Puikot heiluvat taas - Kiitollisuussukat

Minulla oli lähes vuoden tauko neulomisessa. Aiemmin neuloin monet sukat vuodessa ja yhtä-äkkiä ei vain huvittanut enää neuloa. Hankin äänikirjasovelluksenkin sillä ajatuksella, että neuloisin samalla, kun kuuntelen äänikirjoja. Kirjoja tuli kyllä kuunneltua viime vuonna, mutta niitä kuunnellessa tein kaikkea muuta kuin neuloin.

Viime syksynä sain syntymäpäivälahjaksi Mia Sumellin ja Sanna Wikströmin Hyvän mielen villasukat kirjan. Kirja on täynnä ohjeita pitkiin kirjoneulesukkiin. Ohjeissa voi käyttää suosimiani Novitan lankoja. Muutama kuukausi kirjan saamisen jälkeen aloin neulomaan kirjan ohjeella Kiitollisuussukkia. Ennen Kiitollisuussukkien neulomista päätetään kenelle haluaa sukat tehdä ja ajatellaan sukkien saajaa. Minä tein sukat itselleni. Käytän paljon villasukkia. Laitan villasukat aina paljaisiin jalkoihin ja talvisin villasukat ovat jalassani niin sisällä kuin ulkona lähes joka päivä. Kiitollisuussukkia neuloessa toistetaan sanaa "kiitos" mahdollisimman paljon. Minulla se oli välillä muodossa "kiitos tästäkin virheestä".

Kirjan muissa sukkaohjeissa oli annettu kaksi eri värivaihtoehtoa sukkiin. Näissä Kiitollisuussukissa värit kehotettiin valitsemaan fiiliksen mukaan. Itse halusin käyttää sukkiin yhden vajaan kerän sinistä pätkävärjättyä lankaa. Sen lisäksi käytin valkoista ja sateenkaari-lankaa. Kaikki langat olivat Novitan Seitsemän veljestä lankaa. Langat löytyivät omista lankavarastoistani, eikä näitä värejä taida olla enää myynnissä valkoista lukuunottamatta. Neuloin sukat 3,5 puikoilla.

Kirjasta löytyy muun muassa Rakkaus, Tsemppi, Uusi alku, Ilo, Luovuus ja Kärsivällisyys sukat.

Tällä herkellä minulla on puikoilla perussukat esikoiselle. Hänen jalkansa tuntuu kasvavan silmissä, joten uusille sukille on tarvetta.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Marisukat

Kirsikkasukat

Olga-sukat

Kerrosrivinousu kolmella värillä

Broken seed sukat

Toinen viikko koronakotoilua

Se olisi nyt kolmas viikko alkamassa kotikoulussa ja etätöissä. Minulla työt jatkuvat entiseen malliin. Tosin vain kahdella hoitolapsella. Edellisessä postauksessa kirjoitin siitä, miten päivät ja viikot sekoittuvat tässä uudenlaisessa arjessa. Viikonloput sentään erottuvat arkipäivistä. Viikonloppuisin ei tule hoitolapsia, eikä mies tee töitä. Koululaisetkaan eivät opiskele, joitain pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. 

Viikon askartelu 

Tein 4- ja 6-vuotiaan kanssa pääsiäismunat silkkipaperimaalauksella. Lapset piirsivät ja leikkasivat munat itse. Silkkipaperimaalaus tehdään repimällä silkkipaperin palasia valkoisen paperin päälle. Silkkipaperinpalaset kastellaan suihkepullolla. Näin silkkipapereista lähtee väriä paperille. Kun paperi kuivuu, niin silkkipaperit irroitetaan. Kannattaa varmistaa etukäteen, että silkkipaperista lähtee väriä, kun sen kastelee.

Viikon ostos

Ostin lahtelaiselta Rae Factorylta koivuvaneriset Pikku kettu-korvakorut. Ihastuin näihin instagramissa ja nämä oli pakko saada. Katselin myös yrityksen maatuska korvakoruja vähän sillä silmällä. Minulla on tavoitteena opetella käyttämään taas korvakoruja useamman vuoden jälkeen. Nämä korvikset pääsevät mukaan harjoitteluun.

