Viimeiset neljä viikkoa
Meidän kolme koululaista ovat opiskelleet kotona neljä viikkoa. Mies on tehnyt yhtä kauan etätöitä kotona. Eskarilainen palasi takaisin kotihoitoon neljä viikkoa sitten. Minulla on ollut vain kaksi hoitolasta. Lasten harrastukset ovat olleet tauolla. Kotoa lapset poistuvat lähinnä perheen yhteisille metsäretkille. Minä tai mies käymme 1-2 kertaa viikossa ruokakaupassa.Hyvät puolet
Perheen yhteinen aika on lisääntynyt runsaasti näiden koronasta johtuvien rajoitusten aikana. Me syömme joka päivä monta kertaa yhdessä. Liikumme luonnossa enemmän kuin aiemmin. Kotona pelaamme välillä yhdessä lautapelejä. Lapset ovat tehneet enemmän kotitöitä. Meille on kehittynyt muun muassa toimiva systeemi pyykinpesukoneen ja tiskikoneen tyhjennyksiin. Ennen ajoimme autolla joka päivä ja viikossa tuli satoja kilometrejä. Nykyään autolla ajetaan pari kertaa viikossa muutama kymmenen kilometriä.
Huonot puolet
Lapset eivät pääse kouluun eivätkä harrastuksiinsa. Me emme näe ystäviä emmekä sukulaisia. Ruutu-aika on lisääntynyt. Epävarmuus ja pelko ovat läsnä. Emme pääse esimerkiksi uimaan tai museoihin. Omaa rauhaa ja hiljaisuutta ei juuri ole. Olemme yleensä aina kaikki kotona. Tuntuu, että ruokaa saa tehdä koko ajan.Minun työni ei ole enää niin mielekästä kuin aiemmin. En saa tehdä työtäni niin hyvin ja rauhassa kuin haluaisin. Omat koululaiset aiheuttavat keskeytyksiä. Toisaalta myös hoitolapset keskeyttävät koululaisia. On mukavampaa kun ryhmä on täynnä eli paikalla on 4 hoitolasta. Silloin leikit, pelit ja muu ohjelma on mukavampi toteuttaa kuin vain kahdelle lapselle. Tosin nyt paikalla on oikeastaankolme lasta, kun oma kuopus on osa ryhmää.
Mitä kivaa me keksittäis?
Jos jotain kivaa pitää keksiä, niin se on yleensä hyvää ruokaa ja juomaa sekä herkkuja. Monena iltana olemme istuneet yhdessä television ääressä syömässä herkkuja. Toki välttelemme herkkujen syömistä arkisin. Normaalisti emme osta näin usein herkkuja kuin nyt. Ennen koronaa lapsilla oli lähes joka viikonloppu turnauksia, joten herkkuja ei syöty eikä myöhään valvottu myöhään turnausta edeltävänä päivänä.
Asiat, jotka ovat tuoneet iloa korona-arkeen
Pari viikkoa ennen pääsiäistä aloitin lapsille yllätyksenä Hiirikalenterin. Hoitolapset ja omat lapset etsivät aamuisin Hiirtä, joka oli keksinyt jotain tekemistä päivään tai piilottanut herkkuja. Minä ainakin olen tehnyt kaikkeni, etteivät suklaafirmat ajaudu nyt konkurssiin. Niin paljon on tullut suklaata ostettua. Hiirikalenteri löytyy kokonaisuudessaan instagramista tilini kohokohdista.Onneksi iloa elämään tuo myös liikunta ja luonnossa liikkuminen. Oma perhe innostuu helposti liikunnasta. Kuopus on tehnyt pyöräilylenkkejä isänsä ja minunkin kanssa. 10-vuotias tyttö käy usein aamulenkeillä isänsä kanssa. Lisäksi hän hyppii trampoliinilla tai temppuilee jalkapallon kanssa. Esiteini heittelee korista päivittäin. Hänellä on myös omatoiminen treeniohjelma koriksesta. Siihen kuuluu mm. kuntopiiri, lenkkejä ja heittoharjoituksia. Teini käy juoksu-, pyörä- ja kävelylenkeillä. Lisäksi hänellä on menossa jonkinlainen vatsalihashaaste. Mies lenkkeilee ja treenaa kotona. Minä olen käynyt kävelyillä yksin ja oman perheen kanssa. Lisäkai olen tehnyt erilaisia jumppia ja joogaa muun muassa youtubesta. Itseasiassa minä olen liikkunut enemmän kuin ennen koronarajoituksia.
