sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Juhannuksen kukkailoittelua

Tänä vuonna miehen juhannussuunnitelmat selvisivät jo hyvissä ajoin. Hän oli torstaista lauantaihin Pietarissa jalkapallon MM-kisoissa. Minun ja lasten juhannussuunnitelmat varmistuivat vasta perjantaina hieman ennen puoltapäivää. Useasta eri vaihtoehdosta päädyimme valitsemaan mahatauti-uhkan väistyttyä vuorokauden Hartolassa minun mummolassani. Mummola on nykyään tyhjillään, koska mummo asuu muualla.
 
 

 
 
Mummoni rakastaa kukkia ja onkin ollut taitava viherpeukalo. Nyt kun mummoni ei ole enää vuosiin ollut hoitamassa lukuisia kukkapenkkejään, niin upein ja runsain kukkaloisto on himmennyt. Luonnonkukat ovat vallanneet kukkapenkkejä ja rikkaruohot mansikkapeltoa.
 
 



Kaivoin pitkästä aikaa kamerani esiin ja kuvasin juhannuksena mummolan ja mökin rakkaita maisemia sekä yksityiskohtia. Tässä postauksessa on kukkakuvia juhannuspäivältä. Kameran esiin kaivamiseen ei mennyt muuten ollenkaan niin pitkään, kun kameran johdon etsimiseen. Meinasi jo epätoivo iskeä. Kuvien siirtopiuha löytyi lopulta kuopuksen ulkovaatelaatikosta ja minä sain siirrettyä kuvat koneelle.


Meidän juhannukseen kuului saunomista ja uimista mökillä. Vain hurjimmat (lue lapset) uivat. Kävelyretki metsätiellä. Hyvää ruokaa ja seuraa. Tuulista ja kylmää ilmaa sekä sadekuuroja.
 

Juhannusyönä yritin nukkua, mutta ikkunaa raapiva puu, puolentunnin välein soiva kello, heräilevät lapset, naamaa nuoleva koira ja kova patja eivät tehneet siitä ihan helppoa. Yötön yö sai uuden merkityksen. Aamulla yksi lapsistani kysyi, mitä mustaa minulla on silmien alla.


Ehdottomasti kannatti lähteä, vaikka silmän alusten sävy tummeni ja juhannus sai varmasti aikaan myös muutaman uuden naururypyn. Tunnin ajomatka ja aivan järjetön pakkaaminen yhden yön takia olivat pieni vaiva siitä, miten mukava juhannus meillä oli.


Ihanaa oli nähdä, miten lapsetkin viihtyivät ja keksivät tekemistä. Netti toimi huonosti, mutta se ei haitannut.


Minä tajusin yhtä-äkkiä juhannusaattona, että olen ollut suurimman osan elämääni aikuinen. Joskus lapsena toivoi, että aika kuluisi nopeammin. Nykyään sitä toivoo pääsääntöisesti, että aika kuluisi hitaammin.




 
Osallistuin näillä kuvilla Mansikkatilan mailla-blogin Kukkailoittelua-haasteeseen. Juhannuksen kukkailoittelua haasteen linkki on auki maanantai-iltaan saakka, joten nopeimmat ehtivät vielä osallistua. Käykäähän ainakin ihastelemassa kukkakuvia!
 
 
 
Mukavaa kesäkuun viimeistä viikkoa!

20 kommenttia

  1. Ihanaa kukkailoittelua, kyllä maailma on kaunis <3 Mahtavaa uutta viikkoa <3

    VastaaPoista
  2. Upeaa kukkaloistoa! Kyllä Suomen Suvi on vaan upea ❤️👌🏽

    VastaaPoista
  3. Upeaa kukkaloistoa, tuolla on varmasti mieli levännyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lepäsi. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää!

      Poista
  4. Hauskan kuuloinen juhannus on teilläkin ollut, vaikka sitten saitkin ne tummemmat silmänaluset :)
    Mukavaa viikkoa Minna <3

    VastaaPoista
  5. No on kukkaloistoa kerrakseen <3 Näistä juhannuspostauksista joissa on paljon kuvia luonnosta, on ihana käydä lukemassa <3
    Tässä olisi hiukan erilainen katselmus juhannukseen :D :D :D
    https://www.vauva.fi/blogit/satua-vai-totta/elama-ennen-ja-jalkeen-juhannuksen-kumpi-parempi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin jo postauksesi lukemassa.
      Aurinkoisia kesäpäiviä!

      Poista
  6. Nuo kukat on upeita. Ja kuulostaa, siltä, että juhannuksessa on ollut kaikke ne elementit nitä pitääkin. Hyvää ruokaa, seuraa ja leppoisaa oleilua.

    VastaaPoista
  7. Kyllä on koti-Suomi täynnä kauniita kukkia!
    Eritoten niittykukat ovat lapsesta asti olleet lähellä sydäntäni. <3
    Suloisia kesän hetkiä teille!

    VastaaPoista
  8. Aivan ihania kukkaiskuvia! Kukat ovat se mistä tulee kesä mieleen!

    http://lifewithhannamari.blogspot.com/

    VastaaPoista
  9. Oi miten kesäisiä kuvia!💜 Kauniita! 🌸

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista