Olemme aina saaneet vaatteita lahjaksi tai käytettyinä ja olen ottanut kierrätetyt vaatteet ilolla vastaan. Niinpä meidän lasten vaatekaapit on olleet suloinen sekamelska kaikennäköisiä vaatteita aina esikoisen vauva-ajasta alkaen. Nykyään pojilla on
2-vuotiaana meidän neidin mielestä sukkien käyttö oli ärsyttävää! Silti en antanut asiassa periksi. Monet kerrat hän riisui kengät, sukat ja vähän muutakin ulkona talvella. Hän ei muuten edelleenkään pidä sukista. Taas käymme keskusteluja siitä, että tarvitseeko nyt käyttää sukkia. Onneksi keskustelut ovat vähän rakentavampia kuin kaksi vuotta sitten.
Nykyään lapset saavat periaatteessa itse valita vaatteensa, kunhan ne ovat säänmukaiset. Suurempiin juhliin me valitsemme lasten vaatteet yhdessä lasten kanssa. Mutta näitä suurempia juhlia on kovin harvoin. (Häät, ristiäiset ym.)
Arkilook vuoden takaa. Juhlamekko, pantterilegginssit ja Angry Birds-lenkkarit.
Pääsiäisen aikaan. Isoveljen autopipo, kaverin vanha trikoopaita ja mekko. Jalassa muumilegginssit ja goretex lenkkarit.
Pantterikuosia voi yhdistää myös näin. Mekko Höö, Päällä kultainen hihatin ja jalassa oranssit ballerinat.
Kerhovaatteet. Ennakkoluulotonta kuosien yhdistämistä.
Tärkeä osa pukeutumista on korut ja usein mukana on joku pieni lelu. Tässä Zoobles.
Puistossa. Jälleen lempileggarit, t-paita, collegetakki ja äidin vanha käsilaukku. Ja huom! Jalassa on sukat.
Tämän päivän asu, jolla leikittiin kaverin kanssa ulkona. Minun vanha kesämekko 80-luvulta, kultainen hihatin ja gorelenkkarit. Kaulassa villalankaan pujotettu vaaleanpunainen muovitimantti.
Meillä siis yritetään lempeästi ohjata vaatteiden valinnassa, mutta aika vapaasti lapset saavat vaatteensa valita. Kaupasta ostetaan uusia vaatteita vain tarpeeseen ja pyrimme ostamaan vaatteita, jotka miellyttävät lapsia. Miten raivostuttavaa on uusi vaate, jota kukaan ei suostu käyttämään.
Mahtava postaus.
VastaaPoistaTäältä ei myöskään löydy "muotiblogilapsia". Esikoinen saa ihan vapaasti pukea collagehousut ja trikoisen paidan päälle. Ei farkkuja, kun eivät kiinnosta. Keskimmäisen kanssa on ollut ongelmia vaatteiden kanssa. Yhdessä vaiheessa kaikki piti olla prikulleen samaa sävyä. Nyt ekaluokkalaisena on pukeutuminen helpottunut. Neiti 2v. osaa jo ilmoittaa "ei tätä paitaa" "punit sukkahousuni". Ja jos näin päättää, niin turha yrittää muuta.
Kiitos! Meillä vielä viime vuonna pojat käytti koulussa ja eskarissa aina collegehousuja. Tänä syksynä molemmilla on aina kangashousut. En tiedä mistä tämä "muoti" meille tuli.
PoistaNoin se on meilläkin aikoinaan mennyt - käytettyjä perittyjä, kirppiksiltä ostettuja ja jotain uutta. Merkin perässä ei ole juostu silloin - eivätkä näy juoksevan nyt aikuisinakaan. Jos vaateostoksille yritin aikoinaan tytön viedä, oltiin 10 minuuttia vaatekaupassa ja tunti kirjakaupassa. Pojan kanssa tuo jälkimmäinen vaihtui pelikauppaan.
VastaaPoistaJa tykkään kovasti teidän neidin pukeutumisesta - lapsen pitää saada olla lapsen näköinen - oli sitten merkkiä tai ei.
Kivaa viikonloppua sinne!
Kiitos viestistäsi! Mukavaa alkanutta viikkoa!
