillä nauratti ääneen. Välillä taas mietin saako tällaiselle asialle nauraa. Nautin elokuvan väreistä, kuvista ja kuvakulmista. Elokuva herätti myös paljon ajatuksia. Mielestäni on tärkeää, että tällaisia elokuvia tehdään ja historia muistetaan. Elokuvan ikäraja on 12. Pieni historian kertaus on ehkä paikallaan, jos lapsia vie elokuviin. Näin juonenkäänteet avautuvat paremmin. 




Nyt sunnuntaina mies ja esikoinen lähtivät jo kuuden jälkeen aamulla säbäturnaukseen. Itse olen nukkunut pitkään, kuunnellut äänikirjaa ja kirjoittanut tätä blogipostausta. Tarkoituksena on viedä kolme kotona olevaa lasta ostoskeskukseen joululahjarahoja käyttämään. Minulla olisi tänään vielä lukupiirin tapaaminen.



Ihanaa päivää ja uutta viikkoa!