Kesäpäivä Heinolassa lasten kanssa

Tein eilen päiväretken Heinolaan kolmen lapseni, ystäväni ja hänen lastensa kanssa. Yhteensä meitä oli 2 aikuista ja 6 lasta. Sää oli suomalaisen epävakainen. Ilmassa leijui sateenuhka, ajoittain tihkutti vettä ja lämpötila ei noussut yli 20 asteen. Mukaan otettiin siis tuulitakit ja sateenvarjot. Lisäksi meillä oli frisbeegolf kiekkoja ja pari potkulautaa.

Olen asunut Heinolassa 8 vuotta. Muutin pois lukion jälkeen 90-luvun lopulla. Oli hauska viettää päivä turistina vanhassa kotikaupungissa, joka oli samaan aikaan tuttu ja muuttunut.

Heinolan lintutarha

Aloitimme päivän Heinolan lintutarhalta. Se on lintuhoitola, jossa on hoidettu loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Hoitoon tulee vuosittain noin 200-250 lintua, joista 30-40% voidaan palauttaa luontoon. Tarhalla on nähtävänä myös erilaisia papukaijoja, jotka ovat tulleet tarhalle pitovaikeuksien vuoksi. Papukaijat olivatkin suosikkejamme. Etenkin alla olevassa kuvassa näkyvä tanssiva Kaija.

Näyttelytilassa oli nähtävillä muun muassa täytettyjä lintuja sekä linnunmunia. Täytetyt linnut havainnollistavat lintujen kokoa paljon paremmin kuin kirjojen kuvat. Itse olen varsin surkea lintujen tunnistaja. Nähtävillä oli myös Heinolan kameraseuran näyttely.

Lintutarhan aukioloajat 

1.5.-31.7

Ma-pe 10-18

La-Su 10-16

1.8-30.4

Ma-To 7-16

Pe-Su 7-14

Instagram: Heinolan lintutarhan ystävät

Dorkin puisto

Lintutarhan jälkeen suuntasimme kävellen lähellä sijaitsevaan Dorkin puistoon, jossa on heinolalaisen ITE-taiteilija Vesa Väänäsen töitä. Ulkona sijaitsevalla näyttelyllä ei ole varsinaisia aukioloaikoja.

 Vesa Väänänen: 

Herrojen herkku kuningasten ruoka, ei syö siat ei koske koirat eli sanansyöjät 2013

Vesa Väänänen:

Satakielen isoäiti Mrs Dinosaurus täytti kaksisataa miljoonaa vuotta

2018

Lapset innostuivat myös Dorkin puiston vieressä olevista vanhoista rautatiekiskoista ja tavarajunista.

Harjupaviljonki

Sitten alkoikin jo nälkä kurnia, joten suuntasimme edelleen kävellen Harjupavinjongilla olevaan vohvelikahvilaan. Maisemat olivat kauniit harmaanakin päivänä ja 1900 rakennettu itämaisvaikutteinen jugend-paviljonki oli tunnelmallinen ja kaunis. Tarjolla on suolaisia ja makeita vohveleita. Vohveliravintola näyttää olevan suosittu, mutta hyvin mahduimme ruokailemaan sisälle.

Harjupaviljongilta on lyhyt matka vanhalle rautatiesillalle maisemia ihailemaan sekä testaamaan oman korkeanpaikankammonsa voimakkuutta. Sanoisinko, että pelotti enemmän kuin ennen. Tämän postauksenensimmäinen kuva on otettu rautatiesillalta.

Kippasuon Diskgolf park

Seuraavaksi jatkoimme matkaa autolla parin kilometrin päässä sijaitsevalle frisbeegolfradalle. Neljä vanhinta lasta kiersivät 9 väylää Kippasuon frisbeegolfradalla. Sillä aikaa pienemmät potkulautailivat frisbeegolfradan suurella asfaltoidulla parkkipaikalla. Muutama Pokemonkin napattiin Pokemon go:ssa.

Kippasuon frisbeegolf

Kylpylän uimaranta

Frisbeegolfradan jälkeen haimme lapsille jäätelöt ja ajoimme autot Kylpylän rannan parkkipaikalle. Aurinko pilkahteli pilvien välistä ja hyppytelineet kiinnostivat sen verran paljon, ettei lapsia haitannut uikkareiden ja pyyhkeiden puuttuminen. He uivat alushousuissa ja kuivattelivat auringossa ja tuulessa. Itse olen ollut yhden kesän uimavalvojana Kylpylän rannassa 90-luvun lopussa. Silloin siellä oli vielä vesiliukumäki. Nykyään uimarannalta löytyy hyppytelineet, lasten leikkialue, rantalentopallokenttä, pingispöytiä, nurmialueita auringonottoon, pukeutumistilat, suihku- ja wc-tilat. Paikalla on uimavalvoja klo 10-18.

Rantapuisto

Uinnin jälkeen jatkoimme kävellen Kylpylän rannasta Rantapuistoon. Puiston rakentaminen on aloitettu 1892 ja sitä rakennettiin vuosikymmenen ajan. Vuonna 1901 tulva vei puiston istutukset ja se istutettiin uudestaan 1903. Nykyisin puistossa kasvaa Suomen suurin puu: tsaarinpoppeli. Puun ympärysmitta on tyvestä 865 cm ja korkeus 34,5 m. Puistoa on pyritty saamaan 1900-luvun alun tyyliseksi.

Kuuden lapsen, joista tosin kaksi olivat yli 180 cm pitkiä, kädet ylttivät juuri ja juuri puun ympäri.

Rantapuisto on juuri nyt (6.-19.7.2020) myös Runopromenaadi. Puihin oli kiinnitetty runoja. Niitä luimmekin, kun palasimme autolle.

Skeittialue, Sinilähde

Paluumatkalka kotiin kävimme vielä lasten toiveesta Sinilähteen skeittialueella, jossa on asfaltoitu skeittialue ja ramppeja. Ihmettelimme myös puuta, joka oli täynnä ilmeisesti skeittailussa puhkikuluneita kenkiä.

Kiitos Heinola! 

Meillä oli mukava päivä lasten kanssa. 

Tämä oli tällainen äitien ja lasten halpamatka, jossa kaikki tekeminen oli ilmaista vain ruoka maksoi ja kävelyä tuli paljon.

.