Kevät etenee

Viikonloppuna lapset kokosivat trampoliinin, minä haravoin ja mies kaivoi maasta kurtturuusua. Kurtturuusut pitäisi hävittää, koska ovat haittakasveja. Meidän pihasta löytyy kaksi kurtturuusua. Raparperi on alkanut kasvaa (kuvassa) Koskahan saadaan raparperipiirakkaa?!

Yhteistä aikaa ja omaa aikaa lenkillä

Kävelylenkit jatkuvat yksin ja yhdessä. Onneksi säät ovat suosineet ulkoilua. Olen käynyt kävelemässä yksin ja välillä minulla on ollut joku lapsista mukana. Viikonloppuna kävimme koko perheen voimin metsässä. 

Viikon leipä

Minun oli tarkoitus leipoa sämpylöitä sosekeiton kaveriksi. En vain ole löytänyt kaupoista sämpyläjauhoa. Kotoa löytyi onneksi vehnäjauhoja ja ruisjauhoja. Ruisjauhopaketin kyljessä oli ohje ruisruutuihin. Resepti vaati vain aineiden sekoituksen, kohotuksen ja taikinan levityksen pellille. Msistui hyvältä sosekeiton kanssa. 

Ruisjauhopussien lisäksi myös netistä löytyy ohjeita ruistuutuihin. Lisäsin yhden linkin reseptiin tämän blogipostauksen loppuun.

Viikon kirja

Elizabet Strout, Nimeni on Lucy Barton

Vähäeleinen kirja, jossa Lucy Barton joutuu olemaan pitkään sairaalassa. Aviomies ei pidä sairaaloista ja yksinäinen Lucy saa yllättäen vieraakseen äitinsä. Hän ei ole ollut äitinsä kanssa vuosiin tekemisissä. Äiti ja Lucy keskustelevat ja lukijalle paljastuu lähinnä rivien välistä asioita Lucyn köyhästä lapsuudesta ohiolaisessa kylässä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös: 

Ruisruudut

Voimia tähän uuteen viikkoon! 

Nyt lähtee taju - ajantaju

Tätä uudenlaista lasten kotikoulu ja miehen etätyö arkea on jatkunut nyt kaksi viikkoa. Minulla meni muuten aika pitkään, kun laskin kauanko tätä on kestänyt.  Siltikään en ollut aivan varma ja minun piti tarkistaa asia tyhjentyneestä kalenterista

Oma arkeni muuttui niin, että neljästä hoitolapsesta kaksi jäi kotiin. Kahden hoitolapsen tilalle sain kolme koululaista ja yhden esikoululaisen sekä miehen tekemään etätöitä. Ennen minulla oli viikon jokaiselle arkipävälle lasten treenikuljetuksia. Viikonloppuisinkin oli treenejä ja usein turnauksia. Istuin paljon autossa. Nyt ajan autolla kerran viikossa, kun käyn ruokakaupassa. Ennen olin paljon kotona. Nykyään en juuri muualla olekkaan. Lähes joka ilta käyn kuitenkin kävelyllä. Joko yksin tai lasten kanssa. Uusiin rutiineihin näyttää tulleen pieni iltakävely yhden lapsen kanssa. Välillä käyn yksin pidemmällä lenkillä. Kroppa ja pää tarvitsevat sitä.

Yöuneni ovat huonontuneet. Se kertoo kohdallani stressistä ja siitä, että en osaa rentoutua. Käyn nukkumaan myöhään ja herään aivan liian aikaisin. Tähänkin lauataiaamuun heräsin viiden tunnin yöunien jälkeen. Ei todellakaan riitä minulle!

Miten sinä jaksat? Mitkä asiat auttavat sinua rentoutumaan?

Ps. Täällä blogissa on menossa muutoksia. Blogin osoitteeksi on vaihtunut www. kiljustenblogi.fi aiemman blogspot.fi- osoitteen sijaan. Lisäksi ulkoasu on kokenut muutoksia. Joitain pieniä juttuja tulee vielä tapahtumaan ulkoasun suhteen, kunhan ehdin ja osaan. Miltä tämä blogi näyttää sinun näytölläsi? 

Rentouttavaa ja voimaannuttavaa viikonloppua! 

Viikon kohokohdat - voimaa ja rauhaa luonnosta

Kun katselin kännykästäni kuvia viime viikolta, niin huomasin kuvanneeni paljon luontoa. Useammankin kerran tuli ulkoiltua: käytyä metsässä sekä järven rannalla.

Luonnossa liikkuminen on rauhoittanut. Ulkoilen päivisin hoitolasten kanssa. Iltaisin tekee mieli lähteä kävelylle. Viikonloppuisin ulkoilemme oman perheen kesken. Olemme liikkuneet kodin lähimetsissä. Käytimme viime viikolla autoa vain yhden kerran, kun minä kävin tekemässä viikon ruokaostokset perjantaina. Suomessa luonto löytyy läheltä ja siellä saa onneksi liikkua.

Viikon sankari

Tyttäremme täytti 10 vuotta. Kuvassa tytöllä on mummonsa vanha Munsalan kansallispuku.

Virallinen synttäripostaus

Viikon kirja

Paula Noronen: Tarja Kulho Räkkärimarketin kassa

Kirja, joka pitää ehdottomasti kuunnella Norosen itsensä lukemana. Hauska kirja, jonka huumori iskee minuun. Huolet unohtuivat hetkeksi, kun kuntelin Tarja nopeita analyyseja asiakkaistaan, itsestään ja elämästä. Kirjassa Tarja osallistuu Uusi suunta työelämälle-kurssille ja pysähtyy analysoimaan omaa elämäänsä. 

Kaikki viime vuonna ja tänä kuluvana vuonna lukemani kirjat löytyvät Instagramista: Minnankirjahylly

Voimaa uuteen viikkoon!

Mikä saa sinut jaksamaan näitä poikkeuksellisia oloja?

Vai onko elämäsi edes muuttunut näiden rajoitusten myötä?

Hyvää syntymäpäivää 10-vuotiaalle!

Vanhempi tyttäremme ja kolmas lapsemme täyttää tänään 10 vuotta. Juhlimme perhepiirissä tytön leipomaa kakkua syöden. Koko perheen metsäretkelläkin käytiin.

10 asiaa 10 vuotiaasta

1. Hänellä on yksi pikkusisko
2. Hänellä on kaksi isoveljeä
3. Futiksen pelinumero on kolme
4. Hän on asunut neljässä eri kodissa
5.  Ennen nykyisiä rajoituksia hänellä oli viidet treenit viikossa. Neljä kertaa futista ja kerran korista. 
6. Hän aloitti futiksen ollessaan 6-vuotias
7. Seitsemän lempiasiaa: kaverit, perhe, futis, koris, trampoliinilla temppuilu, Noidista pahin ja Project Mc²
8. Hänellä on kahdeksan rautahammasta
9. Hän on lomaillut yhdeksässä kaupungissa ulkomailla: Pärnu, Tukholma, Göteborg, Pietari, Torrevieja, Haapsalu, Riika, Cartagena ja Ainaži.
10. Tyttäremme syntyi 10 vuotta sitten sunnuntaina kello 9.50 lähes kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen. 

Onnea rakas! 

Terveisiä kotikoulusta!

Siitäkin huolimatta, että some on nyt täynnä kotikoulu-juttuja, niin ajattelin kertoa meidän ensimmäisestä kotikouluviikosta. Kotimme toimii kolmen koululaisen etäopiskelupaikkana, eskarilaisen hoitopaikkana, miehen etätyöpaikkana sekä minun työpaikkana eli hoitolasten hoitopaikkana. Meitä on täällä arkipäivisin 8-10 henkeä. Vielä on hieman epäselvää tarvitsevatko kaikki hoitolapseni hoitoa karanteeniaikana.

