Marraskuu

maanantai 1. joulukuuta 2014
Marraskuussa

Katsoin pitkästä aikaa elokuvia. En sentään elokuvissa. Ihan vain kotona.


Philomena

Koskettava, mutta ei liian rankka. Vähän kyllä herätti vihaisia tunteita uskontoa ja nunnien käytöstä kohtaan. Katsoin tätä yksin, mutta pian mieskin liittyi seuraan. Tämä vain piti nähdä. Elokuva perustuu tositarinaan. Judi Dench näyttelee sairaanhoitajaa, joka etsii viisikymmentä vuotta aiemmin menettämäänsä lasta Irlannista ja Yhdysvalloista. Elokuva oli ehdolla Oscar-palkintoihin: paras elokuva, paras naispääosa, paras musiikki ja paras sovitettu käsikirjoitus.



Rakkauden rasvaprosentti

Kepeä. Viihdyttävä, hömppä. Ajoittain mietin kyllä enemmän pääosan näyttelijän kohtaloa kuin itse elokuvaa.

ps. Sain tämän kaverilta ja tämä joutaa nyt eteenpäin, jos joku on kiinnostunut.



Onneli ja Anneli

Katsottiin koko perheen kanssa. Lapset olivat tämän jo elokuvissa nähneet, mutta minä tahdoin tämän nähdä! Oli ihana!



Sain valmiiksi yhdet sukat. Unisukat miehelle.


Kävimme joulumyyjäisissä.



Pääsimme muutaman kerran mäenlaskuun.




Ekaluokkalainen oppi neulomaan.




Pojat aloittivat uuden harrastuksen.



Minä pääsin pikkujouluihin. Edellisestä kerrasta olikin jo liian monta vuotta. Oli oikein mukavat juhlat. Siellä oli hyvää syömistä. Osallistujat olivat leiponeet ja nähneet vaivaa. Jotkut vaan menivät siitä mistä aita on matalin..



Iloista ja rentoa joulukuuta!

2 kommenttia

  1. Minä olen noista leffoista nähnyt Onnelin ja Annelin. Ja olihan se ihana. Luulen, että Rakkauden rasvaprosenttia katsoessa miettisin liikaa Miinaa ja hänen pieniä lapsiaan. Te ehditte jo pulkkamäkeen, me ei ehditty. Puhuttiin kyllä, mutta kun ei juuri sinä päivänä menty, niin seuraavana päivänä lunta ei enää ollut tarpeeksi.

    Mukavaa joulukuuta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki nämä elokuvat nähneenä voin suositella Onnelia ja Annelia oikein lämpimästi. Toivottavasti pian päästään kaikki oikein kunnolla pulkkamäkeen!

      Poista

Instagram