Tavoitteenani oli lukea viime vuonna 80 kirjaa. Olin ajatellut suorittaa Lastu-kirjastojen aikuisten lukudiplomin sekä lukea omasta kirjahyllystäni lukematta jääneitä kirjoja. Tavoitteet jäivät saavuttamatta. Lukudiplomiin taisin lukea vain yhden sarjakuvan ja yhden runokirjan. Omasta kirjahyllystä luin ehkä yhden kirjan. Luin ja kuuntelin kuitenkin yhteensä 71 kirjaa viime vuonna. Kirjoista 62 oli äänikirjoja ja 9 kirjoja. Edellisenä vuonna luku oli 86 (70 äänikirjaa ja 16 kirjaa).
Tälle vuodelle en halua tehdä tavoitteita kirjojen määrän suhteen. Toki haaveissa on että lukisin enemmän oikeita kirjoja kuuntelemisen lisäksi.
Alla on kaikki viime vuonna lukemani ja kuuntelemani kirjat. Olen lihavoinut kirjat, joista tykkäsin tai jotka olivat jollain tavalla merkittäviä minulle viime vuonna.
Vuoden 2020 kirjat
Kirjat, jotka jäivät mieleen
Kirjassa on kerrottu kuuden naisen koskettavat ja surullisetkin tarinat novellimaisen lyhyesti. Sanat ja lauseet ovat harkittuja. Kirja jätti paljon kertomatta, mutta minä täytin tyhjät tilat sujuvasti omilla kuvitelmillani. Vaikuttava kirja, jota jäin miettimään myös lukemisen jälkeen.
Emmi-Liia Sjöholm, Paperilla toinen
Sjöholmin esikoiskirja puhutti ihmisiä paljon alkuvuodesta. Kirja kertoo rakkaudesta, halusta ja itsensä etsimisestä. Kirja sai minut miettimään omaa elämääni ja myös laajemmin nuorten naisten elämää Suomessa. Lukiessa mietin paljon omaa kasvuani naiseksi ja äidiksi. Sain siis myös terapiaa äänikirjapalvelun kuukausimaksun hinnalla.
Riina-Maria Metso, Miksi se ei vain lähde?
Tietokirja parisuhdeväkivallasta, jossa on sekä Metson omia kokemuksia että hänen haastattelemiensa naisten kokemuksia. Pakko myöntää että itsekin olen sortunut ihmettelemään, että miksi naiset sietävät väkivaltaa. Miksi he eivät vain lähde, mikä heissä on vikana? Kirja avasi silmiäni asian suhteen. Usein on vain huonoa tuuria, että joutuu väkivaltaltaiseen suhteseen. Ihmisellä on voinut olla jopa liian hyvä ja turvallinen elämä, joten hän ei tunnista väkivallan ensimerkkejä.
Heather Morris, Auschwizin tatuoija
"Lale Sokolov on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vanki, joka saa tehtäväkseen tatuoida numerot toisten vankien käsivarsiin. Työ leirin tatuoijana tarkoittaa, että Lale on muihin vankeihin nähden varsin turvassa. Leirillä Lale todistaa kauheita tapahtumia – mutta myös urheita tekoja ja myötätuntoa. Auschwitzin tatuoija on tositarinaan perustuva romaani slovakialaisen Lale Sokolovin vaiheista ja uskomattomasta selviytymisestä Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirillä. Se on henkilökohtainen selviytymistarina ja kertomus toivosta, rakkaudesta ja rohkeudesta sekä pysäyttävä kuvaus yhdestä maailmanhistorian kammottavimmista ajanjaksoista." Kuuntelin kirjan parissa päivässä. Tätä ei vain voinut jättää kesken. Lale Sokokovin tarina on uskomaton ja Heather Morris kertoo tarinan taitavasti ja koskettavasti. Jotta me emme koskaan unohtaisi!
Paula Noronen, Tarja Kulho - Räkkärimarketin kassa
Ihanat Tarja Kulho ja Reijo Perniö! Paula Norosen Tarja Kulho Räkkärimarketin kassa on hauska kirja. Tuli ihanan nostalginen olo. Olen kunnellut Tarjan juttuja radiosta joskus kauan sitten. Jutut naurattivat yhä. Tämä pitää kuunnella ehdottomasti äänikirjana, koska Noronen lukee kirjan itse.
Amanda Vaara, Pientä fiksausta vailla
Kolme etäopiskelevaa koululaista, yksi eskarilainen, etätöitä tekevä mies ja kaksi hoitolasta sekä kevään koronatilanne oli kombo, joka vaatii paljon kävelylenkkejä luonnossa sekä kevyttä lukemista. Amanda Vaaran kolmeosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa kertoo burnoutista toipuvasta ja eronneesta Venlasta. Venla jättää elämän kaupungissa ja työn kiinteistövälittäjänä sekä ostaa vanhan kansakoulun, johon hän perustaa majatalon. Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden sivupersoona.
