maanantai 29. maaliskuuta 2021

Palmusunnuntai noitana


Virvon varvon koronan hiiteen, jengin koolle vaik aamu viiteen,

Virvon varvon reissut, matkat, raflat auki pöytiin safkat.

Virvon varvon klubit, keikat, teatterin penkit, yksiin juhliin vaarit ja veikat!

Virvon varvon muksut kouluun, täydet junat Turkuun ja Ouluun.

Virvon varvon paremmat ajat, maailman vapaan, avoimet rajat,

Rokote sulle, piikki myös mulle!   



En tiedä tuon yllä olevan virvontarunon alkuperää. Tuttavani jakoi sen instagramtilini kommenteissa, kun julkaisin kuvan itsestäni "noitana". Tänä vuonna palmusunnuntai meni näytetikkua heilutellessa, kun tein 12 tunnin työvuoron. Vielä olisi pari aamuvuoroa ennen pääsiäisvapaita. 

Meillä lapset jättivät tänä(kin) vuonna virpomisen väliin. Muutama tuttu lapsi oli käynyt meillä virpomassa. Olivat kysyneet etukäteen, että saako tulla virpomaan. 





Mukavaa uutta viikkoa! 



 

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Toiset koronasynttärit

11 vuotta sitten perheeseemme syntyi kolmas lapsi. Isoveljet olivat 4 v 1kk ja 2v 6kk vanhoja. Emme tienneet vauvan sukupuolta etukäteen. Tyttö syntyi maaliskuisena sunnuntaina 13 päivää lasketun ajan jälkeen. Sairaalassa oli RS-viruksen vuoksi vierailukielto, mutta isä ja sisarukset saivat tulla osastolle. Alla olevassa kuvassa on sisarusten ensikohtaaminen. Minä sain suostuteltua lapset lavastamaan vanhan kuvan uudestaan. Perheen nuorin oli harmissaan, kun hän ei ole kuvassa. Kuva on otettu yli kolme vuotta ennen kuopuksen syntymää. Veikkaan, että viimeistään ensi kesänä meillä kuvataan vanhoja kuvia uudestaan kuopuksen 8-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. 




 
Aloitimme tänä vuonna perheessämme perinteen käydä ravintolassa syömässä syntymäpäivän kunniaksi. Synttärisankari saa valita ravintolan. Esikoisen synttäreitä ehdimme ravintolassa juhlistaa. 11-vuotiaan syntymäpäivänä ravintolat olivat kiinni. Synttärisankari toivoi mäkkiruokaa, joten haimme sitä kotiin. Kakun leivoimme itse. Jo perinteeksi on muodostunut leipoa kolmannen lapsen synttäreillä vadelma-sitruunakakku, jossa täytteenä on vadelmista, vispikermasta, sitruunatuorejuustosta ja vaniljakreemijauheesta tehty mössö.



Lahjaksi 11-vuotias toivoi Harry Potter tietopeliä ja led-valoja omaan huoneeseensa. Potter peli on jo hänelle annettu ja sitä on pelattu  lähes koko perheen voimin. Mies ei ole lukenut Pottereita eikä nähnyt leffoja, mutta hän on päässyt pelaamaan kuopuksen joukkueessa. 

Meillä oli suunnitteilla viime kevääksi 10-vuotisjuhlat, jotka jäivät pitämättä koronarajoitusten takia. Olin ostanut koristeitakin valmiiksi edellisenä syksynä Espanjasta. 11-vuotisjuhlatkin jäivät väliin. Toivottavasti ensi vuonna voimme juhlat järjestää! 





keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Miten kaikin tavoin hiihtoloma voi mennä pieleen?

Neljällä lapsellamme oli viikon hiihtoloma koulusta. Minä sain heidän lomaviikolleen kuusi vapaapäivää käyttämällä työaikapankkiin kertyneitä tunteja. Miehen oli tarkoitus myös lomailla. Loman lähetessä miehen lomapäivät vähenivät. Töissä oli liian kiireistä. Lopulta mies ei voinut pitää yhtään lomapäivää. Päinvastoin hänellä oli pitkiä työpäiviä lasten lomaviikon alussa. Lopulta meillä oli yksi yhteinen koko perheen vapaapäivä hiihtoloman aikana, lomaviikon ensimmäinen sunnuntai. 



