tiistai 28. huhtikuuta 2020

Neljän lapsen äidin ajatuksia poikkeusajasta

Koronarajoitukset ovat jatkuneet niin pitkään, että tähän on jotenkin jo tottunut ja turtunut. Se mikä olisi ollut vielä helmikuussa utopistista on nyt normaalia arkea. Minä en enää lue päivittäin uutisia. Alkuun muistan tarkistaneeni uutisia ja koronatilannetta montakin kertaa päivässä.


Lapset ovat tottuneet tähän uudenlaiseen arkeen. Etäopiskeluun on tullut rutiinia ja lapset suunnittelevat viikko-ohjelmansa varsin itsenäisesti. Alkuun lapset kapinoivat ja vastutivat perheemme yhteisiä metsäretkiä. Retkille lähteminen oli kiukuttelua ja valittamista, vaikka itse retket menivät mukavasti ja kaikilla oli hauskaa. Nyt en edes muista, milloin lapset olisivat vastustaneet yhteiselle retkelle lähtemistä. Päinvastoin he odottavat retkiä ja ovat ehdotelleet retkikohteita lähiluonnosta. Esimerkiksi viime viikonloppuna kävimme yhden lapsen ehdotuksesta kävelyllä Tiirismaan televisio- ja radiomaston lähistöllä Hollolassa.

Viikonloppuihimme kuuluu myös yhteinen lautapeli-hetki. Osa lapsistamme vastusti niitäkin alkuun ja yhteisen, kaikille mieluisan pelin valitseminen tuntui olevan mahdotonta. Pelihetkienkin suhteenkin tilanne on muuttunut. Pelin valinta sujuu ilman draamaa samoin kuin itse peli. Toki välillä voi olla erimielisyyksiä ja hetkellisiä tunteiden kuumenemisia. Sen verran kilpiluhenkistä porukkaa meillä asuu.



Lapsemme ovat olleet pääsääntöisesti kotona, eivätkä he näe kavereitaan esikoista lukuunottamatta. Esikoinenkin näkee vain yhtä kaveriaan ja vain ulkona. Viime viikolla postiin saapui tyttärellemme tilaamani college-housut. Tyttö halusi mukaani housuja hakemaan. Samalla reissulla kävin viemässä roskia kierrätyspisteelle sekä hain kaupasta jäätelöt lämpimän päivän kunniaksi. Sanoin tytölle, että en aio ottaa häntä mukaan sisälle postiin tai kauppaan. Siitäkin huolimatta tyttö lähti mukaani. Kun olin hoitanut asiani ja palasin autoon harmittelin tytölle sitä, että hän joutui odottamaan yksin autossa. Arvaatteko, mitä tyttö vastasi?


"Ei ollut tylsää. Oli oikein virkistävää!"   

Tyttö oli kuulemma nähnyt lähikauppamme parkkipaikalla kaksi ihmistä meidän kadulta sekä yhden tutun auton. Voi korona, mitä olet saanut aikaan! 10-vuotiaan mielestä on virkistävää istua lähikaupan parkkipaikalla. Pitäisikö tehdä kesälomareissu isomman automarketin parkkipaikalle? 

Olemmekohan me eristäytyneet ja metsittyneet ihmiset ollenkaan valmiita siihen, että koulut yhtä-äkkiä avattaisiin ja mies menisi työpaikalle? Minä en toki menisi mihinkään, vaan hoitaisin edelleen hoitolapsia meillä kotona.

Viime viikolla laskimme miehen kanssa, että meillä menee normaalisita yli 200€ kuussa polttoaineeseen. Nyt korona-aikana rahaa polttoaineeseen on mennyt 38€ 1,5 kuukaudessa. Ruokakulujen kanssa onkin sitten käynyt päinvastoin. En edes uskalla ajatella, miten moninkertaisesti ruokakulut ovat nousseet. 



