Miten saada pojatkin lukemaan?

perjantai 20. tammikuuta 2017
Meillä on aina luettu lapsille paljon. Kaksi vanhinta lastamme, molemmat poikia ovat saaneet nauttia ääneen lukemisesta kaikista eniten. Sillä täytyy myöntää, että viime vuosina meidän vanhempien lukemisinnostus on hiukan hiipunut. Ennen luimme lapsille iltasadun joka ikinen ilta, nykyään noin 4-5 kertaa viikossa. Ääneen on luettu mm. kolme ensimmäistä Harry Potteria, Ronja Ryövärintytär, Katto Kassinen ja Peppi. Mitä isommaksi lapset kasvavat, sitä hauskempia kirjoja pääsee lukemaan! Tosin nyt monena iltana on käynyt niin, että pojat haluavat lukea itse omia kirjojaan ja vain tytöille on luettu ääneen. Toisen pojan kohdalla tätä itsenäistä ja vapaaehtoista lukemista on ollut vasta viikon verran. Olen niin iloinen tästä lukuinnostuksesta!

 



Vaikka meillä on aina luettu paljon pojille, eivät he ilman kannustusta ja apua ole lukemisesta innostuneet. Onhan elämässä niin paljon kaikenlaista mikä vie aikaa ja mielenkiintoa lukemiselta: tv, kännykkäpelit, kaverit ja youtube-videot. Lukeminen vaatii kuitenkin pysähtymistä ja keskittymistä.

Miten me sitten olemme saaneet pojat lukemaan? Olemme lukeneet heille ja käyneet säännöllisesti kirjastossa. Olemme yrittäneet löytää poikia kiinnostavia kirjoja. Se ei muuten tapahdu ihan helposti ja siitä ei selviä yhdellä kirjastokäynnillä. Koulussa suoritettava lukudiplomi on meillä motivoinut toista poikaa lukemaan, mutta toinen vain kommentoi ettei aio lukea mitään ylimääräistä. Koulun kirjaesitelmät ovat olleet myös hyvä keino. Poikien on ollut pakko lukea kirja ja pitää siitä esitelmä. Meidän tehtäväksi on jäänyt tarpeeksi kiinnostavan kirjan etsiminen yhdessä lapsen kanssa ja jankkaaminen muistuttaminen kirjan lukemisesta. Jälkeenpäin olen oikein kiitollinen nuoremman pojan opettajalle siitä, että jo tokaluokalla piti pitää kaksi kirjaesitelmää. Ilman esitelmiä hän ei olisi lukenut edes niitä kahta kirjaa vuodessa.




Vanhempi poikamme lukee kirjan parissa päivässä lukuinnostuksen ollessa päällä. Ja nyt tästä toisestakin pojasta on kuoriutunut vajaassa viikossa lukutoukka! Tarvittiin vain kiinnostava kirja. Ja mikä onni, että tämä kirja sattui olemaan ensimmäinen osa 23 osaista kirjasarjaa! Ensimmäinen kirja loppui niin jännittävään kohtaan, että minua pyydettiin heti tilaamaan lähikirjastoon toinen kirja. Ja tuo kirja tuli onneksi jo seuraavana päivänä. Tällä hetkellä molemmat pojat lukevat saman kirjasarjan kirjoja ja olen kuullut heidän keskustelevan kirjan tapahtumista ja kirjoista. Ihan huippua! 



Meidän tytöt ovat sen verran nuorempia, että en osaa sanoa onko lukemisessa eroa tyttöjen ja poikien välillä meidän perheessä. Sen verran on ollut eroa tähän mennessä, että pojat ovat oppineet lukemaan koulussa ensimmäisellä luokalla ja tyttö itsenäisesti hieman ennen kuin täytti viisi. Tyttäremme on jo lukenut useamman kirjan lukemaan opettelevien kirjasarjasta.





Kiinnostavia linkkejä:
 
 
 
 
Meidän pojat suosittelee
 
9v ja 10v:
 
Gunnar Nordströmin: Suuntana NHL (ja muut kirjasarjan kirjat)
 
10v: 
Etsiväkerho Hurrikaani ja tyly tubettaja
Henkka ja Kivimutka-sarja
Geo-etsivät
 
 
 


Miten teillä? Luetteko lapsille? Lukevatko lapset itse? Onko eroa siinä onko lapsi tyttö vai poika?
 