PoistaSama juttu täällä; suosin kierrätystä ja "lasten näköistä pukeutumista". Tyttö saa pitää glitterinsä niin kauan kuin haluaa ;). Itse asiassa on tosi mukavaa saada kierrätettyjä vaatteita; monesti pusseista on löytynyt vaatteita, joita en olisi itse ostanut lapsille, mutta jotka ovat olleet lapsille tosi mieleisiä! On myös tosi mukava nähdä meidän lasten vanhoja vaatteita lasten serkuilla Algeriassa; osa vaatteista on jo yli 10v vanhoja, mutta vielä "kierrossa" ja näyttävät olevan mieleisiä. Tyttösi pukeutumistyyli on tosi suloinen!
VastaaPoistaJoskus meillä vaatteen paras puoli on ollut se, että kyseinen vaate on jonkun vanha. Siis jonkun isomman lapsen, jota ihaillaan.
PoistaMeillä eletään tällä hetkellä aikaa, jolloin äiti päättää vaateostoksista ja pukemisesta. Ja olen tarkka. Ostan suurimman osan vaatteista uusina, mutta oikeastaan 99,99% ketjuvaateliikkeistä ja pyrin hyödyntämään alennuksia. Ne parit merkkivaatteet on ostettu alesta tai jostain tapahtumasta messuhinnalla. Meillä ei myöskään hamstrata vaatteita vaan pyritään tulemaan toimeen hallitulla määrällä vaatteita.
VastaaPoistaTulen varmasti pitkään päättämään valtaosasta meille tulevista vaatteista. Haluan kuitenkin auttaa lapsistani varmoja pukeutujia. Eli ehkä minulla on viiden vuoden päästä kunnollisempi mielipide tähän.
Oli meilläkin aika, kun minä päätin lasten pukeutumisesta. Silloin lapsia oli kaksi ja he olivat pieniä. Nyt neljän äitinä isommat tietävät tarkasti, mitä pukevat. Pojilla adidaksen verkkarit ja collegepaita, joskus farkut. Tämä postauksen tyttö on jo seitsemän. Hänellä melkein aina farkkulegginsit ja paita. Nuorin käyttää legginsejä ja t-paitaa. Ovat nykyään kaikki paljon "tylsempiä" ja tavanomaisempia, kun neiti näissä kuvissa.
PoistaSiis oikeasti muistan kun itse olen römynnyt menemään vanhoissa collegeissa, jonka paidassa on iso mikki hiiren kuva. Musta merkkivaatteiden ostaminen lapselle kuulostaa hölmön absurdilta, koska niitä pystyy käyttämään ehkä kerran tai kaksi - lapset tuntuvat kasvavan ihan supernopeasti. Olen monesti nähnyt kirpparilla lähes uusia lastenvaatteita - ja hinta on ollut ihan murto-osa.
VastaaPoistaMeilläkään ei monia merkkivaatteita lapsilla ole.
PoistaItse oon vasta tulossa tähän tilanteeseen, kun laskettuunaikaan on alle kolme viikkoa. Oon kuitenkin miettinyt paljon näitä vaate ja ylipäänsä kulutusasioita. Itse olen ostanut tähän mennessä suurimman osan vaatteista käytettyinä, mutta silti oon tarkka siitä millaisia vaatteita hankin. Luulenpa, että meillä tullaan menemään ehkä vähän enemmän vanhempilähtöisesti mitä pukeutumiseen tulee :)
VastaaPoistahttp://lifewithhannamari.blogspot.fi/?m=1
Vauvoille löytyykin hyväkuntoista käytettyä vaatetta heloommin kuin esimerkiksi meidän 11- ja kohta 10-vuotiaille pojille. Ja kyllä meilläkin mentiin alkuun vanhemoilähtöisesti. Tämä postaus on kolmen vuoden takaa, eikä meillä enää ole ketään ihan näin "persoonallisesti" pukeutuvaa lasta.
PoistaMä luulisin, että antaisin lapsen hyvin pitkälti itse pukeutua, häntä siinä tukien ja opastaen. Mä näkisin, että lapsi oppisi paljon nopeammin ottamaan vastuuta jo pienistäkin asioista ja "pohja" olisi vankka. Mutta tämä siis ajattelua lapsettomalta, saa nähdä miten todellisuudessa käy.
VastaaPoistawww.dailychic.fi
Tosellisuus usein yllättää. :) Järkevältä kuulostavia ajatuksia sinulla.
PoistaTosellisuus usein yllättää. :) Järkevältä kuulostavia ajatuksia sinulla.
Poista