Itsenäisyyspäivän brunssi

Muutimme maaliskuussa tähän nykyiseen kotiimme. Tätä ennen asuimme melkein vuoden väliaikaisessa asunnossa, jonne ei juuri vieraita kutsuttu. Meitä oli 6 ihmistä 79 neliön kerrostaloasunnossa, joka oli täynnä tavaraa. Meillä ei ollut sohvaa tai olohuonetta. Ennen muuttoa puhuimme miehen kanssa, että tänne uuteen kotiin voimme kutsua ystäviä ja sukulaisia. Aika vähän olemme tänne ketään kutsuneet. Lasten kavereita käy lähes päivittäin, mutta meidän aikuisten kavereita ei juurikaan. Elämä tuntuu kovin kiireiseltä ja ohjelmantäyteiseltä sekä meillä että muilla. Ei ole aikaa kyläilyyn, kyläilyä on jotenkin hankala merkitä kalenteriin. Jotenkin sitä aina miettii, että jos sittenkin tulee joku meno, turnaus, talkoot tai ihan mitä vaan juuri sovitulle ajankohdalle. Ja extempore kyläily se vasta mahdottomalta kuulostaakin! Olenkohan ainoa, joka ajattelee näin?

Itsenäisyyspäiväksi saimme kutsuttua ystäväperheen, jotka ovat myös nuorimman lapsemme kummeja meille kylään. Järjestimme brunssin, koska iltapäivälle ja alkuillalle oli jo muuta ohjelmaa. Ja onhan brunssi meidän perheen tämänhetkinen suosikki. Pojan 10-vuotissynttäreillä järjestimme brunssin samoin isänpäivänä.

Tällä kertaa meidän brunssipöydässä oli tarjolla

Namastesämpylöitä, minicroisantteja, riisipiirakoita ja ruisleipää

Keitettyjä ja paistettuja kananmunia

Paistettua pekonia

Kolmenlaista leikkelettä: lammas, savustettu kinkku ja Gotler

Salaattia, tomaattia, kurkkua

Oltermannia, itsesavustettua oltermannia (emme me vaan kaveri), sinihomejuustoa

Kylmäsavulohta

Ruisnappeja ja kylmäsavuporotäyte

Macaron-leivoksia

Klementiinejä

Omenamehua, appelssiinimehua, kahvia, teetä, kuohuviiniä, alkoholitonta persikkakuohuviiniä

 

Me kehitymme koko ajan näiden brunssien järjestämisessä. Lapsiltakin tulee uusia ideoita. Olen jo pikkuisen alkanut suunnitella seuraavaa brunssia ja ystävien kutsumista meille. Syöminen on aina mukavaa ja vielä parempaa hyvässä seurassa!