keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lepäys ja leikkipäivä

Meidän neljävuotias halusi pitää kerhosta vapaapäivän. Se sopi minullekin hyvin. Minulla on nuhan takia veto pois, joten päivä ilman kerhoon viemistä ja hakemista kelloa kytäten tuntui oikein mukavalta. Neljävuotias sanoi itse, että pidetään "Lepäys ja leikkipäivä". Ja sellainen sitten pidettiin. Oikeastaan näitä päiviä on ollut nyt jo kaksi peräkkäin. Ihanaa rentoilua/lötköilyä/vötköilyä/touhua ja puuhastelua. En oikein tiedä mikä sana kuvaisi parhaiten näitä päiviä. On ulkoiltu ja nähty kavereita, mutta silti jotenkin rennommalla otteella kuin yleensä. Ehkä tämä nuha tekee minusta seesteisemmän ja rauhallisemman.




Itse en aina osaa ottaa rennosti. Arki menee minulla helposti samanlaiseksi, tasapaksuksi ja ilottomaksi puurtamiseksi. Jotenkin minusta vain tuntuu, että asiat pitäisi tehdä tietyssä järjestyksessä ja oikeaan aikaan joka päivä, oli sitten arki tai viikonloppu. Ja jos asiat eivät mene niin kuin olen suunnitellut, niin pinnani kiristyy helposti. Lasten kanssa on toki helpompaa, että on aina ne samat rutiinit. Ruuat, ulkoilut ja unet aina samaan aikaan päivästä toiseen. Silti tuntuu, että joskus voisin ottaa rennommin. Eihän meidän ole pakko sännätä ulos joka päivä minuutilleen samaan aikaan. Luovempi ja rennompi ote olisi tarpeen aina välillä.  

 






2 kommenttia

  1. Suloisia kuvia! Kuulostaa tutulta, että asiat pitäisi tehdä tietyssä järjestyksessä joka päivä, Minustakin tuntui vahvasti samalta erityisesti silloin, kun olin kotona hoitovapaalla lasten kanssa. Pikaista paranemista sinulle! <3

    VastaaPoista