Lastemme koulussa on oppilaita ensimmäisestä luokasta lukioon. Koulu ei kuitenkaan ole jättimäinen, koska jokaista luokkaa on vain yksi. Rinnakkaisluokkia ei siis ole. Saimme viime sunnuntaina viestin, että yläluokat kuudennesta lukioon siirtyvät etäopetukseen. Tämä tarkoitti meidän perheessä kahden vanhimman lapsen jäämistä kotiin. Teimme miehen kanssa päätöksen, että myös tytöt eli kolmasluokkalainen ja esikoululainen jäävät kotiin maanantaiksi. Ajatukseni oli, että jatko riippuu siitä, mitä hallitus päättää. Koulu perusteli yläluokkien jäämistä kotiin ylioppilaskirjoitusten turvaamisella. Päätöksellä oli tarkoitus suojella ylioppilaskokelaita ja kokeita valvovia opettajia.

Kaikki varmasti tietävät hallituksen maanantaisestä päätöksestä sulkea koulut. Niinpä meidän maanantaina alkanut kotikoulu on jatkunut nyt jo viikon verran. Mieheni tekee kotona etätöitä. Minä olen töissä normaalisti eli meillä on myös hoitolapsia kolmen koululaisen ja yhden eskarilaisen lisäksi. Hallitus suositteli, että ne lapset, jotka voidaan hoitaa kotona, hoidetaan kotona. Thl:n suositus, että kipeitä lapsia ei viedä hoitoon on voimassa. Tänä aikana kaikki flunssan oireet, lievätkin ovat este hoitoon viemiselle. Minulla onkin ollut tällä viikolla vain 1-2 hoitolasta hoidossa normaalin neljän sijaan.

Pojat ovat saaneet ohjeet koulutehtävistä Wilmaan, johon heillä on omat tunnukset. Minä en ole juurikaan heidän tekemisiinsä puuttunut. Onneksi pojat ovat ihailtavan itsenäisiä. En olisi ehtinytkään heitä ohjata töideni ohella. Kolmasluokkalainen tyttömme olisi saanut mennä alkuviikosta kouluun, mutta hän jäi meidän vanhempien päätöksellä vastentahtoisesti kotiin. Olen saanut asiasta varsin suoraa palautetta! Tyttö oli niin kiukkuinen ja turhautunut, ettei koulutehtävien tekemisestä tullut oikein mitään ensimmäisinä kotikoulupäivinä. Sittemmin hän on saanut kotiopiskelun hyvin käyntiin. Käänne tapahtui keskiviikkona, kun haimme yhdessä koulusta lisää lankaa käsityöhön sekä muitakin koulutarvikkeita. Perjantaina tyttö oli yhtä aurinkoa, kun opettaja soitti hänelle videopuhelun whatsappissa. Tytön luokalla on nyt  käytäntönä, että opettaja soittaa perjantaina kaikille oppilaille videopuhelun whatsappissa. Opettajalle saa soittaa arkisin päiväsaikaan, jos lapsilla on kysyttävää.

Ensi viikosta alkaen oppilaat saavat kerralla koko viikon tehtävät ja se vaatii enemmän päivien ja tekemisen suunnittelua sekä rytmittämistä. Lisäksi kolmasluokkalaisella on kirjaesitelmä, päiväkirja ja käsityö, joita hän tekee koko kotikoulu ajan. Seiskaluokkalaiselle  tehtäviä tulee jatkossa kolmena päivänä viikossa. Hän ei siis saa koko viikon settiä kerralla. Hyvä niin. Hänellä opiskeltavaa on enemmän kuin nuoremmilla.

Mieheni tekee etätöitä eri kerroksessa kun me muut olemme. Hänellä on juuri nyt paljon töitä. Keskiviikkonakin hän teki hullun yli 13 tunnin työpäivän pelkillä ruokatauoilla. Hän ei pystyisi töiden ohella hoitamaan lapsia tai ohjaamaan kotikoululaisia. Ymmärrän siis hyvin, että kaikki ihmiset eivät voi ottaa lapsiaan kotiin päivähoidosta. Niinpä minunkin työni perhepäivähoitajana jatkuu tästä karanteeniajasta huolimatta.

Viikon ruokalista

Maanantai: 

Kattilalasagne, salaatti

Tiistai:

Perunamuusi, uunimakkara, porkkana, kukkakaali, parsakaali, salaatti

Keskiviikko:

Lohkoperunat, uunilohi, salaatti

Torstai: 

Pasta, mifucarbonara, salaatti

Perjantai:  

Riisi, kermainenkanakastike, parsakaali, porkkana, salaatti

Kirjoitukseni koronasta

Miten korona on vaikuttanut perheemme elämään?