Ilana Aalto: Paikka kaikelle - Miten tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan?
En tiedä aiheuttiko kevät vai korona minulle pienen siivous- ja järjestelyinnon. Kaikenlaiset oppaat ja selfhelp-kirjat jäävät minulta yleensä lukematta. Jokin niissä ärsyttää ja ahdistaa. Ilana Aallon Paikka kaikelle oli virkistävä poikkeus. Kirja ei antanut suoria ohjeita siitä, miten minun tulee toimia. Kirja kertoi ennemminkin sen, miksi toimin niin kuin toimin. Kirjassa oli kiinnostavaa kulttuurihistoriallista tietoa. Asiaa mm. piilomainonnasta ja perheiden työnjaosta.
Matilda Gustavsson, Yhdeksästoista jäsen
Kirjallisuuden Nobelia jakava Ruotsin akatemia joutui kriisiin syksyllä 2017. Kohu alkoi #metoo-kampanjan aikana, kun 18 naista kertoi yhden akatemian jäsenen puolison harjoittaneen yli 20 vuotta seksuaalista häirintää. Ruotsalainen toimittaja Matilda Gustavsson oli Dagens Nyheterissä julkaistun lehtijutun takana. Gustavssonin kirja Yhdeksästoista jäsen - Ruotsin Akatemian romahdus paljastaa tapahtumat ja taustat lehtijutun tekemisestä.
Kevin Kwan: Ökyrikkaat aasialaiset
Kwanin kirjaa on kehuttu paljon ja siitä on tehty elokuvakin. Kehut eivät ole turhia. Viihdyin mainioisti tämän kevyen ja överin hömpän parissa. Kirja kertoo ökyrikkaista aasialaisista, jotka enemmänkin huvittivat, kun aiheuttivat kateutta yksityisine lentokoneineen ja huonosta palvelusta ärsyyntyneinä ostamine hotelleineen. Kirja aloittaa trilogian, joka sopinee kevyeksi lomakuunneltavaksi.
Trevor Noah, Laiton lapsi - Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa
Trevor Noah kertoo värikkäästä ja uskomattomasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan Etelä-Afrikassa hauskasti stand up-koomikon keinoin, vaikka aihe ei ole oikeastaan yhtään hauska. Minun on ainakin pakko tunnustaa, etten tiennyt miten Apartheid toimi. En esimerkiksi tiennyt, mitä eroa on mustilla ja värillisillä.
Sara Strindsberg, Rakkauden Antarktis
Miten voikaan kirjoittaa niin kauniisti paloittelusurmasta, huumeidenkäytöstä ja prostituutiosta!
Maria Pettersson, Historian jännät naiset: merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja
Mielenkiintoinen tietokirja esittelee yli 50 historian voimanaista, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan, mutta joista vain harva on kuullut. Kirjan naiset ovat sankarillisia, rohkeita, törkeitä ja uskomattomia. Luin kirjan osittain E-kirjana ja välillä kuuntelin äänikirjana. Voimaannuttavaa ja sivistävää luettavaa! Yleareenasta löytyy podcast: Maria Pettersson ja historian naiset
Antti Holma, Kaikki elämästä(ni)
Viihdyin Antti Holman itsensä lukeman Kaikki elämä(ni) äänikirjan parissa. Hauskaa, mutta myös ajatuksia herättävää kuunneltavaa.
Kate Quinn, Koodinimi Alice
Kate Quinnin Koodinimi Alice kertoo kahdesta naisesta. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ranskan vakoojaverkostoon rekrytoidusta naisvakoojasta sekä serkkuaan etsivästä epäsovinnaisesta amerikkalaisesta. Tarina etenee sujuvasti kahdessa ajassa. Kirja imaisi mukaansa. Ajattelin jo kirjaa lukiessa, että haluan tietää enemmän naisvakoojista. Olikin positiivinen yllätys, että kirjan lopussa oli tietoa kirjan taustoista sekä siitä, mikä oli faktaa ja mikä fiktiota.