Meillä oli haaveissa matkustaa Keski-Suomeen äitini ja hänen miehensä luokse, jos vain koronatilanne sen sallii. Ei sallinut. Koronatilanne huononi juuri ennen lomia, eikä ollut suositeltavaa matkustaa. Niinpä reissu peruttiin yhteisellä päätöksellä. 

Olin haaveillut retkiluistelusta lomalla, mutta plussakeli vesitti luisteluhaaveet röpelöittämällä jään. 




Mitä me sitten teimme lomalla? 


Vaihdoimme tyttöjen huoneita. Kuopus sai vaihdossa isomman huoneen ja enemmän leikkitilaa. Tällainen siivoaminen ja järjestely oli minulle uudenlainen lomakokemus. Yleensä en halua käyttää lomaani siivoamiseen. 

Minä kävin kolme kertaa hiihtämässä. Viimeinen kerta jäi erityisesti mieleen, sillä suksivalinta ei osunut kohdalleen. Sukset eivät pitäneet yhtään. Tasatyönnöin eteneminen oli raskasta ja välillä yritin luisteluhiihtoa, joka ei oikein ole minun juttu. Ainakaan perinteisen tyylin 
suksilla ja monoilla.




Kohokohtia tällä lomalla oli illalla television katselu ja herkkujen syöminen. 10-vuotiaan kanssa teimme yhdessä donitseja ja vohveleita. Televisiosta katselimme muun muassa Putousta, Master Chefiä, Myyrää, Kuutamolla-sarjaa ja Sukuni tarinaa. Yle Areenasta katsoin Unelmaa Lapista. Miehen kanssa aloimme seuraamaan Maajusseja maailmalla. Luin myös kirjoja ja kuuntelin äänikirjoja. 



Kävimme Heinolassa katsomassa valotaidetta. Alexander Reichsteinin He olivat täällä -valonäytelmän 1800-luvun hahmot olivat esillä hiihtolomaviikolla Heinolan Rantapuistossa. Mieskin ehti töiltään meidän mukaan Heinolaan. Hänen jääkiekossa katkenneiden hampaiden tilalle tehdyt tekohampaat värjäytyivät erikoisen värisiksi ultraviolettivalossa. 



Jos tämä blogipostaus kuulostaa rasittavalta valitukselta, niin tämä ei ole mitään siihen verrattuna, mitä perheeni on saanut kuulla viime aikoina. 

Onneksi kiukutteluni ja synkät ajatukseni pilasit vain lähinnä oman lomatunnelmani. Nyt kun katselen jälkeenpäin lomaviikon kuvia kännykästä, niin viikko ei näytä ollenkaan niin pahalta. Olihan meillä paljon mukavia hetkiä. Moni kaveri ja somekaveri tuntui lomailevan Lapissa hiihtolomalla. Heidän kuvien katsomista somessa oli pakko vältellä. Olin liian kateellinen. 




Mukavaa viikkoa!  


maanantai 1. maaliskuuta 2021

Helmikuu 2021

Helmikuussa


- Osallistuin Juomavinkin kuohuviinitastingiin facebookissa
- Meillä oli 16. hääpäivä
- Esikoinen täytti 15 vuotta
- Kävin hiihtämässä useamman kerran
- Vietimme päivän ulkoillen ystäväperheen kanssa Hartolassa
- Talvilomareissu Keski-Suomeen peruttiin koronan takia
- Mies perui lomapäivänsä töiden takia
- Kuuntelin 5 äänikirjaa ja luin 3 kirjaa
- Katsoin Yle Areenasta Unelma Lapista dokumenttisarjan, joka oli aivan ihana! 
- Netflixistä katsoin Bridgestonea, enkä ymmärrä miksi sarjaa hehkutetaan niin paljon
 




Helmikuun kirjat 


Helmikuussa kuuntelin 5 äänikirjaa ja luin 3 kirjaa. Kirjoista kolme oli dekkaria. Minähän en ole lukenut oikeastaan koskaan dekkareita. Olen kokenut ne liian pelottaviksi ja ahdistaviksi. Viime syksyn jälkeen olen lukenut jo viisi dekkaria. J.K. Rowlingin Ikkabogin luin ääneen kuopukselle. Oli ihanaa lukea pitkästä aikaa lapselle. Samalla meille syntyi hyviä keskusteluita kirjasta ja vähän muustakin. 