Ps. Jos olet blogannut aiheesta, niin ilmianna itsesi. Kävisin mielellään lukemassa aiheesta.

8 kommenttia

  1. Meillä pojat lukee myös. Olen kirjoittanut aiheesta pari kertaa:
    http://rouvaeriksson.blogspot.fi/2016/03/pojatkin-lukee.html
    http://rouvaeriksson.blogspot.fi/2016/09/aku-ankka-kylla-vai-ei.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkeistä! Kiva, että teidänkin pojat lukee! Tuota jälkimmäistä kirjoitusta olinkin jo näköjään komentoinut.

      Poista
  2. Meillä asuu oikein lukutoukkien yhdyskunta. Lukuinnostus on varmaan peräisin myös vanhemmilta, jotka lapset ovat tottuneet näkemään, varsinkin isän, kirja kourassa. Pienenä heille luettiin aina joka ilta ääneen joku kirja. Kun pienin ei osannut vielä lukea, tuli isotkin kuuntelemaan vaikka lukutaitoisia olivat. Varsinkin pojat meillä rakastaa kirjoja ja lukemista.
    Välillä kirjat oli niin hauskoja, ettei olisi malttanut loputtaa lukemista, koska itse äitinä halusi tietää miten käy. Välillä sitten naurettiin ja itkettiinkin yhdessä kirjojen sattumuksille.
    Pidetään lukuinto yllä, niin pojilla kuin tytöillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teillä luetaan paljon. Jossain lukikin, että isän esimerkki innostaa poikia lukemaan.

      Poista
  3. Mulla ob kaksi tyttöä, 10 v. ja kohta 2 v. Molemmat ovat olleet luontaisesti kiinnostuneita kirjoista, nuorempi selailee itsekseen kirjoja ja pyytää vähän väliä "lukia, lukia", isompi lainailee omatoimisesti kirjoja lähikirjastosta, jossa viettää muutenkin aikaa koulupäivän jälkeen.

    Lukeminen on kyllä hyvää ja kehittävää ajanvietettä kaikenikäisille. Teen töitä koululaisten parissa ja sielläkin erottuu porukasta ne, joille on luettu paljon; heillä on yleensä parempi keskittymiskyky, ymmärtävät lukemaansa/kuulemaansa paremmin ja tuottavat rikkaampaa tekstiä kuin ne, joille kirjallisuus on jäänyt vieraammaksi. 😊

    Suosittelen eskari/koululaisille Reuhurinteen ala-aste -kirjoja, Maukkaa ja Väykkää, Kapteeni Kalsaria, Ella-kirjoja ja hevosaiheesta kiinnostuneille Eppu ja Sinttu sarjoja. Parhaita ääneenluettavia ovat sellaiset, jotka viihdyttävät myös aikuista. Oma ehdoton suosikki on Roald Dahlin tuotanto. Niissä käsitellään paljon vaikeita asioita ja mahdottomalta tuntuvia tilanteita, mutta loppuratkaisu on aina onnellinen.

    Mukavia lukuhetkiä teidän perheelle. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reuhurinteet meillä onkin luettu. Roald Dahlia ei vielä, kiitos vinkistä!

      Poista
  4. Kiva postaus :). Meillä pojat on tähän mennessä oppineet lukemaan tyttöä nuorempina - tyttö oppi lukemaan koulussa noin 7-vuotiaana ja kaksi vanhinta poikaa ennen koulun aloitusta noin 5-vuotiaina. Tosin kolmas lapsi oppi lukemaan ensiksi arabiaa ja vasta tämän jälkeen suomea :). Myös pienintä lukeminen kiinnostaa. Vanhin poika ei meillä myöskään täysin omaehtoisesti juuri lukisi - liikunta vie niin paljon aikaa ja on pojan mielestä niin paljon mielenkiintoisempaa. Tyttö lukee jonkin verran, kunhan aihe on tarpeeksi mielenkiintoinen (eli hevoskirja :) ) ja toiseksi vanhin poika lukee myös jonkin verran täysin itsenäisesti - tosin taitaa olla innokkaampi kirjoittamaan omia tarinoita kuin lukemaan valmista tekstiä, mikä on kiva juttu sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teillä onkin ollut vähän haasteellisempaa, kun kaksi kieltä ja erilaiset kirjaimetkin. Asiasta olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Vaikka blogissasi. :)

      Poista

Instagram