Arki alkoi, taas mennään!

Onneksi tällä viikolla oli loppiainen, niin vuoden ensimmäinen arkiviikko oli vain nelipäiväinen. Viikko ei tosin tuntunut normaalia lyhyemmältä! Hieman hirvittää, miten ensi viikko menee. Viisi työpäivää, harrastuskyydit pyörivät täysillä,  luvassa ainakin yksi vanhempainilta ja mies on iltoja poissa.

Palataan kuitenkin vielä tähän menneeseen viikkoon viiden kuvan ja erityisesti mieleen jääneen asian myötä.

Viikon tapahtuma

Osallistuin Lahden pääkirjastolla Aikuisten lukudiplomi 2020 gaalaan. Tilaisuudessa kerrottiin muun muassa lukudiplomin synnystä. Tämä on toinen kerta, kun aikuisille on oma lukudiplomi Lahden seudulla. Puheiden lisäksi oli ihana musiikkiesitys Minja Koskelta sekä tietenkin dioplomi kirjojen julkistaminen. 

Viikon kirja

Nappasin kirjastosta heti mukaan ensimmäisen kirjan lukudiplomia varten. Aloitin diplomin suorittamisen sarjakuvalla. JP Ahosen Villimpi Pohjola sarjan Valomerkki kertoo humoristisesti nuorten aikuisten elämästä. Sarjakuvaa lukiessa sai oikeasti nauraa. Kuvat on todella taidokkaasti piirrettyjä. Kirjassa on useampia henkilöitä ja minun oli hieman hankala erottaa heitä toisistaan. Näyttivät niin samannäköisiltä minun silmiini. 

Viikon ruoka

Joululomalta jäi tapa, että istumme iltaisin miehen kanssa tv:n ääressä iltapalaa syöden ja jotain sarjaa katsoen. Joululomalla katsoimnme Orange is the New Blackin viimeisen tuotantokauden Netflixistä. Nyt olemme katsoneet Syke-sarjaa Neloselta ja Ruudusta. Pitänee kiinnittää huomiota iltapalojen terveellisyyteen ja määrään jos tämä tapa jatkuu. 

Viikon peli

Lauantaina kävin Tigerissa ostamassa lapsen kaverille synttärilahjaa. Samalla ostin kotiin Yatzyn. Enpä olekaan moneen vuoteen pelannut Yatzya. Lapset eivät ole pelanneet ilmeisesti koskaan. Tämä klassikko puuttui siis pelikaapistamme. Joulun aikaan pelasimme paljon perheen kanssa. Haluaisin jatkaa pieniä yhteisiä pelihetkiä myös tänä vuonna. Hoitolasten kanssa otin myös viikko-ohjelmaamme pelipäivän eli perjantaisin pelaamme yhdessä jonkun pelin.

Viikon elokuva

Eräs ystäväni keksi, että äitien ja lasten olisi nähtävä yhdessä Jojo Rabbit. Minä menin katsomaan elokuvaa yhdessä kohta 14-vuotiaan esikoisen kanssa. Meitä oli paikalla 5 äitiä ja 6 lasta. Kokonainen rivi siis! 

Elokuva kertoo 11-vuotiaasta Johanneksesta eli Jojosta, jonka suurin haave on päästä Hitlerin henkivartijaksi. Jojolla on Hitler mielikuvitusystävänä neuvomassa tukalissa tilanteissa. Elokuva on satiiria ja mustaa huumoria. Välillä nauratti ääneen. Välillä taas mietin saako tällaiselle asialle nauraa. Nautin elokuvan väreistä, kuvista ja kuvakulmista. Elokuva herätti myös paljon ajatuksia. Mielestäni on tärkeää, että tällaisia elokuvia tehdään ja historia muistetaan. Elokuvan ikäraja on 12. Pieni historian kertaus on ehkä paikallaan, jos lapsia vie elokuviin. Näin juonenkäänteet avautuvat paremmin. 

Nyt sunnuntaina mies ja esikoinen lähtivät jo kuuden jälkeen aamulla säbäturnaukseen. Itse olen nukkunut pitkään, kuunnellut äänikirjaa ja kirjoittanut tätä blogipostausta. Tarkoituksena on viedä kolme kotona olevaa lasta ostoskeskukseen joululahjarahoja käyttämään. Minulla olisi tänään vielä lukupiirin tapaaminen.

Ihanaa päivää ja uutta viikkoa!