- Kirjoitus viikon takaa (13.3.2020)

Mitä tehdä lasten kanssa, kun korona perui harrastukset.

- Metsäretki. Yhteisiä pallopelejä ja hiekkalaatikkotreffejä ei enää suositella.

Kotikoulumme linkkivinkit

Peppi Pitkätossu baletti

Etsin Netflixistä musikaalia katsottavaksi ikään kuin musiikin tuntina. Kaverini vinkkasi minulle tästä Yle Areenasta löytyvästä Kansallisopperan ja -baletin taltioinnista. Vaikuttaa ihanalta! Meillä on katsominen vielä kesken. Minä ja 6-vuotias olemme haltioissa. Muut peittelevät innostuksensa paremmin. 

Kotipakopeli alle 10-vuotiaille

Hupalaatikon sivuilta löytyy nopea ja ilmainen kotona toteutettava pakopeli, jonka avulla voi keskustella lasten kanssa koronasta. Meillä peli ei herättänyt heti keskustelua, vaan toimi hauskana ajanvietteenä. 6-vuotias oli tästäkin innoissaan. Pienemmät lapset tarvitsevat aikuisen apua.

Vihdoinkin perjantai! 

Viikko on tuntunut pitkältä. Omaa jaksamistani olen edesauttanut iltakävelyillä. Enää en tarvitse kävelyseuraa jokaiselle kävelylle. Välillä on ihana kävellä yksin. 

Viime viikon kuulumiset

Viikon herkku 

Viime viikolla teimme hoitolasten kanssa leivontapäivänä lähes terveellistä suklaakakkua. Mansikkatilan mailla blogin Taina on hehkuttanut tätä kakkua, joten pitihän meidänkin kokeilla reseptiä. Söimme kakun vaniljakastikkeen kera. Kakkuun tulee banaania, taateleita, raakakaakaojauhetta tai tummaa sokeroimatonta kaakaota, leivinjauhetta ja vaniljasokeria. Kalku on siis myös gluteiiniton.

Hetkeni parrasvaloissa

Kirjoitin viime viikolla blogiin meidän perheen viikon ruokaostoksista. Ilta-Sanomatkin kiinnostui asiasta ja otti yhteyttä. Viikon ruokaoatoksemme löytyvät nyt Ilta-Sanomien perheosastolta varoittavana esimerkkinä
otsikolla Neljän lapsen äiti Minna tarkkaili ruokakuluja ja huomasi yhden selkeän virheen

Minun on ollut tarkoitus tehdä uusi postaus viikon ruokaostoksista ja niiden suunnitelmallisuudesta. Ei onnistunut viime viikolla! Sen verran tyhjää on ollut ruokakaupoissa, ettei edes normaalit ruokaostokset ole onnistuneet. Hamstraamisesta on ollut turha edes unelmoida! Käytän esimerkiksi tomaattimurskaa viikoittain. Nyt sitä ei ole yhtään purkkia kotona. Hiivaakin piti etsiä monesta kaupasta ennen kuin löytyi. Meillä on tiistaisin hoitolasten kanssa leivontapäivä ja ajattelin, että leipoisimme sämpylöitä. 

Kun muu Suomi hamstrasi ruokaa, niin minä kävin pojan kanssa vaateostoksilla. Poika kasvaa silmissä ja vaatteet jäävät pieneksi. Minä en kasva, mutta ostin silti pitkään haaveilemani mekon H&M:lta sekä vielä pidempään haaveilemani Marimekon raitapaidan. 

Viikon nolo tunnustus 

Sovittaessani mekkoa käärin farkun lahkeita ylöspäin nähdäkseni paremmin miltä mekko näyttää. Kun laskin lahkeet takaisin alas ihmettelin pohkeen kohdalle ilmestynyttä möykkyä. Farkkujen sisältä löytyi edellispäivän alushousut! Olin siis kävellyt koko päivän farkuissa, joiden sisällä oli myös nämä alushousut! Hoitolasten kanssa olimme käyneet muun muassa perhekerhossa.