Poikkeusajan plussat

+ Sisarukset ovat lähentyneet
+ Perheen yhteinen aika on lisääntynyt
+ Lapset tekevät enemmän kotitöitä
+ Lapset ovat oppineet uusia taitoja etäopiskelun myötä
+ Parisuhdeaika on lisääntynyt (ei toki kahdenkeskinen aika, mutta näemme toisiamme enemmän)
+ Minun ja miehen liikkuminen on lisääntynyt

Poikkeusajan miinukset

- Ei kavereita, sukulaisia
- Ei harrastuksia, turnauksia
- Ei matkoja
- Ei museoita, tapahtumia
- Oman ajan järjestäminen on hankalaa
- Koronan aiheuttama pelko ja ahdistus
- Ruutuaika on lisääntynyt

11 kommenttia

  1. Olipa mukava lukea koronapostaus, jossa on myös plussia eikä vain miinuksia. Ja vielä noin sympaattisia plussia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oma mieli ei ollut parhain tätä kirjoittaessa, mutta kirjoittaminen piristää ja auttaa käsittelemään tunteita.

      Poista
  2. Meillä eniten koronatilanteesta taitaa "kärsiä" teini, joka haluaisi nähdä kavereitaan. Meilläkin on saanut tavata yhtä kaveria ja vain ulkona, mutta kovin harvoin on pojat toisiaan nyt nähneet. Miehen kanssa ollaan kuin teinejä suhteen alussa, nyhvätään koko ajan kaksin ja minusta se on aika ihanaa näin monen yhdessäolo vuoden jälkeen ja tehdään myös pitkiä kävelylenkkejä joka päivä. Meille tässä ajassa on tainnut olla enemmän plussaa kuin miinusta!
    Mukavaa tiistaita sinulle Minna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tämä vaikuttaa lapsiin ja lamaannuttaa. Tyttö ei edes halunnut lähteä ystävänsä kanssa ulos, kun sitä hänelle piristykseksi ehdotin.
      Me ollaan myös miehen kanssa lähennytty. Korona on tehnyt toistaiseksi hyvää parisuhteelle. <3

      Poista
  3. mie koitin eilen illalla oikein miettiä että mikä mun elämässä on koronan myötä muuttunut, enkä oikein keksinyt mitään. ainoastaan päivittäin aamu-ulkoilu päiväkodille ja lounasulkoilu lapsia kotiin hakemaan ovat jääneet pois. Toki siinä välissä sitten ne ainoat aikuiskontaktit päiväkodin henkilökunnan kanssa. Mutta siinäpä se. Kavereita en nähnyt aikasemminkaan kovin usein ja sitä rataa. Toki mies on nyt kotona enemmän, mutta sattuihan hänelle noita arkivapaita ja vapaita aamuja muutenkin kun ilta ja yö painotteista vuorotyötä tekee :)

    Ihanaa että teillä on arki asettunut uomiinsa ja teidän arki kuulostaa ihan mun unelma-arjelta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä korona-arkea on jatkunut jo sen verran pitkään, että tämä tuntuu normaalilta. Muutaman viikon päästä koululaiset menevät kouluun ja arki muuttuu.

      Poista
  4. Vaikeissakin tilanteissa on hyvä kun pystyy näkemään myös niitä asioiden positiivisia puolia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tilanne on opettanut positiivista ajattelua.

      Poista
  5. Tämä on kyllä niin outoa aikaa, välillä maailman onnellisinta ja välillä tekisi mieli kirkua. Miten noista lapsista osaa enää olla erossa, apua! Kohta taas sitten arki muuttuu. Mukavaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoa on tosiaan. Opettaa sietämään epävarmuutta. Outoa tulee varmaan olemaan, kun koululaiset menevät kouluun. Mies jatkanee etätöitä ja mulle tulee ehkä pari hoitolasta "koronalomalta".
      Rentoa sunnuntaita!

      Poista
  6. Onpas hienoa kuulla, että löysitte metsäretkistä teidän perheen yhteisen asian :) ja nuo lautapeli hetket kuulostaa tutuilta, onneksi muiltakin löytyy kilpailuhenkistä porukkaa :'D oli myös kiva lukea fiiliksiä lapsiperheen korona-ajasta, tämä aikakausi kun vaikuttaa kaikkiin niin omalla tavallaan. Itse kaipaan myös läheisiä ihmisiä, mutta totuin asuessani Turussa ettei aina päässyt näkemään. Arki rullaa aika mukavasti, kevät piristää mieltä :)

    Ihanaa kevään aikaa teille!

    VastaaPoista