maanantai 18. marraskuuta 2019

Milloin sä menet oikeisiin töihin?

Olen kuullut vuosien varrella lukemattomia kertoja: "Milloin sä oikein menet oikeisiin töihin?"




Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja ehdin tehdä kolmivuorotyötä yli neljä vuotta ennen kuin jäin äitiyslomalle. Vakituista työpaikkaa minulla ei ollut, mutta minulla oli pitkiä yhtäjaksoisia sijaisuuksia samalla osastolla. Ensimmäinen äitiysloma jatkui hoitovapaana, joka muuttui uudeksi äitiyslomaksi toisen lapsen myötä. Toisen lapsen ollessa 1-vuotias hain vakituista työpaikkaa osastolta, jossa olin ollut pitkään sijaisena. Sain vakituisen työpaikan ja palasin töihin vuodeksi ennen kun jäin taas äitiyslomalle. Kolmannen lapsen jälkeen olin kolme vuotta hoitovapaalla. Ennen neljättä äitiyslomaani ehdin olla vain muutaman kuukauden töissä. Sitten olin taas kolme vuotta hoitovapaalla.




Neljännen hoitovapaan jälkeen, neljän pienen lapsen äitinä paluu kolmivuorotyöhön ei houkuttanut. En saanut töistä virkavapaata, joten irtisanouduin nuorimman ollessa 3-vuotias vuonna 2016. Työttömäksi en jäänyt, sillä olin jo vuoden verran hoitanut kahta lasta. Lasten vanhemmat olivat palkanneet minut yksityiseksi hoitajaksi lapsilleen. Hoidin lapsia omassa kodissamme.

Maaliskuussa 2017 muutimme nykyiseen kotiimme ja samalla aloitin perhepäivähoitajana. Näiden vuosien aikana minulla on ollut hoidossa lapsia viidestä eri perheestä. Olen yksityinen perhepäivähoitaja, joten teen hoitosopimuksen suoraan vanhempien kanssa. Kaupungin perhepäivähoidon ohjaajat valvovat toimintaani. Palkkani koostuu kelan yksityisenhoidontuesta, kaupungin kuntalisästä ja vanhempien osuudesta. Olen tehnyt muun muassa turvallisuussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman. En vain hengaile lasten kanssa kotona, vaan olen töissä. Silti minulta on monia kertoja kysytty, milloin menen OIKEISIIN töihin?

Työpäivien aikana tai ennen työpäivää teen hoitolapsille ruokaa. Syömme yhdessä ja samalla opettelemme hyviä ruokatapoja. Ulkoilemme päivittäin. Seuraan lasten leikkejä sekä leikin ja pelaan heidän kanssaan. Askartelemme, maalaamme, leivomme, käymme metsäretkillä ja kerhossa. Työpäiväni alkavat puoli seitsemän jälkeen ja loppuvat neljän aikaan. Joitain kotitöitä voin tehdä työpäivän aikana. Esimerkiksi ripustaa pyykit kuivumaan päiväuniaikaan. Toisaalta kaikki lapset eivät nuku, joten hetki jolloin kaikki lepäävät tai nukkuvat on lyhyt. 

Se, että minulta kysytään oikeisiin töihin menosta tuntuu vähättelevältä. Mitä minä nyt teen? Leikin töiden tekemistä?! Tämä ei ole samaa kuin ollessani omien lasten kanssa kotona. Emme voi hengailla päivää yöpuvuissa rytmeistä välittämättä. En laita hoitolapsia katsomaan ruutua tehdäkseni jotain omia juttujani. Emme syö edellisen päivän jämiä tai, mitä kaapista sattuu löytymään vaan suunnittelen jokaiselle päivälle eri ruuan.


Milloin palaan koulutustani vastaavaan työhön? Vai palaanko?

Ehkäpä jo ensi vuonna. Silloin koti olisi taas koti eikä työpaikka.

20 kommenttia:

  1. Mulla nousee aina niskakarvat pystyyn kun joku sanoo, että oikeaa työtä. En yhtään ihmettele miksi meillä on huonosti palkattuja ihmisiä eri aloilla kun ei arvosteta yhtään mitään työtä. Vaikka kotona hoitaminen ei ole varsinaista työtä, josta saa palkkaa, on se erittäin tärkeää työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin arvostan vanhempia, jotka hoitavat omia lapsiaan kotona. Omista hoitovapaavuosistani on nelisen vuotta aikaa. Viimeiset vuodet olen hoitanut omassa kodissamme vieraita lapsia. Omat lapset ovat koulussa ja eskarissa.

      Poista
    2. Minä kyllä arvostan perhepäivähoitajia ja se on ihan oikeaa työtä. Tällainen lienee ihmisten tietämättömyyttä tai muta lie, että vähätellään joitain ammattikuntia. Kyllä se on niin, että jokaisen alan ammattilaiset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä tässä ihmiskunnassamme. Ja ovat syystä olemassa.