Liina Putkonen, Jäätynyt tyttö
Minä en ole vuosiin lukenut dekkareita. Olen ajatellut niiden olevan liian pelottavia ja ahdistavia minulle. Syksyllä tapasin kaksi dekkaria kirjoittaneen toimittaja Liina Putkosen pr-matkalla Ahvenanmaalla. Yhteisissä keskusteluissa kuulin ihmisten kyselevän Liinalta hänen kirjoistaan. Kiinnostuin niin paljon, että päätin uskaltautua kuuntelemaan Jäätynyttä tyttöä. Koukutuin kirjaan ja kuuntelin sen nopeasti loppuun. "Kirjassa löytyy kuollut teinityttö lumiselta koulun pihalta. Tyttö on polvillaan, kuin rukoukseen jäätyneenä. Rikospoliisi Linda Fors, entinen toimittaja saa murhan tutkittavakseen. Murhassa on piirteitä, jotka suuntaavat epäilykset kunniamurhan suuntaan.Tiedon vuotaminen julkisuuteen saa vihaisia kansalaisia kaduille ja pian myös sisäministerin on puututtava asiaan. Ministeri edustaa kansallismielistä puoluetta, jota hänen vaimonsa käytännössä johtaa. Vaikuttaa siltä, että poliitikko perheineen kytkeytyy tutkittavaan tapaukseen." Vaikka kirjassa on paljon rankkoja teemoja - rasismi, huumeet, seksuaalinen hyväksikäyttö, maahanmuutto ja uskonnot, niin juoni etenee sujuvasti kohti yllättävää loppua. Itse yllätyin myös siitä, että taidankin tykätä dekkareista ahdistumisen ja pelkäämisen sijaan.
Noora Vallinkosken Perno Mega City
Vallinkoski kuvaa osuvasti lapsuutta ja elämää vuokratalossa Pernon kerrostalolähiössä 80-90-luvuilla. Kiehtova ja aidosti kuvattu aikamatka, joka herättää paljon tunteita lukijassa. Kirjan päähenkilö on lapsi, Hanna. Minun olisi tehnyt monta kertaa mieli ottaa Hanna syliin ja sanoa, että hän on arvokas ja kyllä kaikki järjestyy.
Pasi Pekkola, Kaikki isäni naiset
Lahtelainen kirjailija Pasi Pekkola oli minulle enestään tuntematon. Hänen neljättä ja uusinta kirjaansa Kaikki isäni naiset suositeltiin minulle, kun kävin ottamassa koronanäytettä yhden asiakkaan kotona Lahdessa. Vaikutuin kirjasta niin paljon, että valitsin sen luettavaksi lukupiirissämme. Kirjassa kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun ilmastotutkija Tapani Luodon törkeät väärinkäytökset tulevat julki. Kirja kertoo, miten Luodon omat, jo aikuiset lapset sekä entinen vaimo suhtautuvat asiaan. Erityisen kiinnostavaa luettavaa oli Luodon pojan, Aleksin osuus. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja tykkäsin siitä, että kirjassa oli kaksi lukijaa. Mies ja nainen.
Richard Shepherd, Epäluonnolliset syyt - Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat
Tämän vuoden joulukirjani oli Richard Shepherdin Epäluonnolliset syyt -Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat. Kirjassa pääsi seuraamaan oikeuspatologian kehittymistä ja muuttumista 80-luvulta nykypäivään sekä myös Shepherdin henkilökohtaista kasvua oikeuspatologina sekä yksityiselämässä.
Löytyykö kirjalistaltani tuttuja kirjoja? Mitkä kirjat sinulla jäi viime vuodesta mieleen?
Mulla on juuri luettavana tuo Korkeintaan vähän väsynyt, loistava kirja!
VastaaPoistaKorkeintaan vähän väsynyt oli mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää kuunneltavaa.
PoistaOnhan tuossa ihan huippu määrä kirjoja! Ökyrikkaat aasialaiset olen katsellut Netflixistä viime kesän tienoilla. Kovasti leffaakin hehkutettiin, mutta minusta se loppupeleissä oli aika perinteinen rakkaustarina, tosin hauskoilla lisillä :)
VastaaPoistaIhanaa viikkoa sinulle Minna <3
Minulla on tavoitteena katsoa tänä vuonna enemmän elokuvia ja sarjoja.
PoistaMukavaa viikonloppua!
Auschwizin tatuoijan olen lukenut itsekin, nyt luen Auschwitzin apeteekkaria.
VastaaPoistaMulla on Auschwizin apteekkari lukulistalla. Lukulistallani on tosin sata muutakin kirjaa...
PoistaEn tainnut lukea yhtään kokonaista kirjaa viime vuonna jos satukirjoja ei lasketa 😅 tuo paikka kaikelle olisi sellainen jonka näistä sun lukemista haluaisin lukea 😊 Me käytiin kyllä viime vuonna ennätys määrä kirjastossa mutta en vaan ehtinyt tai malttanut ottaa aikaa lukemiselle tarpeeksi 😅😅
VastaaPoistaItse löydän helpommin aikaa äänikirjoille, kun kirjojen lukemiselle.
PoistaHieno lista! Olet ehtinyt lukea paljon.
VastaaPoistaAuschwizin tatuoija jäi minunkin mieleen ja pitkäksi aikaa. Vuosi 2020 oli hyvä kirjavuosi. Katsotaan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Hyvä, että nostit esiin tuo Liina Putkosen kirjan, se täytyy jossakin vaiheessa lukea. Tässä on hyvä lukulista tutkailla ja kirjoihin tarttua.
Kiitos Minna <3
Kiva jos listasta löytyy lukuvinkkejä. Hyvää kirjavuotta 2021!
Poista