sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Viikko 11 - yhdeksän vuoden tauon jälkeen kuntosalilla

Viikon ruoka

Kävimme miehen kanssa lauantaina pitkästä aikaa ulkona syömässä. Vielä pidempi aika oli siitä, kun olemme viimeksi syöneet sushia. Söimme Lahden keskustaan avatussa Konnichiwan sushibufftissa. Sushibuffetin lisäksi tarjolla oli Misokeittoa, lämpimiä aasialaisia ruokia sekä jälkiruokia. Maistuipa hyvältä!




Luomipoliklinikka

Kävin tällä viikolla Mehiläisessä luomipoliklinikalla. Kyseessä on 10 minuutin aika ihotautilääkärille, joka tarkastaa ihon ja luomet. Minulla on erilaisia luomia, joiden hienoja ja pitkiä nimiä en edes muista. Erästä mallia kutsutaan myös vanhuuden syyläksi! Nimestään huolimatta niitä voi tulla kuulemma jo parikymppisille. Minulta ei löytynyt luomia, jotka olisi syytä poistaa ja tutkia tarkemmin. Aiemmin minulta on poistettu muutamia luomia ja ne ovat olleet hyvälaatuisia. Minulle jäi luomipolikäynnistä hyvä mieli. Kelakorvauksen jälkeen lääkärikäynti maksoi 64 euroa. Mielestäni pieni hinta mielenrauhasta.


Viikon talkoot

Toisella pojallamme oli viikonloppuna koriksessa kotiturnaus. Mies istui toimitsija pöydän takana ja hoiti pelien kellon. Minä talkoilin kanttiinissa.






Viikon leffa

Kävimme miehen kanssa lauantaina katsomassa Bohemian Rhapsodyn. Valitsimme elokuvan sen perusteella, mihin ehdimme koristurnauksen jälkeen. Elokuva valinta osui nappiin. Tykkäsimme molemmat todella paljon. Erityisesti miehelle muutamat Queenin biiseistä ovat tärkeitä ja nostalgisia peliajoilta.


Viikon liikuntalaji

Perjantaina minä ja mies pääsimme kuntosalille, kun miehen vanhemmat tulivat hoitamaan lapsia. Viimeksi olen käynyt salilla luultavasti vuonna 2010. Alkuun hieman jännitti, mutta kuntosalilla oli kivaa. Nyt tuntuu mukavasti lihaksissa. Ehkäpä en odota yhdeksää vuotta seuraavaan kuntosalikäyntiin.


Viikon kirjat


Laura Lähteenmäki: Korkea aika
Hanna Velling: Kirjosieppo
Anni Lehti, Anja Mahrenholz & Minna Vauhkonen: Perheen ruokavuosi


Laura Lähteenmäen kirjassa Korkea aika Anna ja Olavi Otson pieni perhe joutuu jättämään kotinsa Karjalassa. Evakkomatkalla he päätyvät Hämeeseen Pihlajan talon leivintupaan. Kun Olavi kotiutuu sodasta he saavat pienen palan maata, jolle rakentaa oma talo. Pihlajan talossa ei olla yhtä onnekkaita. Isäntä kotiutuu sodasta vaikeasti vammautuneena. Vaimo Heljä hoitaa miestään ja isoa taloa. Lapsia pariskunnalla ei ole. Näiden kahden perheen välille syntyy salattu side, joka yhdistää jälkipolvet toisiinsa. Kirja ei niinkään ole kertomus sodasta ja evakoista vaan sukutarina ja kertomus siitä, miten ihmisten teot vaikuttavat seuraaviin sukupolviin.

Hanna Vellingin kirja Kirjosieppo on erokirja. En ollut lukenut kirjan takakantta, joten ero tuli minulle yhtä yllättäen kuin kirjan päähenkilölle Annalle. Kirjosieppo on moniavioinen lintu ja niin on myös Annan mies Make. Kirjosieppo kuvaa todentuntuisesti selviytymistä shokkierosta. Kirja oli nopea ja helppolukuinen. Annan ja hänen lapsensa asiat kääntyvät parempaan suuntaan kirjan loppua kohti ja kirjasta jäi mukava olo.

Tällä viikolla Blogissa ja instagram-tililläni alkoi kirja-arvonta. Arvottavana on Perheen ruokavuosi-niminen keittokirja. Kannattaa käydä osallistumassa arvontaan!




 
Mukavaa uutta viikkoa!


12 kommenttia

  1. Nuo sushit näyttää kyllä erittäin hyvältä. Voisi pitkästä aikaa itsekkin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sushit ja kaikki muut maistui hyvältä pitkästä aikaa.

      Poista
  2. Konnichiwa on ihana paikka! Hyvä valikoima ja olen suuri sushifani.
    Hyvä, että kävit näyttämässä luomet. Itseltäni on aikoinaan poistettu
    selästä luomi, jotka olkaimet hankasivat ja se olisi voinut muuttua pahanlaatuiseksi.
    Onnea uuteen kuntosalitreeni. Varmasti pääset mukaan ja nautit siitä.
    Kivaa uutta viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää yrittää mahduttaa kuntosalikäynti jokaiseen viikkoon. Olihan se kivaa. :)

      Poista
  3. Minäkin olen ihastunut susheihin. Meni aikansa, ennen kuin lämpenin niille, mutta nyt voisin syödä niitä vaikka viikottain :)
    Peukut kuntosalilla käynnille! Se on ainakin omasta mielestäni hyvä tapa pitää kroppa kunnossa ja toimivana.

    Mukavaa uutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me syötiin ennen usein sushia. Sitten tuli kyllästyminen ja pitkä tauko. Hyvältähän sushi taas maistui, mutta ei ole enää sellaista himoa sushiin kuin joskus ennen.
      Salitreeni tuntui kivalta. Kunpa saisi aikaiseksi alkaa käymään salilla säännöllisesti.

      Poista
  4. Ihan kivan kuuloinen viikko. Kiva kun pääsitte kaksin salille. Minä suoriuduin viime vuonna salille tyttären kanssa. Rääkkäsi vanhaa äitiään niin, että reidet kramppas pari päivää salilla käynnin jälkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on täälläkin jaloissa tuntunut perjantainen treeni. :)

      Poista
  5. Teillä on ollut mukava viikko! <3 Itsekin tulee paljon talkoiltua lapsen koulun vanhempaintoimikunnan puuhissa, tykkään kovasti. Ihanaa yhteisöllisyyttä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteisöllisyys on hienoa. Meillä on sen verran lapsilla harrastuksia ja koulun talkoot päälle, että ihan kaikkeen ei aina voi osallistua.

      Poista
  6. Hyvän näköistä sushia! Ja sali on kyllä sellainen paikka missä nykyään ei tule hirveästi vietettyä aikaa, enemmän pitäisi kyllä!

    hanna
    https://hannamaiav.vaikuttajamedia.fi

    VastaaPoista
  7. Sushi on niin hyvää ja saleilulle pointsit :D

    VastaaPoista