Asiat, jotka ovat helpottaneet korona-arkea
Olin erittäin iloinen, kun kuulin että lasten koululta saa hakea kouluruokaa. Ruokatarjoilu alkoi viime viikolla. Samalla kertaa sai kahden päivän ruoka-annokset. Ensimmäisellä hakukerralla sai lisäksi kuuden viikon margariiniannoksen sekä parin viikon näkkileivät. Kuvissa kolmen lapsen annokset. Viime viikolla koulusta saatiin perunaa ja nakkikastiketta, pasta carbonaraa, perunaa ja lihapullia sekä kanakeittoa ja hedelmärahkaa. Lisäksi oli porkkanaa ja kurkkua sekä vaaleaa leipää.Mikä muu helpottaa korona-arkea?
Ensin mieleen ei tullut mitään muuta kuin tuo kouluruoka. Mietin lisää, enkä vieläkään keksinyt mitään. Keksitkö sinä? Minulle tuli mieleen myös riman madaltaminen ja armollisuus itseään kohtaan. Nyt eletään poikkeusoloja, joten ei liene niin vaarallista jos ruutuajat paukkuu ja suklaakin maistuu välillä.
Minä toivoisin vähän helpotusta noihin koulutehtäviin. Etäily ei ole oppimisvaikeuksista kärsivällä mikään ihannejuttu ja lisää kyllä meidän vanhempien stressiä opettaa asiat. Voin sanoa, että autoala ei ole minun juttu :D
VastaaPoistaIhanaa uutta viikkoa sinulle Minna ja tsemppiä sinnekin <3
Tsemppiä teille! Oletko ollut asiasta yhteydessä kouluun? Toivottavasti oppimisvaikeudet pystyttäisiin huomioimaan etäopiskelussa.
PoistaItse pääsen vielä helpolla kun neiti ei ole kouluikäinen :D
VastaaPoistaJokaisella on omat haasteensa tänä aikana. Mukavaa viikkoa!
PoistaPysähdyin tuohon kohtaan, ettei pääse uimaan. Sekin, mutta itse kaipaan kyllä eniten kuntosalia vastapainoksi kävely- ja pyörälenkeille.
VastaaPoistaSain joululahjaksi salikortin. Alkuvuodesta ei salille ehtinyt ja nyt ei pääse.
PoistaKirjoitit tosi selkeästi ja realistisesti. Tykkäsin siitä. Ja Hiirikalenterista :).
VastaaPoistaEn tiedä, onko se arkea helpottava tekijä, mutta tavallaan se, ettei koko ajan tarvi lähteä johonkin, on helppoa. Mutta sitten taas toisaalta se on myös huono puoli, Ihan sillä, että oikeastaan ei voi lähteä, vaikka haluaisikin.
Kiitos! Treenikuskaukset ja turnaukset vievät normaalisti paljon aikaa ja bensaa. Toisaalta oli kiva pitää niistä taukoa, mutta alkaisi jo riittää.
PoistaItse olen joutunut elämään aika normaalisti, kun töissä käydään. Poika tosin on kotikoulussa, että se on haasteellista. Onneksi kuitenkin mies käy viemässä ruokaa pojalle omalla ruokatauolla.
VastaaPoistaKaikkien elämään nämä rajoitukset vaikuttaa. Aikamoinen yhteinen kokemus! Eipä olisi vielä alkuvuodesta uskonut.
PoistaHyvä ja realistinen kirjoitus Minna :)
VastaaPoistaEn osaa keksiä näin yhtä äkkiaa mitkä helpottaisi arkea. Hienoa, että koulut jakavat ruokaa koteihin!
Koiluruoka on kyllä helpottanut arkea. 8 ihmistä syö paljon!
Poista