Miten saada lapsi lopettamaan peukalon syöminen?

Meidän neljästä lapsesta vanhin söi pienenä tuttia. Alle kaksi vuotiaana tutit menivät rikki. Saksilla saattoi olla osuutta asiaan. Tutista luopuminen kävi yllättävän helposti muutamaa kuukautta aiemmin isoveljeksi tulleelta esikoiselta. Seuraavat kaksi lastamme eivät tuttia koskaan huolineetkaan. Neljäs lapsemme oli tyytyväinen vauva. En alkanut hänellekään opettaa väkisin tutin syömistä. Olisi ehkä kannattanut! Hän nimittäin alkoi syömään peukaloa.

Olemme yrittäneet saada kuopusta lopettamaan peukalon syömistä useamman kerran tässä vuosien varrella. Hänen ollessaan alle vuoden ikäinen yritimme opettaa jopa tutin syömistä. Kyllähän hän sitä vähän söikin, mutta öisin tutti vaihtui peukaloon. Samoin silloin kun kuopusta harmitti ja itketti suuresti. Peukalo vain oli parempi kuin tutti.

Tytön ollessa noin kolme vuotias yritimme tosissamme saada häntä lopettamaan peukalon syömisen. Asiasta puhuttiin lapsen kanssa. Kysyimme neuvolasta vinkkejä. Lupasimme ostaa lapselle ihan minkä lelun hän vaan keksiikään toivoa. Käsi laitettiin yöksi sidoksiin. Heräilimme öisin ottamaan peukaloa pois suusta. Lakkasimme peukalon kynnen Stop and grow'lla eli sillä pahanmakuisella aineella, joka auttaa lopettamaan kynsien pureskelun. Tyttö repi siteet auki, nuoli Stop and grown, söi peukaloa salaa peiton alla. Emme keksineet enää muita keinoja estää peukalon syömistä. Tai ainakaan sellaisia keinoja, joihin lastensuojelu ei olisi puuttunut. 

Tänä talvena, tyttö on jo 5 vuotta. Hän oli itsekin sitä mieltä, että haluaa lopettaa peukalon syömisen. Yhdessä olemme katselleet puhelimelta erilaisia Barbie-pakkauksia. Hän nimittäin rakastaa leikkiä Barbeilla ja mikä olisikaan ihanampaa kuin uusien Barbieiden tai Barbien tavaroiden saaminen. Sellaisia hänelle on luvattu ostaa sitten kuin peukalon syöminen loppuu. Käsiä on kääritty öisin sidoksiin ja sormia on teipattu ihoteipillä. Tyttö on antanut sidosten olla paikallaan. Öisillä partioretkillä en ole vielä kertaakaan saanut tyttöä kiinni peukalon syömisestä. Tarkastuksilla en ole havainnut edes syljestä märkiä sormia, sidoksia tai teippejä. Voisiko olla, että tämä peukalon syöminen vihdoin loppuisi? Pitäkää peukkuja! (Ei suussa!)

Tytön peukalon iho on kestänyt varsin hyvin tämän vuosia jatkuneen peukalon syömisen. Iho on tainnut olla kuiva ja halkeileva vain kerran tai kaksi koko aikana. Vasemman peukalon kynttä ei ole tarvinnut leikata juuri koskaan eli kynsi tässä on vähän kärsinyt. Eniten minua on huolestuttanut se, että miten peukalon syöminen vaikuttaa purentaan. Suuhygienisti mainitsi joskus, että purenta ei ole täysin optimaalinen. Meidän kolmesta koululaisesta kaksi on oikomishoidossa. Itseasiassa juuri ne kaksi, jotka eivät ole koskaan syöneet peukaloa tai tuttia. Nähtäväksi jää, miten nuorimman purenta kehittyy. Tietysti toivon, ettei oikomishoitoa tarvittaisi.

 

 

Onko teillä syöty peukaloa?

 

Onko sinulla vinkkejä peukalon syömisen lopettamiseen?