Kaksplus.fi

perjantai 28. marraskuuta 2014

Mitä joulupukki tuo ja kenelle?

Tänä vuonna olen pyrkinyt vähentämään turhaa ostamista. En halua hankkia lisää tavaraa, kun sitä tuntuu jo nyt olevan tarpeeksi. Postiluukkuunkin liimasin "Ei mainoksia"-tarran. Olen huomannut, että jo pelkästään lukemalla mainoksia saattaa tulla esiin tarpeita: "Juuri tuon vempeleen me tarvitsemme", "Tuollainen villapaita olisi hyvä". Käytän jo nyt paljon aikaa siivoamiseen ja tavaroiden järjestelemiseen. Ei ole suurta himoa saada lisää tavaraa. Kuuden ihmisen pakollisessa kesä-, kevät-, talvi- ja syysvaaterumbassa on jo ihan riittävästi pyörittämistä. Ja vaatteiden lisäksi meillä on suksia, sauvoja, luistimia, pulkkia, mailoja, maaleja, maalivahdin varusteita, palloja, pyöriä, skeittejä, scootteja ynnä muuta.



Varsin hyvin olen onnistunutkin tavoitteessani. Toki olen saattanut ostaa tavaroita, joita ilmankin olisimme tulleet toimeen. Herkemmin ostan kuitenkin lapsilleni kuin itselle. Toisaalta heille pitääkin ostaa esimerkiksi vaatteita ja kenkiä edellisten jäädessä pieneksi.

Ajatus joululahjoista ei juuri innosta tällaisen tiedostavamman kuluttamisen vuoden lopuksi. Minun lapsuuden perheen kanssa me olemmekin pitäneet lahja-arvonnan. Tämä jo perinteeksi muodostunut tapa menee niin, että me kahdeksan aikuista ostamme jokainen yhden lahjan sille, jonka nimi lukee saamassamme arvontalapussa. Vastaavasti jokainen aikuinen saa yhden lahjan. Arvonta on salainen ja suljettu. Eli minä en tiedä keneltä saan lahjan tänä vuonna. Lapsia ei ole otettu mukaan tähän arvontaan ja tämä tehdään lapsilta salassa.


Itse olen ostanut lahjoja omille kummilapsille. Niitä meillä on miehen kanssa yhteensä viisi. Jouluisin olemme muistaneet myös omien lasten kummeja. Heitä on nykyään 15! Omille lapsille emme ole joka vuosi ostaneet lahjoja. Jos on näyttänyt siltä, että heille on tulossa paljon paketteja sukulaisilta ja kummeilta, niin me olemme jättäneet lahjat ostamatta. Näin teimme ainakin muutama vuosi sitten, kun vietimme joulun ja uuden vuoden Espanjassa.

Viime vuosina olemme yrittäneet suosia lahjakortteja tavaran sijaan. Elokuvalippuja on tullut annettua jo monena vuonna lahjaksi. Pitäisi ehkä keksiä jotain uutta. Joka vuosi ajattelen, että en ahdistu joululahjoista ja siitä kenelle niitä pitäisi ostaa ja mitä sitä ostaisi. Tässä sitä nyt taas istutaan ja mietitään. Josko sittenkin pitäisi vai pitäisikö sittenkään?!


Valokuvat ovat tältä viikolta. Lapset maalasivat kynttilöitä kynttilämaaleilla. Sellaiset löytyi Tigerista.

2 kommenttia:

  1. Jäin miettimään, mitäpä olis kohdallani tiedostavan kuluttamisen vuosi. Ensi vuoden teemaksi se sopiikin hyvin. Kaaoksen kesyttäjä-kirjan otan lukulistalle ja mietintämyssyyn. Varsinkin tämä peräkamari on alituisessa kaaoksessa, olenkohan minäkin, täällä kyllä tehdäänkin monenmoisia hommia.
    Kiva idea, kynttlöiden maalaaminen, eka kerran luin.
    Hyvää viikonloppua ja 1. adventtia sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaaoksen kesyttäjää voin kyllä suositella luettavaksi. Ei siinä sinänsä mitään mullistavaa ollut, mutta minut se sai ajattelemaan ja vähän toimimaankin.
      Kynttilöiden maalaaminen oli lapsista mukavaa, voisi itsekin kokeilla. Hyvää joulun odotusta myös sinulle!

      Poista