Viikon kirja

Kokkonen, Nylander, Tikka, Salakka, Vuorio: O eli runoja päijät-hämäläisistä orgasmeista

En juurikaan lue runoja. Tämän runokirjan luin Lastu kirjaston aikuisten lukudiplomin kohtaan "Paikallisia kirjailijoita". Runojen aihepiiri oli varsin suppea, mutta muutama runo kolahti ja luin ne useampaan kertaan.


Pauliina Vanhatalo: Tuulesta temmattu elämä

Kirja kertoo uskonnollisesta perheestä olevan Titin ja teatterisuvussa kasvaneen Ilmon elämästä. Kirjassa on paljon teemoja mm. teatteri, taiteilijaelämä, perhesuhteet, mielenterveysongelmat ja usko. Menneisyyden tapahtumat selviävät lukijalle kirjan edetessä. Minä viihdyn lukiessani erilaisten ihmisten erilaisista elämäntarinoista.

Viikonloppu ulkona

Torstaina elämämme muuttui, kun kaikki lasten harrastukset jäivät tauolle. Yhtä-äkkiä meillä olikin viikonloppu ilman ohjelmaa. Lauantaina kävimme pitkällä metsälenkillä ja sunnuntaina pyöräilimme satamaan.

Tällä alkaneella viikolla elämä muuttui lisää. Nyt täällä opetellaan uudenlaista arkea ja kotikoulua. Loppu viikosta kirjoittelen meidän kokemuksia maanantaina alkaneesta kotikoulusta.

Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne! 

Mitä tehdä lasten kanssa, kun korona perui treenit ja turnaukset?

Vapaa viikonloppu. Ei treenejä, turnauksia eikä koulun kirppistä. Myös minun blogittapaaminen peruttiin. Päivä, jonka piti olla täynnä ohjelmaa ja läpsystä vaihtoja olikin yhtä-äkkiä tyhjä. Minä vielä määräsin lapsille päivän mittaisen some/ruutu-kiellon. Ettei tätä lisääntynyttä vapaa-aikaa käytettäisi vain ruudun tuijotteluun.

Mitäs sitten tehtäisiin?

Ystäväni lapsineen pyysi meitä metsäretkelle ja me lähdimme koko perheen voimin ja eväiden kera metsään. Teinit eivät varsinaisesti hyppineet riemusta kuullessaan kännykkäniellosta ja metsäretkestä.

On se vain uskottava metsän hyvää tekeviin vaikutuksiin! Teinitkin ihailivat luonnon kauneutta, hyppelivät kivillä, vuolivat keppejä tikkupullanpaistoon ja nauttivat metsäretkestä. Kannatti pakottaa kaikki metsään, vaikka lähtökaaoksessa eskarilainen laski teinin luettelemia kirosanoja. Senkin voi nähdä vaikkapa käytännön matematiikan harjoituksena.

Meillä oli eväänä 

Lihapiirakoita ja nakkeja
Riisipiirakoita ja cheddarjuustoa
Pullataikinaa tikkupulliin
(Loppu taikina paistettiin klönttinä folion päällä)
Keksejä, suklaata
Juomista

Instagramin perusteella moni muukin oli lähtenyt metsään ulkoilemaan. Eilen olikin kauniin aurinkoinen päivä ulkoilla.

Ulkoilun lisäksi meidän perheen lapset ja mies ovat innostuneet pelaamaan futista lähikentällä. Lasten luokkakaverit naapurista ovat olleet peliseurana.

Osa lapsista lähti tänäänkin aamupäivästä futiskentälle kavereiden kanssa. Mies googlailee meille uutta televisiota. Nykyinen hajosi eilen. Suunnittelemme myös pyöräretkeä tälle päivälle. Alunperin tänään piti olla säbäturnaus ja futisturnaus. Ainakin tähän mennessä nämä koronan varotoimet ovat lisänneet perheemme yhteistä aikaa.

Millä mielellä siellä ollaan aloittamassa uutta viikkoa?

Mukavaa sunnuntaita!

Hyvää alkavaa viikkoa! 

Miten korona on vaikuttanut meidän elämään tähän mennessä?

