Perhepäivähoidossa tapahtuu - metsäretki

Olen jo vuosia käynyt hoitoryhmäni kanssa metsässä lähes joka viikko. Elokuussa otin käyttöön säännöllisen viikkorytmin, jossa olemme menneet metsäretkelle joka keskiviikko säästä riippumatta.

Meidän viikkorytmi

Maanantai: maalausta

Tiistai: leivontapäivä

Keskiviikko: metsäretki

Torstai: seurakunnan perhekerho

Perjantai: Jumppa / liikunnallisia leikkejä, 1 x kk satutunti

Alkuun meillä oli metsässä mukana pienet eväät ja vesipullot. Ilmojen kylmetessä meillä oli välillä mukana lämmintä mehua. Nyt olemme retkeilleet ilman eväitä. Keväällä varmasti palaamme taas eväskäytäntöön, ainakin välillä.

Lapset viihtyvät metsässä. Metsäretki on heille yksi viikon kohokohdista. Erilaisten majojen rakentaminen on mieleistä, samoin kaatuneiden puiden päällä kiipeily. Majoja ja kaatuneita puita riittääkin meidän lähimetsässä, jonne pääsemme kävellen. Lasten motoriset taidot kehittyvät kuin huomaamatta.

Metsässä retkeillessämme olemme samalla seuranneet myös vuodenaikojen vaihtumista. Elokuussa matkalla metsään kerättiin kukkia. Takiaispallot kiinnostivat lapsia syksyllä. Niitä kerättiin ja niistä tehtiin "jättiläispiikkipallo". Erilaisia sieniä on ihmetelty. Muutaman kerran on päästy lumestakin nauttimaan.

Yleensä lapset keksivät metsässä itse leikit. Välillä olemme ottaneet yhteisleikkejä. Joskus olemme harjoitelleet esimerkiksi laskemista siten, että pyydän etsimään vaikkapa seitsemän käpyä. Kirjaimia olemme tehneet kävyistä ja kepeistä.

Metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta on kirjoitettu paljonkin. Pulssi ja verenpaine laskevat kun metsässä oleskellaan. Metsä rauhoittaa, lihasjännitys vähenee ja stressistä palautuminen nopeutuu. Tätä kirjoittaessa tajusin, että hoitolapseni eivät ole tänä syksynä olleet kertaakaan sairauksien takia pois hoidosta. Pientä nuhaa on ollut, mutta muuten olemme olleet terveinä. Olisiko säännöllisillä metsätetkillä ollut oma vaikutuksensa asiassa?

Mukavaa viikonloppua! 

Menkää metsään!