Oyinkan Braithwaite, Sisareni sarjamurhaaja

Nigerialaisen Braithwaiten esikoiskirja Sisareni, sarjamurhaaja oli viihdyttävä ja nopeasti luettava kirja. Virkistävän erilainen dekkari. 


J.K. Rowling, Ikkabog 
 
Pitkästä aikaa luin ääneen lapsille. Jo pidempään olen ulkoistanut lukemisen äänikirjasovelluksille. Yhdessä vietetty aika kirjaa lukien ja luetusta keskustellen oli niin ihanaa, että aloitan kohta jonkin toisenkin kirjan lukemisen lapsille. Rowling on keksinyt Ikkabog tarinan jo 10 vuotta sitten, mutta korona sai hänet julkaisemaan kirjan. Alkuun kirja oli luettavissa netissä ja lapset saivat osallistua kilpailuun, jossa piirrettiin kuvituksia kirjaan. Suomenkielisessä Ikkabogissa on suomalaisten lasten piirroksia.  


Anni Kytömäki, Margarita 
 
En oikein tiedä, mitä sanoisin Anni Kytömäen Finlandia-palkinnon vuonna 2020 voittaneesta Margaritasta. Olen vaikuttunut! Kirja oli runsas ja monipuolinen. Opin uutta muun muassa simpukoista ja poliosta. 


Anna-Leena Härkönen, Olis niin kiva ja muita kirjoituksia 

Kuuntelin Härkösen Olis niin kivan kepeänä välipalana. Ja kivahan kirja olikin. Viihdyttävää, helppoa ja ajatuksiakin herättävää kuunneltavaa yhdeltä nuoruuden ajan lempikirjailijaltani. 


Elina Backman, Kun kuningas kuolee

Esikoisdekkari, jonka tapahtumat sijoittuvat Hartolaan. Olen viettänyt lapsena ja nuorena paljon aikaa Hartolassa isovanhempieni luona. Olikin kiinnostavaa, että kirjan tapahtumat sijoittuivat tuttuihin paikkoihin. 17 tuntia äänikirjaa tuntui etukäteen pitkältä, mutta henkilöt ja tapahtumat tempaisivat mukaansa. Syyllinenkin selvisi vasta lopussa.  


Eija Piekkari, Haamupari 

Jo toinen kirja peräkkäin, jossa liikutaan Päijät-Hämeessä ja tutuissa paikoissa. Olen näköjään huomioinut nämä koronasuositukset myös lukemissani kirjoissa. En juuri poistu omasta maakunnasta edes kirjojen välityksellä. Dekkari on ensimmäinen osa sarjaa, joka kertoo lahtelaisesta kansantanssia harrastavasta poliisista, Kristiina Elosta. Viikonlopun harjoitusleiri päättyy ikävästi, kun yksi tanssijoista kuolee väkivallan uhrina.  


Katriina Huttunen, Surun istukka 

Surun istukka on Katriina Huttusen omaelämäkerrallinen esikoisromaani, jossa hän kertoo tunteistaan ja ajatuksistaan tyttärensä itsemurhan jälkeen. Kirja kuvaa katkelmien omaisesti äidin tunteita ja tekemisiä noin kaksi vuotta itsemurhan jälkeen. Kirjassa vieraillaan usein hautausmaalla ja kuvaillaan läheisten suhtautumista kuolemaan ja surevaan äitiin.  


Lena Andersson, Omavaltaista menettelyä - Romaani rakkaudesta 

Ajattelin tämän kirjan olevan kevyt hömppäinen välipala. Kirja oli lyhyt, mutta erilainen romaani rakkaudesta kuin etukäteen luulin. Kirjan päähenkilö Ester rakastuu vanhempaan taitelijaan. Jättää entisen miehensä ja on sekopäisen rakastunut mieheen, jolta ei vastarakkautta saa. Päähenkilön ajatukset ja toiminta ärsytti, ehkä siksi että olen joskus itsekin ollut yhtä typerästi ihastunut.  



Hei hei helmikuu! 

Tervetuloa maaliskuu!