Tänä vuonna en tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia. Otin kuitenkin itselleni tavoitteeksi muutamia asioita. Näiden ei ole tarkoitus olla mitään tiukkapipoisia päätöksiä, joista lipsuminen aiheuttaa ahdistusta. Rennosti ja positiivisella mielellä tähän kuluvaan vuoteen!
Jämälankalapaset
Yhtenä tavoitteena on lankavaraston pienentäminen. Miksi ostaa uutta ennen kuin vanhat on käytetty?! Uusia ihania lankojahan tulee koko ajan, mutta josko osaisin tehdä jotakin kaunista ja tarpeellista niistä langoista, jotka olen jo joskus ostanut. En halua, että kaappini pursuavat tavaraa. Pahimmassa tapauksessa säilön tavaroita, joita en edes tiedä omistavani.
Idean näihin jämälankalapasiin varastin löysin facebookista. Luultavasti jämälankaryhmässä näin kuvan tämäntapaisista lapasista. Ihastuin. Ja näitä varten ei ole ostettu yhtään lankaa, puikkoa tai muutakaan tarviketta.
Aion jatkaa myös tavara päivässä-projektia, josta kirjoitin jo vanhassa blogissa. http://kiljustenblogi.vuodatus.net/lue/2013/02/yksi-tavara-paivassa Vieläkin meillä on ihan liikaa tavaraa. Eli joka päivä yksi tavara kiertoon. Ei roskiin, vaan jollekkin toiselle käyttöön, kierrätykseen tai viimeisenä vaihtoehtona se kaatopaikka. Tarkoitus on myös suhtautua kriittisesti siihen, mitä sieltä kaupasta kotiin kantaa. Alkuvuodesta katsoin muuten tuon Tavarataivas dokumentin yle areenasta. Se antoi taas uutta intoa tälle tavara päivässä-projektille.
Valokuvahaasteena aloitin "sama maisema kerran kuussa"- projektin. Tässä maisema tammikuun alussa puolilta päivin. Harmaata on. Jatkan myös projektia, jossa otan sisaruskuvan omista lapsistani kerran viikossa erilaisissa tilanteissa. Sisaruskuvien ottamisen aloitin 1.8 sairaalassa vauvan ollessa vuorokauden ikäinen ja niitä kuvia en ole netissä julkaissut. Jäävät itselle muistoksi.
Muuten tavoitteena on lisätä kuntoilua ja syödä järkevästi. Imetän vauvaa, joten laihduttamaan ei ole tarkoitus alkaa. Minulla on ollut paha synnytyksen jälkeinen suklaa-addiktio. Kokeilin Herbalife-pirtelöä loppusyksystä. Eli iltapäivällä ennen kuin pahin suklaanhimo iskee juon pirtelöannoksen. On muuten toiminut! Suklaan syömiseni on vähentynyt. Nyt piristän itseäni teellä. Kahvia en ole koskaan juonut ja teetäkin join aiemmin todella harvoin. Nyt sitä tulee juotua useamman kerran päivässä.
Viimeisenä, mutta ei vähäisenä asiana olisi sitten läsnäolon lisääminen. Tarkoitus olla aidosti läsnä sekä lapsille että muille ihmisille. Ei kännykällä netissä roikkumista... Ruutuajan rajoittaminen itseltä, ei vaan lapsilta.
Öh, ehkä mä sittenkin olen tehnyt niitä uuden vuoden lupauksia... Kiinnostaisi kuulla, miten muilla?!
Mitään en luvannut. Mutta liikunnan otan taas mukaan kuvioihin ja lankoja yritän tuhota enemmän kuin hankin lisää.
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa nuo sinun tavoitteet. :) Liikunnan iloa!
PoistaNäh, ei tullut luvattua mitään. Harkinnassa oli mm. kärsivällisempi äiti, painon pudotus... yms. mutta ei mitään. Viimevuonna pidin lupaukseni: lähetin kortin jokaiselle kenen synttärit ja osoite minulla oli :D --- Tosin korttien perillemenosta en tiedä, kun melko harva sanoi mitään.
VastaaPoistaKiva lupaus tuo korttijuttu. On varmasti ilahduttanut, vaikka kortista kiittäminen on jäänyt. :/
PoistaMun makeanhimo pysyy kurissa molkosanilla. Eikä sen ansiosta muhun ole vuosikausiin tarttunut edes vatsataudit.
VastaaPoistaMolkosan?! Pitääkin googlata, mikä se on. Mun tekee mieli suklaata ja herkkuja väsyneenä ja nälkäisenä. Kun pitäs huolen ruokarytmistä ja riittävistä yöunista, niin pääsisi jo pitkälle.
Poista