Viikko 16 - erilainen pääsiäinen

Saimme jo viime vuonna esimakua siitä, mitä pääsiäinen tarkoittaa lahtelaisille perheille, joissa harrastetaan koripalloa. Lahdessa nimittäin järjestetään pääsiäisenä suuri koripalloturnaus nimeltään Easter tournament, mikä tarkoittaa lapsille pelejä ja vanhemmille talkoita. Viime vuonna mies teki osuutensa meidän perheen talkoovuoroista ja piti monta tuntia pöytäkirjaa peleissä. Tänä vuonna mies ilmoittautui taas vapaaehtoiseksi. Hän oli kenttävastaavana eli talkootunnit ja vastuu lisääntyivät. Minä lupaudun majoitusvalvojaksi yhdelle koululle. Ajattelin, että yövuoro sopisi parhaiten meidän perheen kuvioihin. Mies kun talkoili päivät, niin minä voisin talkoilla yöllä. Lapsilla olisi aina toinen vanhempi saatavilla. Yövalvonnan lisäksi olin järjestelemässä koulua ennen ja jälkeen majoitusta. Tänä vuonna kaikki turnauksen yli 500 peliä kuvattiin, joten muutama kuvausvuorokin osui minulle ja pojalle.

Turnauksen talkooporukassa oli hyvä henki ja talkoilu oli hauskaa. Yöunet vaan jäivät lyhyiksi. Suurhallilta löytyi mukavaa oheistoimintaa, mutta meidän kolme lasta eivät innostuneet viettämään Suurhallilla kolmea päivää. Ensi vuonna pitääkin keksiä heille jotain kivaa tekemistä. Sukulaiset ja kaverit huomio! Tänä vuonna lapset olivat jonkin verran kavereiden kanssa ja tulihan heille aika paljon ruutuaikaakin. Mutta olisihan se kiva, että heilläkin olisi pääsiäisenä jotain erityistä.

  

Korishuuma ei loppunut, kun Easter tournament loppui sunnuntaina alkuillasta. Illalla oli nimittäin vielä Lahti Basketball edustusjoukkueen peli. Mies oli ostanut kaksi lippua loppuunmyytyyn peliin. Alun perin minun piti mennä pojan kanssa, mutta hän ei enää jaksanut lähteä. Olihan hän ollut sunnuntainakin hallilla 7.30-16.30. Pyysin mukaan kaveriani, mutta hänkään ei innostunut lähtemään peliin. Sen sijaan kaveri ehdotti, että menisin miehen kanssa. Kaveri lupasi vahtia meidän lapsia. Kävin siis miehen ja noin 1400 muun ihmisen kanssa kannustamassa Labaa. Pelistä tuli voitto ja se tarkoitti myös mestaruutta ja nousua korisliigaan.

Jokohan tuo riittäisi koriskuulumisista?! ;)



Viikon kirjat

Saku Tuominen, Juu ei
Juha Itkonen, Ihmettä kaikki

Tuomisen kirja päätyi lukulistalleni Sutkautuksia blogin Tarun suosituksesta. Selfhelp-kirjat eivät ole suosikkejani, mutta tämä oli nopea, lyhyt ja helppolukuinen. Ja aihekin oli sen verran kiinnostava ja omaa elämää koskettava, että ylipäätään luin kirjan. Juu ei tarjoaa yksinkertaisen priorisointimallin, joka auttaa miettimään mille asioille elämässä kannattaa sanoa juu ja mille ei. Kaikelle kun ei voi sanoa juu ja kaikkea ei ehdi eikä voi tehdä. Minusta tuntuu samalta kuin kirjan kirjoittajasta, että juu tulee sanottua niille asioille, joille pitäisi sanoa ei ja päinvastoin.

Juha Itkosen Ihmettä kaikki on koskettava kertomus lapsen menettämisestä raskauden puolivälissä sekä pienten keskosten hoidosta. Kirjassa kuvataan sitä, miten eritavalla äiti ja isä voivat saman tilanteen kokea. Minä en ole aiemmin Itkosen kirjoja lukenut, vaikka hän on niitä useammankin jo kirjoittanut ja hän on ollut ehdolla kaksikin kertaa Finlandia-palkinnon saajaksi. Tämän lukukokemuksen perusteella aion tutustua Itkosen muihinkin kirjoihin.

Minä tein oman instagram-tilin lukemilleni ja kuuntelemilleni kirjoille. Kirjatilini löytyy Instagramista nimellä minnankirjahylly. Oma instagram tilini on minnakil.

Miten sinä vietit pääsiäistä?

 

Mukavaa alkanutta viikkoa!