Kukaan ei varmaan ole voinut välttyä korona-uutisilta. Osa hoitolapsistanikin on jo kyselleet minulta korona-viruksesta. Torstaihin asti korona ei juurikaan vaikuttanut meidän elämään. Käsienpesua on toki tehostettu ja olen muistuttanut siitä kaikkia erityisesti kotiin tullessa, vessassa käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Oikeasta yskimistavasta on myös puhuttu. Torstaina korona tuli meilläkin astetta konkreettisemmaksi. 

Vanhimmalla pojalla piti olla perjantaina ja lauantaina säbätreenit sekä sunnuntaina turnaus. Nämä kaikki peruttiin. Lisäksi tuli ilmoitus, että säbäkausi on tältä keväältä ohitse. Mieheni toimii yhtenä joukkueen valmentajista.

Nuorempi poika pelaa korista. Hänen treeninsä on peruttu ainakin seuraavat pari viikkoa. Sarjapelit on peruttu. Lahdessa järjestettävä iso Easter-turnaus on peruttu. Turnaus on vuoden tärkein tapahtuma ja suuri tulonlähde seuralle. Meidän pääsiäiset ovat viime vuosina kuluneet turnauksessa talkoillen. Turnausta yritetään mahdollisesti järjestää syksyllä. Toukokuun turnausmatka Tallinnaan on peruttu. 

Tyttö pelaa futista. Hänellä oli vielä torstaina treenit. Viikonlopun peli Sipoossa on peruttu. Seuran linjauksia treenien jatkosta ei ole vielä tullut.  

Meidän piti talkoilla viikonloppuna koulun kirppiksellä, mutta kirppiksen järjestäminen peruttiin. 

Minun piti tavata lauantaina Päijät-blogien bloggaajia meidän omassa bloggaajatapahtumassa. Päädyimme yhteistuumin siirtämään tapaamista koronan vuoksi. 

Olen yksityinen perhepäivähoitaja ja minulla on tällä hetkellä 4 hoitolasta. Minulla ei ole hoitolapsille varahoitoa. Jos minä tai perheenjäseneni ovat kipeinä, voin kysyä lapsille varahoitoa joltain toiselta perhepäivähoitajalta. Hoitajalla pitää olla ryhmässään tilaa. Meillä ei saa olla yli neljää lasta ryhmässä. Minä korvaan perheille maksun niistä päivistä, kun en pysty lapsia hoitamaan tai järjestämään lapsille korvaavaa hoitopaikkaa. Minä maksan varahoidon toisen hoitajan luona. Meillä on nyt neuvottelu meneillään Lahden alueen yhdistykseen kuuluvien hoitajien kanssa siitä, millaisia korvauksia suositellaan karanteenitapauksissa. Minähän en esimerkiksi voisi ottaa meille lapsia hoitoon, jos joku omasta perheestäni joutuisi karanteeniin. 

Esikoinen tarvitsi uudet farkut, joten koronaa uhmaten kävimme torstaina ostoskeskuksessa. Vaatekaupoissa tuntui olevan kovin väljää, vaikka menossa oli jonkinlaiset hintakarkelot. Minä en ottanut nuorempia lapsia mukaan. En ehkä olisi kestänyt katsoa, miten nuorin olisi kosketellut kaiteita ja kaikkea mahdollista. Teinit kulkevat turvallisesti kädet taskuissa. Kävimme samalla hakemassa maitoa ja vessapaperia ruokakaupasta. Siellä oli aivan toisenlainen meno, kun muualla ostoskeskuksessa. Kauppa oli täynnä. Monet ihmiset näyttivät hamstraavan tavaraa. Itsellekin tuli olo, että olisiko pitänyt ostaa enemmän kaikkea mahdollista ja erityisesti sitä vessapaperia! 

Miten korona on vaikuttanut teidän arkeenne?

Linkkejä, jotka saattaisivat kiinnostaa:

Kuinka keskustella lapsen kanssa korona viruksesta?

But I'm a human not a sandwich-blogin Iinan kirjoitus

Thl nettisivut

Virallinen tieto

Tämän postauksen kuvat ovat kännykkäräpsyjä helmi-maaliskuusta Suomesta ja Espanjasta.