      Poista
  2. Kauan on ollut tuo kysymys, itse aloitin pp.hoitajana vuonna 1982, niin silloinki kysyttiin "koska palaat takaisin oikeaan työhösi" �� En ole vieläkään palannut.
    Nyt kysellään, "et vieläkinkö hoidat lapsia"�� Reilun vuoden päästä jään töistä kokonaan pois.
    Olen tosi tyytyväinen ammattini valintaan, vaikka palkka on pieni työmäärään ja vaativuuteen nähden, päivääkään en vaihtaisi pois ��
    Siitäkin olen onnellinen, että oma perheeni on aina tukenut työtäni ja "hyväksynyt" hoitolapset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin tärkeää, että oma perhe suhtautuu myönteisesti! <3

      Poista
  3. Enpä oo koskaan tullut ajatelleeksi, etteikö perhepäivähoitajan työ muka olisi ihan oikeaa työtä siinä missä moni muukin. Vaikka työtä tehdään kotona, on siinä ihan yhtäläinen vastuu muiden lapsista kuin päiväkotityössäkin. Vähättely on kyllä tuttua mullekin, teenhän ”vaan” sometyötä ja vielä pitkälti kotoa käsin. Toisten ihmisten ammatinvalinnan ja työn arvostelu on musta älytöntä, etenkin jos faktat ei ole yhtään hallussa. Teet tärkeää työtä Minna! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kysyjät ajattelevat, että oikea työ tarkoittaisi minun kohdallani sairaanhoitajan työtä.

      Poista
  4. Valitettavan usein tuntuu, että naisten työtä aliarvioidaan ja -arvostetaan - varsinkin hoito- ja hoiva-alalla. :/

    VastaaPoista
  5. Teet arvokasta työtä! Anna negatiivisten kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole jäänyt kommentit vaivaamaan. Ja sainpahan aiheen blogikirjoitukselle. ;)

      Poista
  6. No just. Minä nostan teille perhepäivähoitajille todella korkeasti hattua, koska itsestäni ei olisi sen kaltaiseen vaativaan ja vastuulliseen työhön.

    VastaaPoista
  7. Teet todella arvokasta työtä. Nostan hattua sille, että otat omaan kotiin lapsia hoitoon. Itse en siihen kykenisi. Minulle kerran eräs henkilö sanoi, että lastenhoitajathan vaan istuvat sohvalla ja juovat kahvia. Olisi kiva tosiaan joskus istua sohvalla ja vaan juoda sitä kahvia, mutta yleensä siihen ei ole aikaa.
    Ihanaa viikkoa sinulle Minna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkut sohvalta! Päivän eka tauko menossa, mutta pian se onkin jo ohi. Jäi kahvit ja teet keittämättä.

      Poista
  8. Tuo on ikävää kun ihmiset töräyttävät suustan mitä tahansa. Lastenhoito on täyttä työtä ja perhepäivähoitajan työ venyy tosiaan monesti pidemmäksi kuin ihan "peruspöivätyössä". Ja siinä ei sairauslomia juurikaan tunneta ja kyllä siinä on kädet täynnä töitä ihan joka päivä. Arvokasta työtä teet❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä syksynä olisin todennäköisesti muutaman saikkupäivän pitänyt. Nyt en viitsinyt hankaloittaa perheiden elämää vaan tein töitä flunssaisena ääni poissa. (Typerää)

      Poista
  9. Lastenhoito jos mikä on todellista työtä. Ja vastuullista työtä. Ja teet ruokaakin joka päivä koko pikkuväelle. Teet tärkeää työtä. Arvostan!

    VastaaPoista
  10. Hatun nosto.Itse olisin halunnut jäädä omien lasten ollessa pieniä kolmannen hoitovapaan jälkeen kotiin perhepäivähoitajaksi koska olin kituuttanut ennen äitiyslomaani sijaisena epävarmuudessa saamatta vakipaikkaa lähihoitajan työssäni.Lisäksi mies oli reissaavassa työssä,niin se vaikutti arjen pyöritykseen.Haave jäädä kotiin perhepäivähoitajaksi kariutui voisiko sanoa toisen osapuolen aiheuttamasta epävakaudesta taata laadukasta hoitoa lapsille
    Palasin siis lähihoitajan töihin kärvistellen sijaisuusrumbaan.Ei lähihoitajan työtä liioon arvosteta ja taso on laskenut valtavasti kun kriteerit päästä opiskelemaan on laskeneet.
    Tuo oli aikoinaan unelmani jäädä kotiin tekemään töitä,mutta jälkeenpäin mietin olisinko jaksanut kuitenkaan? No en, elämäntilanteessani.
    Hyvä,että kaltaisiasi on.

    VastaaPoista