Viikot vilisee

Minulta jäi viime viikon viikkopostaus kirjoittamatta, kun kuukausikin vaihtui samaan aikaan viikon kanssa. Edellisessä postauksessa kirjoitin meidän maaliskuun kuulumisista. Palaan nyt vielä maaliskuun viimeiseen viikkoon eli vuoden 13. viikkoon.


Viikon kirjat

Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Eeva Kilpi: Sininen muistikirja


Vaikutuin viime viikolla näistä molemmista kirjoista ja suosittelen niitä mielelläni. Anna-Maria Eilittän esikoiskirja kertoo 45-vuotiaasta naisesta, joka kuolee suojatiellä auton tönäisemänä. Ruumishuoneelta hän lähtee kotiin ja seuraa läheistensä elämää. Kirja piti otteessaan ja on herkkä, haikea ja humoristinenkin.

Sininen muistikirja koostuu Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöistä 20 vuoden ajalta. Kirja sisältää ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Helppo kuunneltava, mutta  kirjan ajatuksiin haluaisi palata uudestaan. Tämä kirja olisi pitänyt lukea ennemmin kuin kuunnella. Olisi ollut helpompi selailla sivuja taaksepäin.



Viikon käsityö

Leikkasin Barbeille vaatteita kuopuksen vanhoista sukista. Näihin vaatteisiin tarvitsee vain sukkia ja sakset.


Viikon omat hetket

Kasvatuspiirin kokoontuminen
Lukupiirin kokoontuminen

Kasvatuspiirissä keskustelimme vahvuuksista. Lukupiirissä oli vuorossa minun valitsemani kirja.

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan luulen

En palaa takaisin koskaan, luulen kertoo lähtemisen pakosta ja kaipauksesta. Vasantola kertoo eri aikoina ja eri maanosissa juuriltaan revityistä henkilöistä. Vaikka kirjassa liikutaan eri aikojen ja paikkojen välillä se on silti ehjä kokonaisuus. Tämä kirja nousi lempikirjojeni joukkoon.

Sekä kasvatuspiirissä että lukupiirissä herkutellaan nyyttärihengessä. Kuva on kasvatuspiiristä.

Viikon herkku


Täytyy myöntää, että luvattoman paljon on tullut herkuteltua. Suurin osa herkuista on jäänyt kuvaamatta. Olisi voinut jäädä syömättäkin. Ehkä otan ryhtiliikkeen ja lopetan lähes päivittäisen herkuttelun. Alla olevassa kuvassa on tyttöjen ja miehen leipomia purkkipuusteja. Joko olet testannut? Nämä tehdään siis tölkkitaikinasta (croissant) ja ovat valmiina vartissa.

Viikonloppuna vietimme miehen kanssa melkein vuorokauden kahdestaan. Kävimme ravintolassa syömässä ja kuntosalilla.

Viikkoon mahtui vielä 9-vuotiaan kaverisynttärit, minun kampaajakäynti, kuopuksen kaverin synttärit ja monta treenikuskausta.

Tämäkin viikko on jo ehtinyt torstaihin. Jätänpä tällä kertaa päivittelemättä sen, miten nopeasti päivät ja viikot kuluu.

Kuluuko sinun mielestäsi aika nopeasti vai hitaasti?